Auttakaa! Miten saan ruokaa kun en pääse paniikkihäiriön takia mihinkään.

Ah, just tämä. Kun narsistille sanoo suoraan hänen vioistaan, kritisoijalle aiheutetaan kivat omatunnontuskat perinteisellä "tapanpa tästä itseni ja se on sinun syysi"-kortilla. Itsemurhavibat ja marttyyriksi tekeytyminen, sähän oot kuin kopio mun äidistäni. Et sä kuitenkaan mitään tee, sori ei toimi 23 vuoden jälkeen toi enää muhun. Vierailtakaan ihmisiltä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juujuu. KUKAAN ei ymmärrä, sä olet ainutlaatuinen ja täysin uniikki. Et ole ulisija, mutta ei ongelmaa ruikuttaa 16 sivua avlla. Sinä ryvet kaltoinkohdeltuna marttyyrinä kun ei ees ystävänpäivää ole toivotettu, ei tule mieleenkään itse toivottaa ja saada toivotuksia takaisin siten. Koko maailma tuijottaa ja kyttää, koko maailman pitää kohdella sua silkkihansikkain koska olet niin herkkä ja harvinainen ihminen. Muille on varattu normaali elämä, sinulle pitää olla erityiskohtelu.

Narsistihan sä oot. Kaikki toi uhriutuminen ja muiden huonoudesta uliseminen... Tosi pelottavaa. On oikeasti paras, että oot omissa oloissasi. Koska jos saisit lapsen, niin tappaisit sen ihmisen loputtomilla vaatimuksillasi ja syyllisyydentuntoon hukuttamalla. On muuten aika helvetin rankkaa, kun ihminen ei nää ikinä itsessään vikaa. t. kokemusta on

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ap, soittaisitko huomenna psyk.päivystykseen ja kertoisit tilanteestasi. Toivottavasti saisit sitä kautta apua. Toivon sinulleparempia aikoja. Huomaathan ne monet aidosti myötäelävät kommentit, joita olet saanut. Maailmassa on hyvää ja pahaa, siinä meidän on elettävä. Voimahalaus!

Kiitos sulle! En jatka tätä enää, tulee vaan pahempi mieli. Oikeasti ei kukaan voi ymmärtää miltä tuntuu olla yksinäinen ja niin pahasti masentunut ettei enää vaan jaksa. Tämä on melkein sama asia kun ois halvaantunut ja sängystä ei vaan pääse enää ylös kun ei jalat kanna. Enpä minä oo silti oloani kenellekään ruikuttanut. Ehkä tänääkin ois riittänyt piristämään vähän mieltä se että joku ois ottanut yhteyttä ja toivottanut vaikka hyvää ystävänpäivää...

ap

Kiitos tästä ja hyvästit. En enää ikinä vaivaa ketään.Anteeksi kaikille tästä avautumisesta.-ap

Vierailija kirjoitti:

Joo. Just tätä tarkoitan. Sulla on narsistin kyky nähdä itsesi viattomana, vaikka kaikille muille olisi päivänselvää miten asia oikeasti on. Ikinä et ole muille syitä vierittänyt tai syyllistänyt, jokaikinen vastauksesi kertoo miten tilanteesi, painosi ja elämäsi on muiden ihmisten paskuuden syytä. Aina olet yrittänyt olla mukava mutta sulle ei IKINÄ olla mukavia takas. Sellasta se on. Sä oot ap narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen paniikkihäiriön, masennuksen ja monet muut psyykkiset vaivat hyvin, kun itsekin olen niitä sairastanut. Tilanteesi kuulostaa pahalta, enkä ihmettele yhtään, että ympärilläsi olevat ihmiset ovat sinut jättäneet. Ystävien jaksamisellasikin on rajansa. Älä syyttele muita, vaan ymmärrä, että oma käytöksesi on ajanut heidät pois. Olet sairas, tarvitset ammattiapua. Mulla on hyvä rauhoittava lääkitys paniikkihäiriöön, jonka avulla voin elää suht normaalisti. Neuvoni sinulle ovat:

1. Tilaa ja maksa ruoka netissä NYT. Laita oveen lappu, että kuljettaja jättää ruoan ulkopuolelle. Syö.

2. Ota heti yhteyttä psykiatriseen päivystykseen tai soita vaikka hätänumeroon. 

En ole koskaan syytellyt muita enkä omia ongelmia toisten niskoille laittanut vaan päinvastoin oon yrittänyt olla mukava vaikka mulle ei oo aina oltu ja oon yrittänyt salata mun todelliset ongelmat muilta. Tuskin mun todellista tilannetta ja pahaa oloa  moni edes tietää. -ap

Ok. Mua on kyllä monesti sanottu ylikiltiksi ja herkäksi ihmiseksi mutta kaipa täällä tiedetään paremmin ja kai minä sitten olen se narsisti. Tapan itseni niin en enää vaivaa ketään olemassaolollani. En jatka tätä enää...Mieli paheni vaan entisestään... -ap

"Ok. Mua on kyllä monesti sanottu ylikiltiksi ja herkäksi ihmiseksi mutta kaipa täällä tiedetään paremmin ja kai minä sitten olen se narsisti. Tapan itseni niin en enää vaivaa ketään olemassaolollani. En jatka tätä enää...Mieli paheni vaan entisestään... -ap"

Mikset hakeudu terapiaan? Täällä on moni kertonut saaneensa siitä hyötyä, osa on parantunutkin. Varmaan masennuksesi vuoksi poimit täältä vain vähänkin negatiiviset kommentit, mutta oikeasti, hyvä ihminen: hakeudu ammattiavun piiriin. Teet itsellesi palveluksen.

Vierailija kirjoitti:

Joo... muiden vikahan kaikki on aina ja iänkaiken. Amen!

Ei ihme, että terapia on päätetty lopettaa, jos vuodesta toiseen olet siellä syytellyt vain muita. 

Jos ap  edes on saanut psykoterapiaa. Voi olla, että kyse on ollut vain esim sairaanhoitajan keskusteluavusta julkisella puolella.. Oikeassa psykoterapiassa asiat käsitellään. Ap.n kannattaisi hakeutua ihan oikeaan psykoterapiaan yksityiselle puolelle, julkiselta puolelta sitä on lähes mahdoton saada.

Ap:lle tsemppiä paljon!

Kyllä niitä siellä afrikassa taas naurattaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Just tätä tarkoitan. Sulla on narsistin kyky nähdä itsesi viattomana, vaikka kaikille muille olisi päivänselvää miten asia oikeasti on. Ikinä et ole muille syitä vierittänyt tai syyllistänyt, jokaikinen vastauksesi kertoo miten tilanteesi, painosi ja elämäsi on muiden ihmisten paskuuden syytä. Aina olet yrittänyt olla mukava mutta sulle ei IKINÄ olla mukavia takas. Sellasta se on. Sä oot ap narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen paniikkihäiriön, masennuksen ja monet muut psyykkiset vaivat hyvin, kun itsekin olen niitä sairastanut. Tilanteesi kuulostaa pahalta, enkä ihmettele yhtään, että ympärilläsi olevat ihmiset ovat sinut jättäneet. Ystävien jaksamisellasikin on rajansa. Älä syyttele muita, vaan ymmärrä, että oma käytöksesi on ajanut heidät pois. Olet sairas, tarvitset ammattiapua. Mulla on hyvä rauhoittava lääkitys paniikkihäiriöön, jonka avulla voin elää suht normaalisti. Neuvoni sinulle ovat:

1. Tilaa ja maksa ruoka netissä NYT. Laita oveen lappu, että kuljettaja jättää ruoan ulkopuolelle. Syö.

2. Ota heti yhteyttä psykiatriseen päivystykseen tai soita vaikka hätänumeroon. 

En ole koskaan syytellyt muita enkä omia ongelmia toisten niskoille laittanut vaan päinvastoin oon yrittänyt olla mukava vaikka mulle ei oo aina oltu ja oon yrittänyt salata mun todelliset ongelmat muilta. Tuskin mun todellista tilannetta ja pahaa oloa  moni edes tietää. -ap

Ok. Mua on kyllä monesti sanottu ylikiltiksi ja herkäksi ihmiseksi mutta kaipa täällä tiedetään paremmin ja kai minä sitten olen se narsisti. Tapan itseni niin en enää vaivaa ketään olemassaolollani. En jatka tätä enää...Mieli paheni vaan entisestään... -ap

Sinulla ei ole moraalista oikeutta vahingoittaa itseäsi. Se on väärin. Sinä olet yhtä arvokas ihminen, kuin kaikki muutkin. Sinulla on moraalinen velvollisuus soittaa itsellesi nyt apua ja kertoa itsetuhoisesta olostasi. Sinä saat aivan varmasti apua. Monet, monet muutkin ovat saaneet apua. Soita nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ap, soittaisitko huomenna psyk.päivystykseen ja kertoisit tilanteestasi. Toivottavasti saisit sitä kautta apua. Toivon sinulleparempia aikoja. Huomaathan ne monet aidosti myötäelävät kommentit, joita olet saanut. Maailmassa on hyvää ja pahaa, siinä meidän on elettävä. Voimahalaus!

Kiitos sulle! En jatka tätä enää, tulee vaan pahempi mieli. Oikeasti ei kukaan voi ymmärtää miltä tuntuu olla yksinäinen ja niin pahasti masentunut ettei enää vaan jaksa. Tämä on melkein sama asia kun ois halvaantunut ja sängystä ei vaan pääse enää ylös kun ei jalat kanna. Enpä minä oo silti oloani kenellekään ruikuttanut. Ehkä tänääkin ois riittänyt piristämään vähän mieltä se että joku ois ottanut yhteyttä ja toivottanut vaikka hyvää ystävänpäivää...

ap

Mitäs jos itse vaikka tarttusit siihen luuriin? 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä niitä siellä afrikassa taas naurattaa 

Psyykkiset sairaudet on ihan todellisia sairauksia. Joten lopeta ilkkuminen.

ap ota apu vastaan. Lisäksi paniikkihäiriöstä pystyy paranemaan täydellisesti. Kaikki järjestyy <3

No joojoo, totta kai sä oot ylikiltti ja herkkä ja liian hyvä tähän pahaan maailmaan. Mun äitikin on täsmälleen samaa, elämä ollut yhtä kärsimystä näin pahan lapsen kanssa. On vaikeaa olla niin herkkä, hyvä ja lahjakas kun kaikki ympärillä on niin pahoja ja huonoja. Nyt tietty vedän viestini takaisin, koska ei narsistin kanssa keskustella tai pohdita eri näkökulmia. Hänen kanssaan ollaan samaa mieltä, hoivataan ja surkutellaan vaikka narsisti itse olisi se väärintekijä. Jos keskustelu menee häntä miellyttämättömälle uralle, niin se on joko "tapan itseni" tai "kaikkeni yritin ja näin kiität, aina mua rangaistaan, miksen saa palkintoa erinomaisesta ihanuudestani". No senkun kuule. Et sä sitä kuitenkaan tee. Oot aivan liian rakastunut rooliisi nälkäisenä, enkelimäisen hyvänä kärsijänä, joka julmasta kohtelustaan huolimatta silti on niin hyvä. 99,9% otan itsemurhapuheet äärimmäisen vakavasti, en sinun kohdallasi. Kyllä mä huomaan millon itsemurhaa käytetään manipuloinnin ja uhriutumisen välineenä. Esim. nyt olisit voinut tarttua ehdotukseen, missä sinulle tuodaan ilmainen ruokakassi suoraan oven eteen. Valitset olla vastaamatta siihen. Ihan vaan siksi, että on niin kivaa riutua siellä ainutlaatuisessa tuskassasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo. Just tätä tarkoitan. Sulla on narsistin kyky nähdä itsesi viattomana, vaikka kaikille muille olisi päivänselvää miten asia oikeasti on. Ikinä et ole muille syitä vierittänyt tai syyllistänyt, jokaikinen vastauksesi kertoo miten tilanteesi, painosi ja elämäsi on muiden ihmisten paskuuden syytä. Aina olet yrittänyt olla mukava mutta sulle ei IKINÄ olla mukavia takas. Sellasta se on. Sä oot ap narsisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen paniikkihäiriön, masennuksen ja monet muut psyykkiset vaivat hyvin, kun itsekin olen niitä sairastanut. Tilanteesi kuulostaa pahalta, enkä ihmettele yhtään, että ympärilläsi olevat ihmiset ovat sinut jättäneet. Ystävien jaksamisellasikin on rajansa. Älä syyttele muita, vaan ymmärrä, että oma käytöksesi on ajanut heidät pois. Olet sairas, tarvitset ammattiapua. Mulla on hyvä rauhoittava lääkitys paniikkihäiriöön, jonka avulla voin elää suht normaalisti. Neuvoni sinulle ovat:

1. Tilaa ja maksa ruoka netissä NYT. Laita oveen lappu, että kuljettaja jättää ruoan ulkopuolelle. Syö.

2. Ota heti yhteyttä psykiatriseen päivystykseen tai soita vaikka hätänumeroon. 

En ole koskaan syytellyt muita enkä omia ongelmia toisten niskoille laittanut vaan päinvastoin oon yrittänyt olla mukava vaikka mulle ei oo aina oltu ja oon yrittänyt salata mun todelliset ongelmat muilta. Tuskin mun todellista tilannetta ja pahaa oloa  moni edes tietää. -ap

Ok. Mua on kyllä monesti sanottu ylikiltiksi ja herkäksi ihmiseksi mutta kaipa täällä tiedetään paremmin ja kai minä sitten olen se narsisti. Tapan itseni niin en enää vaivaa ketään olemassaolollani. En jatka tätä enää...Mieli paheni vaan entisestään... -ap

Vierailija kirjoitti:

Sori, en ehdi lukea nyt koko ketjua, mutta haluan sanoa, että voit parantua tuosta.

Itse sain viime vuonna niin rajun paniikkikohtauksen, että menetin hetkeksi näön ja kuulon ja olin yltäpäältä hikimärkä. Tämän jälkeen aloin pelätä vastaavaa kohtausta ja sairastuin paniikkihäiriöön. Pääsin siitä eroon sitkeällä harjoittelulla (opettelin hallitsemaan ajatusteni kulkua ja rentouttamaan itseäni tietoisesti) ja terapeutin kanssa puhumisella. Eniten minua auttoi se, että tein asiasta itselleni hieman naurettavan. Kun oiretta alkoi pukata, pakotin itseni nauramaan sille ja pian olin oikeasti huvittunut. Toinen keino on suuttua paniikille, mutta koin tämän naurettavaksi tekemisen miellyttävämmäksi. Siitä tuli kaupan päälle hyvä olo ja parhaassa tapauksessa lopulta aito naurukin. :D 

Nyt meni kuva.

Kohta menee varmaan ääni.

Vierailija kirjoitti:

^ tapaturma?? Niinku mikä? :D

Mua ei kyllä naurata silloin, kun autolla ajaessa lähtee käsistä tunto ja alkaa päässä huipata. Eikä silloin, kun oon portaissa ja alkaa jaloista mennä tunto ja liikuntakyky. 

Ei huvita ajaa kolaria tai alas rampilta tai kaatua portaissa tai muutenkaan pökrätä ja lyödä päätä. 

:DDDDDDD, yritän nauraa kanssasi koska aihe herättää hilpeyttä

Hei Ap, mua kiinnostaa ihan oikeasti, että minkälaista apua sä olisit tarvinnut kun tän aloituksen teit? Ymmärrän ettet halua kertoa asuinpaikkaasi täällä, mutta muutamakin on jo jättänyt sähköpostinsakkin tänne jotta voit ottaa yhteyttä. Ruokaa on tarjottu tuomaan ja kaupassa käymään, pitseria ei sovi vaihtoehtoihisi jne.. Tulee turhautunut olo kun ei mikään kelpaa, joten millaisia vastauksia odotit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oon ollut jo muutaman päivän aika heikolla ruokavaliolla. Olo on aivan kamala. Ei viitsis kolmea pitsaa tilata pelkästään itselle. -ap

Missä päin Oulua asut?

En kerro. Koita arvata.

ap

ap, tällä palstalla ei kannata kauheasti roikkua, täällä ollaan todella tylyjä psyykkisesti sairaita kohtaan. Ei täällä ymmärrätä, millaista on elää päivästä toiseen vaikean psyykkisen sairauden kanssa. Kannattaa siis etsiä toisenlainen palsta johon purkaa pahaa mieltään :) Tsemppiä sinulle! :) Ja kannattaa vielä harkita noita avuntarjouksia, ei kaikki sentään halua vain lyödä lyötyä.

Älä ainakaan lapsia hanki. Just kaltaisesi tuore äiti päivitteli palstalla, kun ei voi neuvolaan lähteä.

Vierailija kirjoitti:

Hei Ap, mua kiinnostaa ihan oikeasti, että minkälaista apua sä olisit tarvinnut kun tän aloituksen teit? Ymmärrän ettet halua kertoa asuinpaikkaasi täällä, mutta muutamakin on jo jättänyt sähköpostinsakkin tänne jotta voit ottaa yhteyttä. Ruokaa on tarjottu tuomaan ja kaupassa käymään, pitseria ei sovi vaihtoehtoihisi jne.. Tulee turhautunut olo kun ei mikään kelpaa, joten millaisia vastauksia odotit?

Haluun et ees joku antais vähän myötätuntoa mun vaikeata tilannetta kohtaan.. Kai sekin on liikaa pyydetty. -ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei Ap, mua kiinnostaa ihan oikeasti, että minkälaista apua sä olisit tarvinnut kun tän aloituksen teit? Ymmärrän ettet halua kertoa asuinpaikkaasi täällä, mutta muutamakin on jo jättänyt sähköpostinsakkin tänne jotta voit ottaa yhteyttä. Ruokaa on tarjottu tuomaan ja kaupassa käymään, pitseria ei sovi vaihtoehtoihisi jne.. Tulee turhautunut olo kun ei mikään kelpaa, joten millaisia vastauksia odotit?

Haluun et ees joku antais vähän myötätuntoa mun vaikeata tilannetta kohtaan.. Kai sekin on liikaa pyydetty. -ap

Ei tietenkään ole liikaa pyydetty. Ensin täytyisi järjestää sinulle ruokaa, tavalla tai toisella. Saisitko lähdettyä huomenna kauppaan, vaikka pienempään liikkeeseen ja ostaisit muutamaksi päiväksi. Verensokeri kun laskee, ei paniikki helpotu vaan pahenee. Suunnittele selviytymisstrategiaa.

Ap, sulla on nyt niin huono tilanne, että nyt lähdet päivystykseen tai soitat ambulanssin. En muista onko OYSsissa psykiatrian päivystystä mutta jossainhan se viikonloppuisin on. Et olisi ensimmäinen henkilö, joka on valinnut mieluummin kotiin nääntymisen kuin ihmisten ilmoille menemisen. Ymmärrät varmasti itsekin että sun taudissa on nyt niin akuutti tilanne käynnissä, että tarvitset osastojakson.

Yksi vaihtoehto olisi, että soitat huomenna lähimpään tk:si tai sinne psykan puolelle missä sulla on ollut viimeisin hoitokontakti.

Ja oikeasti te empatiakyvyttömät saatanan paskahousut, pitäkää se turpanne kiinni, sillä harvalla teistä on minkäännäköistä kykyä edes ymmärtää mielenterveydenhäiriöitä. Jokaiselle tällaiselle mulkerolle elää vaikka viikko mt-ongelmaisen pään sisällä. Ammattini puolesta minun on pakko jaksaa uskoa ihmisten hyvyyteen, vaikka aika heikoilla usko välillä on.

T. Lääkäri vaikka ei psykiatri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei Ap, mua kiinnostaa ihan oikeasti, että minkälaista apua sä olisit tarvinnut kun tän aloituksen teit? Ymmärrän ettet halua kertoa asuinpaikkaasi täällä, mutta muutamakin on jo jättänyt sähköpostinsakkin tänne jotta voit ottaa yhteyttä. Ruokaa on tarjottu tuomaan ja kaupassa käymään, pitseria ei sovi vaihtoehtoihisi jne.. Tulee turhautunut olo kun ei mikään kelpaa, joten millaisia vastauksia odotit?

Haluun et ees joku antais vähän myötätuntoa mun vaikeata tilannetta kohtaan.. Kai sekin on liikaa pyydetty. -ap

Ei tietenkään ole liikaa pyydetty. Ensin täytyisi järjestää sinulle ruokaa, tavalla tai toisella. Saisitko lähdettyä huomenna kauppaan, vaikka pienempään liikkeeseen ja ostaisit muutamaksi päiväksi. Verensokeri kun laskee, ei paniikki helpotu vaan pahenee. Suunnittele selviytymisstrategiaa.

Ei siitä ole mitään apua vaikka pääsisin kauppaan...Tällä hetkellä ei ole voimia kokata ja en voi syödä roskaruokaa kun olo vaan pahenee jos lihon. En jaksa kokata nyt. Ja ruoan pitäisi olla gluteenitonta. Pizzaa en voi tilata kun on liian lihottavaa ja oon kamppaillu syömishäiriön kanssa. -ap