Professori kehoittaa vanhuksia tuhlaamaan?
Päättäjiä harmittaa kun eläkeläisten rahat ei mene humpuukkikulutukseen. Että ne sitten jaksaa jauhaa sitä samaa. Vanhuksena ei tartte enää mitään, päinvastoin ylimääräisestä tavarasta pitää pyrkiä eroon ja harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan. Miks ei ihmisten omia päätöksiä voida kunnioittaa?
Ja ehkä ei vanhusten omat lapset tarvitse perintöjä mutta lapsenlapset tarvitsee. Suomen talous on kuralla eikä nuorilla ole mitään mahdollisuutta työllistyä. Jos siis hyviä tekoja haluaisi tehdä, kannattaisi sijoittaa raha nuoriin jotta voisivat opiskella mahdollisimman pitkälle. Nuoria käy niin sääliks.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.
Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.
Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.
Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.
Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Tässäpä olisi yksi innovaatio. Esimerkiksi Omakannan kautta voisi jo ennen laitokseen joutumistaan tehdä itselleen hoitotahdon (sellaisenhan voi jo tehdä) lisäksi palvelutahdon. Eli luetella sinne, millaisia palveluita ja kuinka usein haluaa sitten, kun ei itse enää pysty asioistaan päättämään. Luonnollisesti vain niin pitkään kuin rahat riittävät. Ei olisi omaisillakaan nokan koputtamista asiaan.
Siksi eutanasia pitäisi olla sallittua. Ei kukaan halua laitokseen eikä ainakaan niin että varat ryöstetään ja perillisille ei jää mitään.
Ei tulevaisuudessa tarvita eutanasiaa. Eläkeikä nostetaan niin ylös, että ihmiset kuolevat työpaikoilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.
Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.
Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.
Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.
Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Just joo, tulihan se sieltä. Kaikki rahat dementikkojen elämänlaadun parantamiselle...
Onko se sinulta pois, jos dementoitunut vanhus ostaisi omilla rahoillaan musiikkiterapiapalvelua?
Sitä paitsi se säästäisi yhteiskunnan kuluja, sillä tutkimusten mukaan ja omin silmin nähtynä se lisää vanhuksen hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua, joka taas tietää vähemmän rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttöä ja tarvitaan vähemmän hoitajia, kun potilas on onnellinen ja rauhallinen. Usein käy niinkin, että toimintakyky lisääntyy/kohentuu, jolloin potilasta ei tarvitse auttaa esim. ruokailussa, kun lusikka menee suuhun omin voimin, joka taas lisää jonkun muun toiminnan paranemista/ylläpitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.
Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.
Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.
Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.
Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Tässäpä olisi yksi innovaatio. Esimerkiksi Omakannan kautta voisi jo ennen laitokseen joutumistaan tehdä itselleen hoitotahdon (sellaisenhan voi jo tehdä) lisäksi palvelutahdon. Eli luetella sinne, millaisia palveluita ja kuinka usein haluaa sitten, kun ei itse enää pysty asioistaan päättämään. Luonnollisesti vain niin pitkään kuin rahat riittävät. Ei olisi omaisillakaan nokan koputtamista asiaan.
Siksi eutanasia pitäisi olla sallittua. Ei kukaan halua laitokseen eikä ainakaan niin että varat ryöstetään ja perillisille ei jää mitään.
Ennakkoperintönä kaikki kannattaa lapsilleen antaa ja ajoissa jotta kaikista viime hetkien käärmeistä pystyisi välttymään.
Ei tule musiikkiterapiaa kun tilillä on 0. Kaikki vaan ennakkoon pois. Kyllä ne muuten sen jollakin tavalla rosvoaa.
Muutenkin kannattaa muuttaa ulkomaille eläkeikäisenä. Tietyissä maissa eläkkeestä ei mene lainkaan veroja ja melkein missään maassa ei enää makseta perintöveroja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pahaa on palvelujen kulutuksessa? Ekologisempaa kuin tavaran ostaminen ja työllistävä vaikutus.
Mutta jos niitä ei halua? Pitääkö ne kuitenkin ostaa vaikka niitä ei halua?
On tää hassua. Professori kertoo oman mielipiteensä ja täällä aletaan huutaa ettei saa ihmisiä pakottaa tuhlaamaan. Ei tässä ketään pakoteta mihinkään ja jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa. Tarkoituksena oli herättää keskustelua, mutta ei siitä mitään tule, kun jokaisesta mielipiteen ilmaisusta näyttää tulevan kauhea huuto ja paniikki.
Vierailija kirjoitti:
Muutenkin kannattaa muuttaa ulkomaille eläkeikäisenä. Tietyissä maissa eläkkeestä ei mene lainkaan veroja ja melkein missään maassa ei enää makseta perintöveroja.
Sen takia nallekin muutti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.
Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.
Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.
Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.
Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Tässäpä olisi yksi innovaatio. Esimerkiksi Omakannan kautta voisi jo ennen laitokseen joutumistaan tehdä itselleen hoitotahdon (sellaisenhan voi jo tehdä) lisäksi palvelutahdon. Eli luetella sinne, millaisia palveluita ja kuinka usein haluaa sitten, kun ei itse enää pysty asioistaan päättämään. Luonnollisesti vain niin pitkään kuin rahat riittävät. Ei olisi omaisillakaan nokan koputtamista asiaan.
Siksi eutanasia pitäisi olla sallittua. Ei kukaan halua laitokseen eikä ainakaan niin että varat ryöstetään ja perillisille ei jää mitään.
Meinaatko, että eutanasia pitäisi sallia viimeistään kun perilliset tarvitsevat rahaa ja perinnöt tai kun perustavat perheen.
Ja ihan vain tiedoksi, monet vanhukset elävät laitoksessa onnellista ja hyvää elämää ja monet toivovat itselleen lisää elinpäiviä, vaikka elämänlaatu olisi heikompi kuin nuorimmilla.
Elämä kuuluu kaikille, eikä pelkästään nuorille ja elinvoimaisille. Kuka meistä on sanomaan, kenen elämä on arvokas ja kenen ei.
Onko suurten ikäluokkien rahat todella omia? Monet ovat saaneet isot perinnöt, lisäksi valtavat tulonsiirrot isoina eläkkeinä nuoremmilta sukupolvilta ja ovat eläköityneet kymmenen vuotta nuorempina kuin lapsensa.
Onko oikein että eivät edes jätä penniäkään lapsilleen tai lapsenlapsilleen? Vaan pelkästästään jättimäisesti velkaisen valtiontalouden? Pahimmassa tapauksessa heidän lastensa täytyy vielä kustantaa heidän vanhuuden hoitonsa ja terveydenhoitonsa, kun taas heidän vanhemmilleen sen tarjosi valtio. Aika iso taakka nykyajan nuorille lapsiperheille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.
Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.
Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.
Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.
Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Tässäpä olisi yksi innovaatio. Esimerkiksi Omakannan kautta voisi jo ennen laitokseen joutumistaan tehdä itselleen hoitotahdon (sellaisenhan voi jo tehdä) lisäksi palvelutahdon. Eli luetella sinne, millaisia palveluita ja kuinka usein haluaa sitten, kun ei itse enää pysty asioistaan päättämään. Luonnollisesti vain niin pitkään kuin rahat riittävät. Ei olisi omaisillakaan nokan koputtamista asiaan.
Siksi eutanasia pitäisi olla sallittua. Ei kukaan halua laitokseen eikä ainakaan niin että varat ryöstetään ja perillisille ei jää mitään.
Meinaatko, että eutanasia pitäisi sallia viimeistään kun perilliset tarvitsevat rahaa ja perinnöt tai kun perustavat perheen.
Ja ihan vain tiedoksi, monet vanhukset elävät laitoksessa onnellista ja hyvää elämää ja monet toivovat itselleen lisää elinpäiviä, vaikka elämänlaatu olisi heikompi kuin nuorimmilla.
Elämä kuuluu kaikille, eikä pelkästään nuorille ja elinvoimaisille. Kuka meistä on sanomaan, kenen elämä on arvokas ja kenen ei.
Meinaatko sinä etten minä saisi päättää omasta elämästäni? Haluanko elää vai kuolla, mielummin kun joutua laitokseen? Minä en halua laitokseen, ei missään nimessä ja haluan että perilliset saa kaiken varallisuuden mikä minulla on. Eikä kukaan muu vaikka mikä olisi.
Itse haluaisin, että 8-kymppiset vanhempani alkaisivat vihdoinkin käyttää säästämäänsä pahanpäivänvaraa. Äidillä ei ole ajokorttia ja isä ei kauaa voi ajaa, joten käyttäisivät taksia kauppa- ja lääkärireissuilla. Menisivät yksityiselle lääkärille eikä jonottaisi viikkoja kunnalliseen. Kävisivät hierojalla eivätkä vain haaveilisi siitä. Hankkisivat uudet silmälasit, kun entisillä ei näe kunnolla. Äiti on pihi ja isä paljon pahempi, joten mitään tuosta ei tule tapahtumaan.
Vierailija kirjoitti:
Onko suurten ikäluokkien rahat todella omia? Monet ovat saaneet isot perinnöt, lisäksi valtavat tulonsiirrot isoina eläkkeinä nuoremmilta sukupolvilta ja ovat eläköityneet kymmenen vuotta nuorempina kuin lapsensa.
Onko oikein että eivät edes jätä penniäkään lapsilleen tai lapsenlapsilleen? Vaan pelkästästään jättimäisesti velkaisen valtiontalouden? Pahimmassa tapauksessa heidän lastensa täytyy vielä kustantaa heidän vanhuuden hoitonsa ja terveydenhoitonsa, kun taas heidän vanhemmilleen sen tarjosi valtio. Aika iso taakka nykyajan nuorille lapsiperheille!
No sitä valtiontalouden velkaa ei kyllä ole juurikaan käytetty nyt eläkkeellejääviin, eiköhän se ole mennyt heidän lapsien koulutukseen, lastenlasten päivähoitoon, terveyskäynteihin, toimintaterapiaan... Jos katsot julkisen puolen kustannuksia 60-80-luvulla kun nuo nyt eläkeläiset ovat lapsensa kasvattaneet niin paljon vähemmällä avulla taisivat sen tehdä, vasta sen jälkeen ne menot paisuivat, ja siitä hyötyi???
Kangas ja hengenheimolaiset haluavat tietysti että perintökaari kumotaan ja lakiosuutta ei tarvitsisi maksaa. Itse saivat huolella käytetyttyä perinnöt kyllä samoin kuin alhaisella eläkeiällä ja muilla höysteillä sadut edut. On se törkeä, miten märkä rättiä kehdataan lyödä naamalle nuoremmille ja tosiaan jätkä sikari suussa nauraa päälle! Vituttaa tuo asenne muka vanhusten etuja vaan ajetaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.
Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.
Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.
Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.
Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Just joo, tulihan se sieltä. Kaikki rahat dementikkojen elämänlaadun parantamiselle...
Miten sun elämä olisi jotenkin arvokkaampaa tai parempaa, että sinun elämääsi pitäisi satsata enemmän rahaa, kuin jonkun dementikon, vammaisen tai pienen alakoululaisen tässä ajassa ja sukupolvien ketjussa.
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin, että 8-kymppiset vanhempani alkaisivat vihdoinkin käyttää säästämäänsä pahanpäivänvaraa. Äidillä ei ole ajokorttia ja isä ei kauaa voi ajaa, joten käyttäisivät taksia kauppa- ja lääkärireissuilla. Menisivät yksityiselle lääkärille eikä jonottaisi viikkoja kunnalliseen. Kävisivät hierojalla eivätkä vain haaveilisi siitä. Hankkisivat uudet silmälasit, kun entisillä ei näe kunnolla. Äiti on pihi ja isä paljon pahempi, joten mitään tuosta ei tule tapahtumaan.[/quot
Juuri näin ja vanhukset tukkivat labrat ja terveyskeskukset ettei sinne muut kohta enää mahdu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.
Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.
Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.
Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.
Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Just joo, tulihan se sieltä. Kaikki rahat dementikkojen elämänlaadun parantamiselle...
Miten sun elämä olisi jotenkin arvokkaampaa tai parempaa, että sinun elämääsi pitäisi satsata enemmän rahaa, kuin jonkun dementikon, vammaisen tai pienen alakoululaisen tässä ajassa ja sukupolvien ketjussa.
Päinvastoin! Olet näemmä ymmärtänyt kaiken väärin. Minä en halua lainkaan palveluja. Haluan asua kotona ja pärjätä omillaan kunnes, niinkuin joku sen tässä sanoi, kannetaan saappaat edellä pois.
Vierailija kirjoitti:
Itse haluaisin, että 8-kymppiset vanhempani alkaisivat vihdoinkin käyttää säästämäänsä pahanpäivänvaraa. Äidillä ei ole ajokorttia ja isä ei kauaa voi ajaa, joten käyttäisivät taksia kauppa- ja lääkärireissuilla. Menisivät yksityiselle lääkärille eikä jonottaisi viikkoja kunnalliseen. Kävisivät hierojalla eivätkä vain haaveilisi siitä. Hankkisivat uudet silmälasit, kun entisillä ei näe kunnolla. Äiti on pihi ja isä paljon pahempi, joten mitään tuosta ei tule tapahtumaan.
Työskentelin pitkään vanhustehuollossa ja huomasin, että monet vanhukset muuttuvat iän myötä entistäkin itsepäisemmiksi. Joskus mietin, onko kyse heidän viimeisistä keinoistaan säilyttää itsemääräämisoikeutensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Mutta kai hän voi tuhlata ne rahansa tarvitsemiinsa palveluihin siivous, syömiseen esim. ravintolassa, kampaajaan, jalkahoitoon, kuntosalille, hoivapalveluihin...
Niin pitkään kun pystyy itse siivoamaan ja pesemään niitä ikkunoita niin hyvä, pysyy paremmassa kunnossa kun tekee jotain ekä istu vain puhelimessa tilaamassa palveluita.
Jos on koko ikänsä välttänyt kuntosaleja, jalkahoitoja ja kampaajia niin miten niistä eläkepäivillä nauttisi? Tämä ongelma korjaantunee 50 vuodessa, kun hoitoihin tottuneet on eläkeiässä?
Eli mielestäni eläkeläisen on hyvä säästää rahansa niihin hoivapalveluihin 90+ iässä ja toivon sydämestäni että mahdollisimman moni kuolisi saappaat jalassa tai ikkunanpesurätti kourassa ennen kuin niitä hoivapalveluita on vailla.
Siis asia on näin että vanhemmiten ei enää jaksa kaikkea mitä haluaisi, elikä sitä joutuu valintojen eteen; jäänkö kotiin pesemään ikkunoita, vai lähtisinkö ystävien kanssa kahvilaan? Imuroisinko tänään, vai lähtisinkö kirjastoon? Alottaisinko viikon mittaisen kevätsiivouksen, vai lähtisinkö aurinkolomalle etelään?
Jos on varaa valita pois nuo tylsät ja energiaa kuluttavat pakkotyöt ja tehdä jotain mukavampaa ja sosiaalisempaa, niin luulisi että ne valinnat ovat aika helppoja. Minä en ainakaan kuluttaisi niitä vähentyneitä energioitani kotona nyhjäämiseen ja paikkojen hinkkaamiseen vaan satsaisin johonkin mielekkäämpään.
Noin ne nuoret sen ajattelee joo. Hyvä että voit jo tässä vaiheessa suunnitella vanhuspäiviäsi.
Totuus on kuitenkin se ettei vanhukset enää kahviloissa pyöri eikä ne enää pysty matkustamaan. +70-75 eivät lähde enää lentäen minnekään.
Ai totuus vai....? Huoh.
mun appivanhemmat on nyt 85 ja vasta tekivät parin viikon reissun Saksaan. Eivät tosin enää moottoripyörällä eivätkä edes autolla vaan ihan lentämällä.
Sama mieltä. Koneet on täynnä 105 vuotiaita.
Loppuu se lentäminen, kun lääkäri pistää sille stopin. Tulppariski.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.
Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.
Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.
Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.
Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.
Just joo, tulihan se sieltä. Kaikki rahat dementikkojen elämänlaadun parantamiselle...
Onko se sinulta pois, jos dementoitunut vanhus ostaisi omilla rahoillaan musiikkiterapiapalvelua?
Sitä paitsi se säästäisi yhteiskunnan kuluja, sillä tutkimusten mukaan ja omin silmin nähtynä se lisää vanhuksen hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua, joka taas tietää vähemmän rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttöä ja tarvitaan vähemmän hoitajia, kun potilas on onnellinen ja rauhallinen. Usein käy niinkin, että toimintakyky lisääntyy/kohentuu, jolloin potilasta ei tarvitse auttaa esim. ruokailussa, kun lusikka menee suuhun omin voimin, joka taas lisää jonkun muun toiminnan paranemista/ylläpitoa.
No ainakin meillä Alzheimer-mummulleni ostettiin palveluja hänen rahoillaan niin kauan kuin pystyttiin sellaisella ilahduttamaan. Kampaajaa, käsi- ja jalkahoitoa, hierojaa, siivouspalvelua ym. Eikös ne olleet hänen rahojaan? Mummu tykkäsi matkustaa, silloin kun oli vielä tolkuissaan, ja hyvä että törsäsi siihen ja reissasi. Kerran täällä vain eletään, ja Alzheimer ym. vakavat sairaudet vie ilon vanhan elämästä.
Ja mitä tulee isänpuoleiseen mummooni, niin monesti olen miettinyt, että kunpa olisi myynyt sen tyhjillään lasten kesämökkikäytössä olleen torppansa jo 25 vuotta sitten, kun siitä vielä jotain olisi saanut ja nauttinut vähän niistä rahoista. Nyt se torppa on täysin tyhjillään, ei mene kaupaksi ja lahoaa pystyyn. Pelkkä laskuriesa meille lastenlapsille!
Ja äitini on nyt 70-v. leski ja matkustaa paljon. Elämästä pitää nauttia kun sitä vielä on.
Urpo on oikeassa, käyttäkää vanhat sitä rahaa itseenne, jos se on mahdollista.
Siksi eutanasia pitäisi olla sallittua. Ei kukaan halua laitokseen eikä ainakaan niin että varat ryöstetään ja perillisille ei jää mitään.