Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Professori kehoittaa vanhuksia tuhlaamaan?

Vierailija
11.02.2016 |

Päättäjiä harmittaa kun eläkeläisten rahat ei mene humpuukkikulutukseen. Että ne sitten jaksaa jauhaa sitä samaa. Vanhuksena ei tartte enää mitään, päinvastoin ylimääräisestä tavarasta pitää pyrkiä eroon ja harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan. Miks ei ihmisten omia päätöksiä voida kunnioittaa?
Ja ehkä ei vanhusten omat lapset tarvitse perintöjä mutta lapsenlapset tarvitsee. Suomen talous on kuralla eikä nuorilla ole mitään mahdollisuutta työllistyä. Jos siis hyviä tekoja haluaisi tehdä, kannattaisi sijoittaa raha nuoriin jotta voisivat opiskella mahdollisimman pitkälle. Nuoria käy niin sääliks.

Kommentit (172)

Vierailija
121/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä taas kaipaisin drive in kaupan.  Kaupan, jonne voisin tekstiviestillä laittaa tilauksen (vaikka tuntia etukäteen) ja josta poimisin kyytiin kuten mäkkärin drive in luukusta. Välillä on niin kiire ettei kerkeäis kaupassa käymään. 

Vierailija
122/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suvussa kulkevan varakkuuden ydin on siinä, että osaltasi velvollisuutesi on jättää perinnöksi yhtä suuri summa kuin olet saanut vastuullesi. Itse tienaamasi rahat saa hummata mutta perintö kulkee sukupolvesta toiseen ja tuottaa näin hyvää koko suvulle, aina uusille jälkipolville.

Ihmeellinen kommentti tältä asintuntijalta. Varakkuuden säilyttäminen ylläpitää kouluttautumista ja vastuunkantoa, ylpeyttä oman suvun historiasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suvussa kulkevan varakkuuden ydin on siinä, että osaltasi velvollisuutesi on jättää perinnöksi yhtä suuri summa kuin olet saanut vastuullesi. Itse tienaamasi rahat saa hummata mutta perintö kulkee sukupolvesta toiseen ja tuottaa näin hyvää koko suvulle, aina uusille jälkipolville.

Ihmeellinen kommentti tältä asintuntijalta. Varakkuuden säilyttäminen ylläpitää kouluttautumista ja vastuunkantoa, ylpeyttä oman suvun historiasta.

 

Näin juuri! Tätä kannattaa kaikkien lukea ja ajatella illan viimeisinä tunteina. 

Vierailija
124/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-50 vuotiaat työttömät harvemmin työllistyy. Jos suunta on sama kaikki kalliit yli-ikäiset vaihdetaan edullisempaan työvoimaan. 

Katselkaapa viime ajan uutisia. Firmat tekevät hyviä tuloksia, kuntien talous odotettua parempi, uusia suurinvestointeja tulossa ympäri maan (biojalostamit, sellutehtaat jne). Eikö tuossa nyt ole merkkejä talouden elpymisestä? Ja mitä se tarkoittaa, parempaa työllisyyttä? Jos 40-vuotiaana alkaa kokea olevansa liian vanha työmarkkinoille eikä usko työpaikkoja enää Suomessa olevan niin vika on korvien välissä.

öö, luin myöskin että suomeen on otettu ennätysmäärä pakolaisia joita yritetään sijoittaa työelämään ja hyvin nopealla aikataululla. Miten luulet tässä käyvän? Jos yritykset saa ne ilmaiseksi niin ottavatko ne sellaisen jolle pitäisi maksaa palkan?  Irtisanomisiin tämä johtaa. Tavis porukka pois ja nämä tilalle. 

YLEn ohjelmassa yksi maatalousyrittäjä sanoi viisaasti: Jos kielitaidottomat, ammattikoulutusta ja verkostoja vaikka olevat ihmiset vievät työpaikat niin kannattaa katsoa peiliin. Tällaisiahan suurin osa pakolaisista on, keneltä ne paikat vievät? Täyttävät tyhjiöitä mitä kantaväestöltä jää, ei löydy tarpeeksi ihmisiä siivoamaan, bussikuskeiksi...

Sellaista kun maatalousYRITTÄJÄ ei ole tässä maassa olemassakaan. Jos tulee hyvä sato ja tuotteiden hinta laskee, tulonmenetys kompensoidaan veronmaksajien kukkarosta. Jos tulee huono sato ja tulot siksi laskevat, tulonmenetys kompensoidaan veronmaksajien kukkarosta. Maatalousharrastelijan kannattaa pitää se leipäläpi ummessa niin kauan, kun syö veronmaksajan ruokapöydässä.

Vierailija
125/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-50 vuotiaat työttömät harvemmin työllistyy. Jos suunta on sama kaikki kalliit yli-ikäiset vaihdetaan edullisempaan työvoimaan. 

Katselkaapa viime ajan uutisia. Firmat tekevät hyviä tuloksia, kuntien talous odotettua parempi, uusia suurinvestointeja tulossa ympäri maan (biojalostamit, sellutehtaat jne). Eikö tuossa nyt ole merkkejä talouden elpymisestä? Ja mitä se tarkoittaa, parempaa työllisyyttä? Jos 40-vuotiaana alkaa kokea olevansa liian vanha työmarkkinoille eikä usko työpaikkoja enää Suomessa olevan niin vika on korvien välissä.

öö, luin myöskin että suomeen on otettu ennätysmäärä pakolaisia joita yritetään sijoittaa työelämään ja hyvin nopealla aikataululla. Miten luulet tässä käyvän? Jos yritykset saa ne ilmaiseksi niin ottavatko ne sellaisen jolle pitäisi maksaa palkan?  Irtisanomisiin tämä johtaa. Tavis porukka pois ja nämä tilalle. 

YLEn ohjelmassa yksi maatalousyrittäjä sanoi viisaasti: Jos kielitaidottomat, ammattikoulutusta ja verkostoja vaikka olevat ihmiset vievät työpaikat niin kannattaa katsoa peiliin. Tällaisiahan suurin osa pakolaisista on, keneltä ne paikat vievät? Täyttävät tyhjiöitä mitä kantaväestöltä jää, ei löydy tarpeeksi ihmisiä siivoamaan, bussikuskeiksi...

Sellaista kun maatalousYRITTÄJÄ ei ole tässä maassa olemassakaan. Jos tulee hyvä sato ja tuotteiden hinta laskee, tulonmenetys kompensoidaan veronmaksajien kukkarosta. Jos tulee huono sato ja tulot siksi laskevat, tulonmenetys kompensoidaan veronmaksajien kukkarosta. Maatalousharrastelijan kannattaa pitää se leipäläpi ummessa niin kauan, kun syö veronmaksajan ruokapöydässä.

Kyllä se näin on!  ps Menkää joskus peltopäiville kuuntelemaan niitä täysillä pauhaavia kaiuttimia ja sitä lietsontapuhetta miten tuet on liian matalia ja kaikki muut ei tee mitään hyvää heidän puolesta. 

Vierailija
126/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suvussa kulkevan varakkuuden ydin on siinä, että osaltasi velvollisuutesi on jättää perinnöksi yhtä suuri summa kuin olet saanut vastuullesi. Itse tienaamasi rahat saa hummata mutta perintö kulkee sukupolvesta toiseen ja tuottaa näin hyvää koko suvulle, aina uusille jälkipolville.

Ihmeellinen kommentti tältä asintuntijalta. Varakkuuden säilyttäminen ylläpitää kouluttautumista ja vastuunkantoa, ylpeyttä oman suvun historiasta.

Harva suomalainen suku on ylpeä omasta historiastaan. Harvat tuntevat vastuuta tulevista sukupolvista. Minä, minä, minä törsään. Suomenruotsalaiset ovat usein tässä asiassa fiksumpia, eivätkä noudata proffan neuvoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että niillä, joilla olisi todellista tarvetta erilaisille palveluille, ei ole rahaa ostaa niitä palveluita. Niillä taas, joilla olisi rahaa, ei ole tarvetta. Jokainen vanhustenhuollossa työskennellyt tietää, että mitä pidempään vanhus hoitaa itse kodin arkiaskareet, sitä pidempään vanhuksen toimintakyky riittää. Iän myötä unentarve vähenee, joten vanhuksilla on vähintään 2/3 vuorokaudesta eli 16 tuntia päivässä aikaa. Jos vanhus ostaa palveluna itselleen ruuanlaiton, siivouksen, pyykinpesun, niin mihin vanhus käyttää aikansa? Telkkarin katsomiseen? Vaikka vanhus suoriutuisikin asioista nuorempiaan hitaammin, siinä on kuitenkin hänelle tekemistä aikansa kuluksi. Olen itse vaikean sairauden vuoksi ollut 3 kk vuoteenomana ja vaikka mulla oli telkkari, läppäri ja kännykkä vieressäni ja muut hoitivat puolestani kaikki käytännön asiat, niin aika kävi kertakaikkiaan pitkäksi. En ole koskaan ollut mikään siivousintoilija, mutta kaipasin niin paljon ruuanlaittoa, siivousta, pyykinpesua, kaupassa käymistä jne, että meinasi järki lähteä. 

Jos eläkeläiset eivät nyt käytä riittävästi palveluita, niin kannattaa miettiä, onko ne palvelut sellaisia, joita eläkeläiset haluavat käyttää. Jos ei ole, niin pitää keksiä uusia palveluita. Ei 50 vuotta sitten kukaan voinut edes kuvitella, että nykyisin kaikki kulkevat puhelin mukanaan. Eikä silloin pidetty puhelimen kantamista mukana edes tarpeellisena. Nyt pitää siis tulla uusia innovaatioita. Ja muistaen, että eläkeläiset eivät ole mikään homogeeninen ryhmä vaan jokaista kiinnostaa ihan erilaiset asiat ja heidän elämänsä ja luonteensa on erilainen. Yksi viettää mieluummin aikaansa kesämökillä, jossa on kaikenlaista pikkupuuhaa ja myös satamäärin muistoja ajoilta, jolloin lapset olivat pieniä ja perheenä oltiin mökillä. Turha heille on kaupata mitään kylpyläviikonloppua hälisevän tuntemattoman ihmislauman keskellä. Mutta voisi olla ideaa kehitellä jotain kivaa niille mökkipaikkakunnille. Toinen taas matkustaa vuodesta toiseen Teneriffalle muistelemaan kuumaa lomaromanssiaan vuonna  1977. 

Minä olen vasta 55-vuotias ja käyttäisin kyllä palveluita, mutta keksikää mulle joku palvelu, jota haluaisin käyttää ja josta olisin valmis maksamaan. 

Kirjoitin (nro 110)  perunkirjoituksia kymmeniä vuosia tehneenä. Tiedän, että useammalla kuin arvaattekaan, olisi ollut ja on mahdollisuus ostaa palveluita ja toteuttaa unelmia, mutta, kun on totuttu säästämään ja kituuttamaan.

Rahoja ei itseen voi tuhlata, kun ne pitää säästää perikunnalle.

On toki niitäkin, joilta jää tyhjät taskut ja tilit, mutta monelta jää paljon rahaa, jonka voisi käyttää ja jonka käyttäminen pienentäisi "veronmaksajien taakkaa", ja ennenkaikkea takaisi vanhuksille turvallisen ja inhimillisen vanhuuden.

Vierailija
128/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että niillä, joilla olisi todellista tarvetta erilaisille palveluille, ei ole rahaa ostaa niitä palveluita. Niillä taas, joilla olisi rahaa, ei ole tarvetta. Jokainen vanhustenhuollossa työskennellyt tietää, että mitä pidempään vanhus hoitaa itse kodin arkiaskareet, sitä pidempään vanhuksen toimintakyky riittää. Iän myötä unentarve vähenee, joten vanhuksilla on vähintään 2/3 vuorokaudesta eli 16 tuntia päivässä aikaa. Jos vanhus ostaa palveluna itselleen ruuanlaiton, siivouksen, pyykinpesun, niin mihin vanhus käyttää aikansa? Telkkarin katsomiseen? Vaikka vanhus suoriutuisikin asioista nuorempiaan hitaammin, siinä on kuitenkin hänelle tekemistä aikansa kuluksi. Olen itse vaikean sairauden vuoksi ollut 3 kk vuoteenomana ja vaikka mulla oli telkkari, läppäri ja kännykkä vieressäni ja muut hoitivat puolestani kaikki käytännön asiat, niin aika kävi kertakaikkiaan pitkäksi. En ole koskaan ollut mikään siivousintoilija, mutta kaipasin niin paljon ruuanlaittoa, siivousta, pyykinpesua, kaupassa käymistä jne, että meinasi järki lähteä. 

Jos eläkeläiset eivät nyt käytä riittävästi palveluita, niin kannattaa miettiä, onko ne palvelut sellaisia, joita eläkeläiset haluavat käyttää. Jos ei ole, niin pitää keksiä uusia palveluita. Ei 50 vuotta sitten kukaan voinut edes kuvitella, että nykyisin kaikki kulkevat puhelin mukanaan. Eikä silloin pidetty puhelimen kantamista mukana edes tarpeellisena. Nyt pitää siis tulla uusia innovaatioita. Ja muistaen, että eläkeläiset eivät ole mikään homogeeninen ryhmä vaan jokaista kiinnostaa ihan erilaiset asiat ja heidän elämänsä ja luonteensa on erilainen. Yksi viettää mieluummin aikaansa kesämökillä, jossa on kaikenlaista pikkupuuhaa ja myös satamäärin muistoja ajoilta, jolloin lapset olivat pieniä ja perheenä oltiin mökillä. Turha heille on kaupata mitään kylpyläviikonloppua hälisevän tuntemattoman ihmislauman keskellä. Mutta voisi olla ideaa kehitellä jotain kivaa niille mökkipaikkakunnille. Toinen taas matkustaa vuodesta toiseen Teneriffalle muistelemaan kuumaa lomaromanssiaan vuonna  1977. 

Minä olen vasta 55-vuotias ja käyttäisin kyllä palveluita, mutta keksikää mulle joku palvelu, jota haluaisin käyttää ja josta olisin valmis maksamaan. 

Kirjoitin (nro 110)  perunkirjoituksia kymmeniä vuosia tehneenä. Tiedän, että useammalla kuin arvaattekaan, olisi ollut ja on mahdollisuus ostaa palveluita ja toteuttaa unelmia, mutta, kun on totuttu säästämään ja kituuttamaan.

Rahoja ei itseen voi tuhlata, kun ne pitää säästää perikunnalle.

On toki niitäkin, joilta jää tyhjät taskut ja tilit, mutta monelta jää paljon rahaa, jonka voisi käyttää ja jonka käyttäminen pienentäisi "veronmaksajien taakkaa", ja ennenkaikkea takaisi vanhuksille turvallisen ja inhimillisen vanhuuden.

Tuo on varmasti aivan totta, mutta on varsin vaikeaa enää tässä vaiheessa muuttaa 20-30 -luvulla syntyneiden asenteita. Sen sijaan voidaan panostaa niihin ikäluokkiin, jotka ovat vasta jääneet eläkkeelle. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tuhlailun ja pihistelyn väliin mahtuu järkevää, omaa hyvinvointia tukevaa rahankäyttöä. Monet ovat niin tottuneita pihistelemmän, että eivät osta lämmintä talvitakkia ja vettä- ja kylmääpitäviä talvikenkiä, vaan menevät 80-luvulla ostetuissa, kun reiätkin sai parsittua. Pesevät ikkunoita lonkkamurtuman uhalla, vaikka satasella, joita tilillä kyllä riittää, voisi ostaa apua. Eivät mene hammaslääkäriin, kun pelkäävät kuluja. Haaveilevat kylpylälomasta, kun tilillä olisi rahaa sataan sellaiseen, mutta jättävät menemättä kun se on niin kallista.

T Entinen pankkineiti, joka yritti saada asiakkaitaan "tuhlaamaan"

tämä on kyllä ihan järkipuhetta, mutta ymmärrän kyllä toisaalta niitä vanhuksiakin. Kun ovat ikänsä eläneet nuukasti, niin vaikeaa se on muuttaa tapojaan sitten vanhana.

Vierailija
130/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että niillä, joilla olisi todellista tarvetta erilaisille palveluille, ei ole rahaa ostaa niitä palveluita. Niillä taas, joilla olisi rahaa, ei ole tarvetta. Jokainen vanhustenhuollossa työskennellyt tietää, että mitä pidempään vanhus hoitaa itse kodin arkiaskareet, sitä pidempään vanhuksen toimintakyky riittää. Iän myötä unentarve vähenee, joten vanhuksilla on vähintään 2/3 vuorokaudesta eli 16 tuntia päivässä aikaa. Jos vanhus ostaa palveluna itselleen ruuanlaiton, siivouksen, pyykinpesun, niin mihin vanhus käyttää aikansa? Telkkarin katsomiseen? Vaikka vanhus suoriutuisikin asioista nuorempiaan hitaammin, siinä on kuitenkin hänelle tekemistä aikansa kuluksi. Olen itse vaikean sairauden vuoksi ollut 3 kk vuoteenomana ja vaikka mulla oli telkkari, läppäri ja kännykkä vieressäni ja muut hoitivat puolestani kaikki käytännön asiat, niin aika kävi kertakaikkiaan pitkäksi. En ole koskaan ollut mikään siivousintoilija, mutta kaipasin niin paljon ruuanlaittoa, siivousta, pyykinpesua, kaupassa käymistä jne, että meinasi järki lähteä. 

Jos eläkeläiset eivät nyt käytä riittävästi palveluita, niin kannattaa miettiä, onko ne palvelut sellaisia, joita eläkeläiset haluavat käyttää. Jos ei ole, niin pitää keksiä uusia palveluita. Ei 50 vuotta sitten kukaan voinut edes kuvitella, että nykyisin kaikki kulkevat puhelin mukanaan. Eikä silloin pidetty puhelimen kantamista mukana edes tarpeellisena. Nyt pitää siis tulla uusia innovaatioita. Ja muistaen, että eläkeläiset eivät ole mikään homogeeninen ryhmä vaan jokaista kiinnostaa ihan erilaiset asiat ja heidän elämänsä ja luonteensa on erilainen. Yksi viettää mieluummin aikaansa kesämökillä, jossa on kaikenlaista pikkupuuhaa ja myös satamäärin muistoja ajoilta, jolloin lapset olivat pieniä ja perheenä oltiin mökillä. Turha heille on kaupata mitään kylpyläviikonloppua hälisevän tuntemattoman ihmislauman keskellä. Mutta voisi olla ideaa kehitellä jotain kivaa niille mökkipaikkakunnille. Toinen taas matkustaa vuodesta toiseen Teneriffalle muistelemaan kuumaa lomaromanssiaan vuonna  1977. 

Minä olen vasta 55-vuotias ja käyttäisin kyllä palveluita, mutta keksikää mulle joku palvelu, jota haluaisin käyttää ja josta olisin valmis maksamaan. 

Kirjoitin (nro 110)  perunkirjoituksia kymmeniä vuosia tehneenä. Tiedän, että useammalla kuin arvaattekaan, olisi ollut ja on mahdollisuus ostaa palveluita ja toteuttaa unelmia, mutta, kun on totuttu säästämään ja kituuttamaan.

Rahoja ei itseen voi tuhlata, kun ne pitää säästää perikunnalle.

On toki niitäkin, joilta jää tyhjät taskut ja tilit, mutta monelta jää paljon rahaa, jonka voisi käyttää ja jonka käyttäminen pienentäisi "veronmaksajien taakkaa", ja ennenkaikkea takaisi vanhuksille turvallisen ja inhimillisen vanhuuden.

Tuo on varmasti aivan totta, mutta on varsin vaikeaa enää tässä vaiheessa muuttaa 20-30 -luvulla syntyneiden asenteita. Sen sijaan voidaan panostaa niihin ikäluokkiin, jotka ovat vasta jääneet eläkkeelle. 

No mutta tämä porukka osaakin törsätä. Minä en aio hassata koko elämäni aikana kertynyttä omaisuutta. Olen tienannut sen verran hyvin, että voin kustantaa ne palvelut, jotka haluan. Muu omaisuus jää jälkikasvulle. Testamentin voi kirjoittaa sellaiseksi, ettei kupeista ja kulhoista tarvitse kenenkään tapella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ajan trendi on elää nuukasti. Harva nykyään törsää. Olkoon ikä mikä tahansa. Ja kyllä ne loputkin lopettaa törsäämisen kun niiltäkin loppuu työt. Työttömyydellä on sitten niin kummallinen vaikutus asioihin... 

Vierailija
132/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perilliset on ainoa asia mikä meiltä jää kun se aika koittaa. Minä ainakin haluan niitten parasta. Eikö kaikki halua sitä samaa? 

Kyllä kai kaikki haluaa, mutta ei se tarkoita, että mahdollisimman paljon rahaa pitää heille jättää.

Kun vanhempamme kuolivat, oli meillä liki kuusikymppisillä jo kaikki, mitä tarvitsimme ja paljon ylimääräistäkin.

Kyllä minusta vanhusten kannattaa nauttia omista rahoistaan, eläkeikää lähestyvillä lapsilla on jo elämä valmiina.

Niinpä niin - teillä kuusikymppisillä. Voisit hetken uhrata miettien, millä lailla se teidän "kaikki ja paljon ylimääräistä" on oikein kasattu. Te onnistuitte keräämään itsellenne komean potin ja nyt haluatte polttaa sen kaiken golffinpeluuseen ja thaikkumatkoihin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhlailun ja pihistelyn väliin mahtuu järkevää, omaa hyvinvointia tukevaa rahankäyttöä. Monet ovat niin tottuneita pihistelemmän, että eivät osta lämmintä talvitakkia ja vettä- ja kylmääpitäviä talvikenkiä, vaan menevät 80-luvulla ostetuissa, kun reiätkin sai parsittua. Pesevät ikkunoita lonkkamurtuman uhalla, vaikka satasella, joita tilillä kyllä riittää, voisi ostaa apua. Eivät mene hammaslääkäriin, kun pelkäävät kuluja. Haaveilevat kylpylälomasta, kun tilillä olisi rahaa sataan sellaiseen, mutta jättävät menemättä kun se on niin kallista.

T Entinen pankkineiti, joka yritti saada asiakkaitaan "tuhlaamaan"

tämä on kyllä ihan järkipuhetta, mutta ymmärrän kyllä toisaalta niitä vanhuksiakin. Kun ovat ikänsä eläneet nuukasti, niin vaikeaa se on muuttaa tapojaan sitten vanhana.

Esimerkki: isäni kuoli 16 vuotta sitten. Äitini, 88, löytää vieläkin varastoistaan isälle hankkimiaan vaatteita, joita lahjoittaa miehelleni. Sääli vaan, että esimerkiksi hänen kengännumeronsa on 3 pienempi kuin isällä oli, ja vaatteet ovat muutenkin ei-ihan-muodinmukaisia. Äidin mielestä hyvää tavaraa ei kuitenkaan saa panna hukkaan. 

Vierailija
134/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin ongelma on, että niillä, joilla olisi todellista tarvetta erilaisille palveluille, ei ole rahaa ostaa niitä palveluita. Niillä taas, joilla olisi rahaa, ei ole tarvetta. Jokainen vanhustenhuollossa työskennellyt tietää, että mitä pidempään vanhus hoitaa itse kodin arkiaskareet, sitä pidempään vanhuksen toimintakyky riittää. Iän myötä unentarve vähenee, joten vanhuksilla on vähintään 2/3 vuorokaudesta eli 16 tuntia päivässä aikaa. Jos vanhus ostaa palveluna itselleen ruuanlaiton, siivouksen, pyykinpesun, niin mihin vanhus käyttää aikansa? Telkkarin katsomiseen? Vaikka vanhus suoriutuisikin asioista nuorempiaan hitaammin, siinä on kuitenkin hänelle tekemistä aikansa kuluksi. Olen itse vaikean sairauden vuoksi ollut 3 kk vuoteenomana ja vaikka mulla oli telkkari, läppäri ja kännykkä vieressäni ja muut hoitivat puolestani kaikki käytännön asiat, niin aika kävi kertakaikkiaan pitkäksi. En ole koskaan ollut mikään siivousintoilija, mutta kaipasin niin paljon ruuanlaittoa, siivousta, pyykinpesua, kaupassa käymistä jne, että meinasi järki lähteä. 

Jos eläkeläiset eivät nyt käytä riittävästi palveluita, niin kannattaa miettiä, onko ne palvelut sellaisia, joita eläkeläiset haluavat käyttää. Jos ei ole, niin pitää keksiä uusia palveluita. Ei 50 vuotta sitten kukaan voinut edes kuvitella, että nykyisin kaikki kulkevat puhelin mukanaan. Eikä silloin pidetty puhelimen kantamista mukana edes tarpeellisena. Nyt pitää siis tulla uusia innovaatioita. Ja muistaen, että eläkeläiset eivät ole mikään homogeeninen ryhmä vaan jokaista kiinnostaa ihan erilaiset asiat ja heidän elämänsä ja luonteensa on erilainen. Yksi viettää mieluummin aikaansa kesämökillä, jossa on kaikenlaista pikkupuuhaa ja myös satamäärin muistoja ajoilta, jolloin lapset olivat pieniä ja perheenä oltiin mökillä. Turha heille on kaupata mitään kylpyläviikonloppua hälisevän tuntemattoman ihmislauman keskellä. Mutta voisi olla ideaa kehitellä jotain kivaa niille mökkipaikkakunnille. Toinen taas matkustaa vuodesta toiseen Teneriffalle muistelemaan kuumaa lomaromanssiaan vuonna  1977. 

Minä olen vasta 55-vuotias ja käyttäisin kyllä palveluita, mutta keksikää mulle joku palvelu, jota haluaisin käyttää ja josta olisin valmis maksamaan. 

Kirjoitin (nro 110)  perunkirjoituksia kymmeniä vuosia tehneenä. Tiedän, että useammalla kuin arvaattekaan, olisi ollut ja on mahdollisuus ostaa palveluita ja toteuttaa unelmia, mutta, kun on totuttu säästämään ja kituuttamaan.

Rahoja ei itseen voi tuhlata, kun ne pitää säästää perikunnalle.

On toki niitäkin, joilta jää tyhjät taskut ja tilit, mutta monelta jää paljon rahaa, jonka voisi käyttää ja jonka käyttäminen pienentäisi "veronmaksajien taakkaa", ja ennenkaikkea takaisi vanhuksille turvallisen ja inhimillisen vanhuuden.

Tuo on varmasti aivan totta, mutta on varsin vaikeaa enää tässä vaiheessa muuttaa 20-30 -luvulla syntyneiden asenteita. Sen sijaan voidaan panostaa niihin ikäluokkiin, jotka ovat vasta jääneet eläkkeelle. 

No mutta tämä porukka osaakin törsätä. Minä en aio hassata koko elämäni aikana kertynyttä omaisuutta. Olen tienannut sen verran hyvin, että voin kustantaa ne palvelut, jotka haluan. Muu omaisuus jää jälkikasvulle. Testamentin voi kirjoittaa sellaiseksi, ettei kupeista ja kulhoista tarvitse kenenkään tapella.

Mutta onko meillä sellaisia palveluita, joihin he haluavat vielä 10 vuoden päästäkin törsätä? Vai kaipaisivatko he jotain ihan uusia palveluita? Suomi on pullollaan eritasoisia kaupallisen alan oppilaitoksia, joten ei olisi kovinkaan vaikeaa jonkun opiskelijan tehdä lopputyötään vaikka aiheesta "Palveluntarve ja -tarjonta 1940-1950 syntyneiden ikäluokassa Tampereen alueella". Tehdä riittävän kattava tutkimus ja käyttää sitä lopputyössään. Jos ei itse haluaisikaan yrittäjäksi ryhtyä, voisi esitellä tutkimuksensa lopputulosta sellaisille yrityksille, joita kiinnostaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

40-50 vuotiaat työttömät harvemmin työllistyy. Jos suunta on sama kaikki kalliit yli-ikäiset vaihdetaan edullisempaan työvoimaan. 

Katselkaapa viime ajan uutisia. Firmat tekevät hyviä tuloksia, kuntien talous odotettua parempi, uusia suurinvestointeja tulossa ympäri maan (biojalostamit, sellutehtaat jne). Eikö tuossa nyt ole merkkejä talouden elpymisestä? Ja mitä se tarkoittaa, parempaa työllisyyttä? Jos 40-vuotiaana alkaa kokea olevansa liian vanha työmarkkinoille eikä usko työpaikkoja enää Suomessa olevan niin vika on korvien välissä.

öö, luin myöskin että suomeen on otettu ennätysmäärä pakolaisia joita yritetään sijoittaa työelämään ja hyvin nopealla aikataululla. Miten luulet tässä käyvän? Jos yritykset saa ne ilmaiseksi niin ottavatko ne sellaisen jolle pitäisi maksaa palkan?  Irtisanomisiin tämä johtaa. Tavis porukka pois ja nämä tilalle. 

YLEn ohjelmassa yksi maatalousyrittäjä sanoi viisaasti: Jos kielitaidottomat, ammattikoulutusta ja verkostoja vaikka olevat ihmiset vievät työpaikat niin kannattaa katsoa peiliin. Tällaisiahan suurin osa pakolaisista on, keneltä ne paikat vievät? Täyttävät tyhjiöitä mitä kantaväestöltä jää, ei löydy tarpeeksi ihmisiä siivoamaan, bussikuskeiksi...

Kantaväestöstä löytyisi siivoojia ja bussikuskeja, mutta ei vielä niin epätoivoisia, että menisivät 600 euron kuukausipalkalla.

Vierailija
136/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhlailun ja pihistelyn väliin mahtuu järkevää, omaa hyvinvointia tukevaa rahankäyttöä. Monet ovat niin tottuneita pihistelemmän, että eivät osta lämmintä talvitakkia ja vettä- ja kylmääpitäviä talvikenkiä, vaan menevät 80-luvulla ostetuissa, kun reiätkin sai parsittua. Pesevät ikkunoita lonkkamurtuman uhalla, vaikka satasella, joita tilillä kyllä riittää, voisi ostaa apua. Eivät mene hammaslääkäriin, kun pelkäävät kuluja. Haaveilevat kylpylälomasta, kun tilillä olisi rahaa sataan sellaiseen, mutta jättävät menemättä kun se on niin kallista.

T Entinen pankkineiti, joka yritti saada asiakkaitaan "tuhlaamaan"

tämä on kyllä ihan järkipuhetta, mutta ymmärrän kyllä toisaalta niitä vanhuksiakin. Kun ovat ikänsä eläneet nuukasti, niin vaikeaa se on muuttaa tapojaan sitten vanhana.

Esimerkki: isäni kuoli 16 vuotta sitten. Äitini, 88, löytää vieläkin varastoistaan isälle hankkimiaan vaatteita, joita lahjoittaa miehelleni. Sääli vaan, että esimerkiksi hänen kengännumeronsa on 3 pienempi kuin isällä oli, ja vaatteet ovat muutenkin ei-ihan-muodinmukaisia. Äidin mielestä hyvää tavaraa ei kuitenkaan saa panna hukkaan. 

Ei ainakaan kannata heittää pois. Vanhoista vaatteista voi tehdä jotain uutta. Leikata kuteiksi ja virkata mattoja, yms, ideoita on tuhansia. Ja napit on hyvä ottaa talteen kaikista vaatteista...

Vanhoihin kenkiin voi kohta (kevät on tulossa) istuttaa kukkia ja ripustaa ne ulkoseinään tai naulata vaikka aidan seipääseen, ihan kivan näköistä.

Vierailija
137/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuhlailun ja pihistelyn väliin mahtuu järkevää, omaa hyvinvointia tukevaa rahankäyttöä. Monet ovat niin tottuneita pihistelemmän, että eivät osta lämmintä talvitakkia ja vettä- ja kylmääpitäviä talvikenkiä, vaan menevät 80-luvulla ostetuissa, kun reiätkin sai parsittua. Pesevät ikkunoita lonkkamurtuman uhalla, vaikka satasella, joita tilillä kyllä riittää, voisi ostaa apua. Eivät mene hammaslääkäriin, kun pelkäävät kuluja. Haaveilevat kylpylälomasta, kun tilillä olisi rahaa sataan sellaiseen, mutta jättävät menemättä kun se on niin kallista.

T Entinen pankkineiti, joka yritti saada asiakkaitaan "tuhlaamaan"

tämä on kyllä ihan järkipuhetta, mutta ymmärrän kyllä toisaalta niitä vanhuksiakin. Kun ovat ikänsä eläneet nuukasti, niin vaikeaa se on muuttaa tapojaan sitten vanhana.

Esimerkki: isäni kuoli 16 vuotta sitten. Äitini, 88, löytää vieläkin varastoistaan isälle hankkimiaan vaatteita, joita lahjoittaa miehelleni. Sääli vaan, että esimerkiksi hänen kengännumeronsa on 3 pienempi kuin isällä oli, ja vaatteet ovat muutenkin ei-ihan-muodinmukaisia. Äidin mielestä hyvää tavaraa ei kuitenkaan saa panna hukkaan. 

Ei ainakaan kannata heittää pois. Vanhoista vaatteista voi tehdä jotain uutta. Leikata kuteiksi ja virkata mattoja, yms, ideoita on tuhansia. Ja napit on hyvä ottaa talteen kaikista vaatteista...

Vanhoihin kenkiin voi kohta (kevät on tulossa) istuttaa kukkia ja ripustaa ne ulkoseinään tai naulata vaikka aidan seipääseen, ihan kivan näköistä.

 

Totta! 

Vierailija
138/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.

Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.

Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.

Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.

Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.

Vierailija
139/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.

Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.

Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.

Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.

Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.

Just joo, tulihan se sieltä. Kaikki rahat dementikkojen elämänlaadun parantamiselle... 

Vierailija
140/172 |
11.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tietää itse mitä haluaa ja joka on jokaisen oma asia.

Teillä joilla törsääminen on pakkomielle kannatta tehdä hoitotestamentti jolla määräätte että teitä hoidetaan kaikilla herkuilla vaikka olisitte vailla minkäänlaista tajuakaan. Sillä varmistatte sen että vain te hyödytte siitä, ei kukaan muu.

Jokaisella meistä pitäisi olla oikeus ihmisarvoiseen ja inhimilliseen elämään, myös viimeisinä elinvuosina. Eikä ihminen lakkaa tuntemasta elämän nautintoja ja mielihyvää, vaikka ei aina olisi läsnä tässä ajassa ja ympäristössä.

Jostakin syystä, lähiomaiset ajattelevat, ainakin hoivakodissa, perushoidon riittävän, ehkä jouluna irtoaa suklaarasia, mutta rahat pysyvät tiukasti tilillä, eikä niitä tuhlata vanhuksen hyvinvointiin.

Vanhuksen hyvinvointia ja laatua parantaisi huomattavasti, jos kukkaron nyöriä avattaisiin ja vanhukselle ostettaisiin erilaisia palveluita esim.viikottainen fysioterapia/hierontapalveluita, jalkahoitoja, musiikkiterapiaa dementiokoille yms. jotka parantaisivat vanhuksen hyvinvointia ja elämänlaatua.

Tässäpä olisi yksi innovaatio. Esimerkiksi Omakannan kautta voisi jo ennen laitokseen joutumistaan tehdä itselleen hoitotahdon (sellaisenhan voi jo tehdä) lisäksi palvelutahdon. Eli luetella sinne, millaisia palveluita ja kuinka usein haluaa sitten, kun ei itse enää pysty asioistaan päättämään. Luonnollisesti vain niin pitkään kuin rahat riittävät. Ei olisi omaisillakaan nokan koputtamista asiaan.