Lue keskustelun säännöt.
Harmittaisiko jos et voisi ottaa miehen sukunimeä...
09.02.2016 |
...syystä tai toisesta kun menisitte naimisiin? Itseäni harmittaisi todella paljon. Mielestäni yhteinen sukunimi on romanttinen ja olen vähän vanhanaikainen tässä asiassa :)
Kommentit (59)
Ei harmittaisi pätkän vertaa, sillä jos minä haksahtaisin tällä elämänkokemuksella vielä mielen pauloihin niin pahasti, että vihillä käytäisiin, niin oman nimeni säilyttäisin varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
42: siis miehen pauloihin, ei mielen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on jo mieheni sukunimi, mutta kyllä olisi harmittanut. En tosin keksi yhtään syytä, miksi en olisi voinut ottaa miehen sukunimeä.
Samaa sukupuolta olevat parit...
Niin? Mikä estää samaa sukupuolta olevien ottamasta yhteistä nimeä?
Laki estää - ainakin toistaiseksi.
Eikä estä. Edellyttää vaan saman maksullisen nimenvaihtobyrokratiahumpan kuin muuten vaan -nimenvaihto, ei onnistu parisuhteen rekisteröimisen yhteydessä, toisin kuin avioliiton solmimisen yhteydessä eri sukupuolta olevilla.
Vierailija kirjoitti:
Ei harmittaisi, mutta en keksi yhtään syytä, miksi en VOISI halutessani ottaa miehen nimeä.
No tässä muutama esimerkki ihmettelijöille:
1) Jos miehellä ei ole sukunimeä, niin miten otat saman sukunimen?
Kaikissa kulttuureissa sukunimet eivät ole tapana ts. heillä näitä ei aina ole. Minulla on ollut useampi intialainen työkaveri, joilla ei ole sukunimeä. Vain yksi pitkähkö (kutsuma)nimi. Lännessä he sitten kun pakosta pitää laittaa etunimi tai etunimet ja sukunimet he soveltaen laittavat esim. tuon yhden nimen etunimeksi, isänsä etunimen toiseksi etunimeksi ja isoisänsä etunimen sukunimeksi.
2) Joissakin maissa nimet ovat patronyymeja.
Patronyymit ovat tuttuja suomalaisillekin, koska niitä käytettiin meillä yleisesti ennen kuin oli pakko ottaa sukunimi. Sen vuoksi sukututkimusta tekevä törmään niihin jo alle 100 vuotta vanhoja kirkonkirjoja lukiessaan.
Islannissa esim. miesten nimet päättyvät -son (-poika) ja naisten -dottir (-tytär).
Arabimaissa on käytännössä hieman sama systeemi, etunimen jälkeen pojilla on etunimi bin isän-etunimi ja tyttärillä etunimi bint äidin-etunimi. Isä ottaa yleensä lisänimen ensimmäisen lapsen synnyttyä ja käyttää muotoa etunimi ali pojan-etunimi, äiti etunimi umm pojan-etunimi. Näitä nimiä käytetään miten sattuu kun siltä tuntuu.
3) Joissakin kulttuureissa konfirmaatio uskontoon liittyen aiheuttaa sen, että vaihdetaan nimeä. Näin esimerkiksi Sikheillä, mutta miehillä ja naisilla on eri sukunimet. Miehillä yleensä Singh ja naisilla Kaur.
4) Espanjalaiseen perinteeseen kuuluu sitten vielä oma tapansa, joka selviää esim. seuraavalta sivulta.
Lainaus: For example, if a man named Eduardo Fernández Garrido marries a woman named María Dolores Martínez Ruiz and they have a child named José, there are several legal options, but their child would most usually be known as José Fernández Martínez.
Aikoinaan kirjoitin yo-aineeni uudesta sukunimilaista (joka tuli voimaan 4v myöhemmin). Siinä ilmoitin pitäväni oman sukunimeni enkä kuunapäivänä vaihtaisi sitä.
Kului vähän päälle 2v ja sukunimi vaihtui :-) Tuolloin oli vielä vanha laki voimassa, joten minulla oli vaihtoehdot yhdistelmänimi tai miehen nimi. Olisin halunnut yhdistelmän, mutta heikkona hetkenäni taivuin miehen tahtoon yhteisestä sukunimestä. Itseasiassa miehen sukunimi oli kauniimpi. Vuodesta 2009 lähtien se on vain esiintynyt lööpeissä erään saman nimisen tempausten vuoksi ja meille muillekin saman nimisille on vinoiltu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaa kun mies ei suostu ottamaan minun nimeäni, vaikka haluaisikin meille saman nimen ja pitää itsekin omaa nimeään aivan typeränä.
En ikinä vaihtaisi omaa sukunimeäni. Omani on niin tärkeä osoite identiteettiä, eikä mikään kamala -nen tai -la loppuinen.
Etunimi sointuu niin hyvin sukunimeni kanssa, että se kuulostaa lähes joltain taiteilijanimeltä.
Lapsena olisin kyllä halunnut vaihtaa monta kertaa, koska minua kiusattiin nimestäni, nyt kannan sitä ylpeydellä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harmittaisi, mutta onneksi se päivä tulee vielä kun saan hänen sukunimensä. On hieman harvinaisempi sukunimi :)
Tulee aina pieni henkinen yrjö, kun joku puhuu noin kuin ap: "olen niin romanttinen ja perinteinen, että kyllä se miehen nimi olla pitää! :)"
Yäääk....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun miehen sukunimi on hirveä, ja kyllä vähän harmittaa jo etukäteen että eri sukunimet tulee olemaan kun naimisiin mennään..
No miksi teillä ei tule olemaan yhteinen sukunimi? Onko miehen siis edelleen mahdoton valita vaimon nimi? Jos miehellä on hirveä sukunimi, naimisiin meno on helppo tapa vaihtaa se parempaan.( Eli vaimon nimeen). On se kumma, kun naisten oletetaan ilman muuta vaihtavan vaikka kuinka kaunis nimensä naimisiin mennessä vaikka Sikalaksi tai Huorulaksi, mutta mies porskuttaa omallaan , eikä kukaan kyseenalaista onko se järkevää.
Mulla on sellainen etunimi että siihen sopii moni sukunimi. Sukunimessä voisi olla vahvuutta, r tai k kirjain enkä ottaisi kaksiosaista sukunimeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tällä hetkellä sinkku, joten en tiedä saisinko vastata, mutta en usko että harmittaisi. Todennäköisesti haluaisin pitää oman sukunimeni, kun se on sen verran harvinainen. Jos miehellä sattuisi olemaan joku oikein kaunis suomalainen luontonimi, niin voisin harkita. Ulkomaalainen nimi olisi ehdoton ei, sillä oman hyvin suomalaisen etunimen kanssa siitä tulisi sellainen palstan kutsuma "white trash-nimi"
Vierailija kirjoitti:
Tulee aina pieni henkinen yrjö, kun joku puhuu noin kuin ap: "olen niin romanttinen ja perinteinen, että kyllä se miehen nimi olla pitää! :)"
Yäääk....
Varsinkin tuo perinteinen, kalskahtaa niin pahasti korvaan. Eikä edes ole niin perinteinen tapa. Itse päätin jo pikkutyttönä, etten koskaan vaihda nimeäni. Enkä ole vaihtanut, vaikka naimisissa olen. Lapsetkin on minun nimellä ja heille se on ihan normaalia. Kukaan ei ole halunnut vaihtaa aikuisena isänsä sukunimelle vaikka se mahdollista olisi.
Ps. perinteet on tehty muuttumaan. Ei mikään kestä samanlaisena iän ajan. Maailma muuttuu ja me sen mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Arabimaissa on käytännössä hieman sama systeemi, etunimen jälkeen pojilla on etunimi bin isän-etunimi ja tyttärillä etunimi bint äidin-etunimi. Isä ottaa yleensä lisänimen ensimmäisen lapsen synnyttyä ja käyttää muotoa etunimi ali pojan-etunimi, äiti etunimi umm pojan-etunimi. Näitä nimiä käytetään miten sattuu kun siltä tuntuu.
Arabimaissa muslimi pojan toinen nimi on isän nimi ja kolmas nimi isoisän nimi ja sitten sukunimi. Muslimi tytöillä sama juttu eli oma nimi, isän nimi, isoisän nimi ja sukunimi. Naiset eivät vaihda muslimimaista sukunimeä avioliiton myötä vaan pitävät oman nimensä. Isää kutsutaan Abu pojan nimi ja äitiä umm pojan nimi. Nämä isä/äiti nimet eivät ole virallisia ja isää ei koskaan edes kutsusta pojan mukaan vaan poikaa isän mukaan ja tytärtä isän mukaan.
Ei harmittaisi. Pidinkin oman sukunimeni.
Arabinainen kirjoitti:
Arabimaissa on käytännössä hieman sama systeemi, etunimen jälkeen pojilla on etunimi bin isän-etunimi ja tyttärillä etunimi bint äidin-etunimi. Isä ottaa yleensä lisänimen ensimmäisen lapsen synnyttyä ja käyttää muotoa etunimi ali pojan-etunimi, äiti etunimi umm pojan-etunimi. Näitä nimiä käytetään miten sattuu kun siltä tuntuu.
Arabimaissa muslimi pojan toinen nimi on isän nimi ja kolmas nimi isoisän nimi ja sitten sukunimi. Muslimi tytöillä sama juttu eli oma nimi, isän nimi, isoisän nimi ja sukunimi. Naiset eivät vaihda muslimimaista sukunimeä avioliiton myötä vaan pitävät oman nimensä. Isää kutsutaan Abu pojan nimi ja äitiä umm pojan nimi. Nämä isä/äiti nimet eivät ole virallisia ja isää ei koskaan edes kutsusta pojan mukaan vaan poikaa isän mukaan ja tytärtä isän mukaan.
Toi ensimmäinen oli siis lainaus korjasin koska pisti silmään :)
Muslimit eivät siis voi vaihtaa sukunimeä avioliiton myötä vaan nainen pitää oman nimensä.
Meillä mies vaihtoi minun sukunimeeni, on saanut aikaiseksi helpotuksen huokauksia (mummoltani), ihailua rohkeasta valinnasta (suurin minun sukuani) ja suoranaista vihanpitoa (miehen perhe) :D onneksi perhe on jo tottunut ajatukseen :D
Lisään vielä. Yritetään epätoivoisesti pitää sukunimemme hengissä, ja pelkkiä tyttöjä syntyy koko ajan...joten toivon että tyttäreni ei ota miehensä nimeä.