Kokemuksia psykoterapiakeskus Vastaamosta?

sekaisin kirjoitti:

Psykologi on terveydenhoitoalan ammattilainen. Terapiaopiskelu on oleellinen osa koulutusta.

Sosiaalipsykologit ovat yhteiskuntatieteilijöitä eivätkä hoitoalan ihmisiä ollenkaan. Sulla on mennyt nimilkeet kyllä ihan sekaisin.

Ei psykologin opintoihin kuulu terapiaopintoja. Psykologit eivät ole terveydenhoitoalan porukkaa vaan opintoja voidaan hyödyntää esim. rekrykonsultin tai tutkijan työssä.Joistain tulee sitten esim. koulupsykologeja tai vastaavia jotka eivät mitään terapiaa anna. Sulla on mennyt jotain itselläsi sekaisin.

t: psykan opiskelija

Valviran Terhikissä ovat kaikki terveydenhoitoalan ammattitutkinnon suorittaneet psykologit. Katso sieltä ja kysele vähän siellä koulussa, missä olet. Myös opinto-oppaasta löytyy tietoa. Syventävistä opinnoista löytyy, mutta en sinulle kyllä suosittelisi.

Tutkijat ovat sitten ihan eri juttu. Ja jokainen ymmärtää, että psykologi voi työskennellä missä tahansa minne vain töihin haluaa ja pääsee ja olla tekemättä hoitavaa työtä..vaikka kouluttajana, konsulttina, mainostoimistossa. Voi sua nyt.

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ihmetellyt kuinka esim

lastentarhanopettajasta voi tulla psykoterapeutti. En menisi vastaanotolle.

Samalla tavalla kuin siitä lastentarhaopettajasta voi tulla vaikka poliisi: kouluttautumalla uuteen ammattiin.

Vastaamosta - olen ollut tyytyväinen omaan terapeuttiini. Ajanvaraussysteemi toimii hyvin.

Keskitetty toiminta siinä mielessä hyvä, että vaihtoehtoja löytyy "käden ulottuvilta", jos ensimmäisen terapeutin kanssa ei osu kemiat yksiin.

Hei, minulle kävi niin, että aloitin terapian Vastaamon terapeutilla, joka  sitten halusi lähteä sieltä ja aloitti työnsä tekemisen muualla.  Vastaamo pitää terapia-asiakkaita ominaan ja minulle osoitettiin joku toinen terapeutti, vaikka KELA tukee nimenomaan minun ja terapeuttini välistä terapiasuhdetta. Terapeuttini sanoi, ettei voi tehdä asialle mitään. Näin jouduin lopettamaan terapian, kun en tykännyt uusista ehdokkaista, joita Vastaamo minulle tyrkytti. Kamala kokemus.

Mulla on juuri alkamassa terapia tuolla Vastaamossa ja olen löytänyt (toivottavasti) itselleni sopivan terapeutin sieltä. Vielä pitää saada rahoitus kuntoon (ei Kelan) mutta eiköhän tuo onnistu. Mielenkiintoinen ketju

Vierailija kirjoitti:

Minua epäilyttää, kun aika harvalla niistä terapeuteista on pohjakoulutuksena psykologin koulutus. Kela-oikeudet suurimmalla osalla kyllä on, joka on minulle se olennaisin juttu, mutta hieman ihmettelen, kun siellä on sairaanhoitajia, teologeja, erityisopettajia, sosionomeja…. missä on psykologit? Onko tässä joku juttu? 

Vierailija kirjoitti:

Minua epäilyttää, kun aika harvalla niistä terapeuteista on pohjakoulutuksena psykologin koulutus. Kela-oikeudet suurimmalla osalla kyllä on, joka on minulle se olennaisin juttu, mutta hieman ihmettelen, kun siellä on sairaanhoitajia, teologeja, erityisopettajia, sosionomeja…. missä on psykologit? Onko tässä joku juttu? 

Psykoterapeuteilla on erilaisia ns. pohjakoulutuksia (mm.psykiatrit, sairaanhoitajat, psykologit, sosiaalityöntekijät). Pohjakoulutukset ovat jokaisella erilaiset, riippuu ammattikoulutuksesta. Psykiatreilla/lääkäreillä, sosiaalityöntekijöillä ja psykologeilla yliopistollinen pohjakoulutus, vuosia kestävä, km.6-8v.  Lääkäri on mm. erikoistunut psykiatriaan, mutta ei ole psykoterapeutti, mikäli ei ole käynyt psykoterapiakoulutusta.Sairaanhoitajilla ammatillinen koulutus, amk. Nämä kaikki voivat hakeutua psykoterapiakoulutuksiin, 3-6 vuotta kestäviin, joissa käydään läpi myös omat taustat. Psykoterapeutti nimekeoikeuden saa käyttöönsä Valvirasta (= Valvontavirasto) hakemuksesta. Tällöin tulee tietyn oppikriteeristön täyttyä. Psykoterapeuteilla on myös erilaisia työkokemuksia; pitkiäkin eri terveydenhuollon sektoreilta, kokeneita konkareita, aloittelevia nuoria. Tutkimuksin on osoitettu, että tärkeintä ei olekkaan se terapeutin koulutus (toki on merkittävää sekoin, samoin kokemus), vaan asiakkaan ja terapeutin välinen luottamuksellinen suhde. Sekään ei aina synny ensimmäisellä kerralla, ei toisellakaan, vaan tarvitsee usein pidemmän ajan. Joidenkin asiakkaan ja terapeutin välillä kolahtaa nappiin heti " kemiat". Aivan kuten muissakin ihmissuhteissa. Asiakkaalla on aina oikeus valita terapeuttinsa. Ja vastuu myös olla avoin ja keskustella ajatuksistaan, jotka terapeutissa kenties häiritsevät.Rakentava palaute on kaikkialla aina paikallaan.

sekaisin kirjoitti:

Psykologi on terveydenhoitoalan ammattilainen. Terapiaopiskelu on oleellinen osa koulutusta.

Sosiaalipsykologit ovat yhteiskuntatieteilijöitä eivätkä hoitoalan ihmisiä ollenkaan. Sulla on mennyt nimilkeet kyllä ihan sekaisin.

Sosiaalipsykologit valmistuvat yliopistosta  ja heilläkin on mahdollisuus erikoistua psykoterapiaopintojen (4-6v) jälkeen psykoterapiaan. Sosiaalipsykologi voi siis kiinnostuksensa ja erikoistumisensa puitteissa hakeutua vaikkapa tutkimustyöhön, ja yhteiskunnan eri osa alueille, mutta myös hoidolliseen/terapeuttiseen työhön.

TW kirjoitti:

Kyllä minä kysyisin psykoterapeutin psykoterapiakouluttaja tahoa ja miten koulutus on toteutettu. Niissä on vissi ero. Pohjakoulutuksen osalta ajattelen, että ylempi korkeakoulutus voi olla hyvä (laajempi näkemys ehkä?), mutta ei varmista sitä, että terapiassa vuorovaikutus sujuisi, joka on olennaista psykoterapiassa. Ajattelen myös, että pohjakoulutus voi olla monenkin laista ollakseen toimiva psykoterapiakoulutuksen lisäksi. Kentällä on harmittavaisinta se, että  ammattitaitoiset, kokeneet psykoterapeutit ovat usein täyteen buukattuja eivätkä välttämättä edes paljoakaan tiedota olemassa olostaan. Terapiaan haluavien on siten vaikea tavoittaa heitä. Jos heidät löytää, saattaa joutua vähän odottelemaan terapian käynnitymistä eli paikan vapautumista. Hyvä puoli on, että paikka vapautuu kyllä aikanaan. Heiltähän asiakassuhteet myös päättyvät, koska hoito toimii ja tavoitteita saavutetaan.  Surkuhupaisaa on välillä, kun joku koulutuksesta juuri valmistunut terapeutti mainostaa vahvaa asiantuntijuuttaan ja kokemustaan. Hälytyskellot siis soimaan!  Toivon, että kouluttajatahot olisivat myös vastuullisia valitessaan psykoterapiakoulutettaviaan ja pitäisivät ryhmäkoot pieninä. Tärkeä myös, että kouluttajat suoraan sanovat, jos joku koulutukseen haluava ei sovi alalle tai jonka pitää työstää vielä jotain elämänsä juttuja, jotka voivat haitata terapiatyötä. Välillä tuntuu siltä, että joillakin kouluttajatahoilla on tarve saada vain kova euromääräinen tulos ja rahat pois opiskelijoilta. Työ on hitsin vaativaa eikä hyvä, jos terapeutti uupuu tai sairastuu itse....saatika, jos ei kykene keskittymään asiakkaan hoitoon omilta jutuiltaan. 

Yksittäiset ammatinharjoittajat ja heidän toimistohotelleissa vuokralla toimivat verkostonsa ovat aluehallintoviraston toimilupien ja valvonnan alaisia. Vain heidän ammattinimikkeensä käyttöoikeuden koulutuksen jälkeen myöntää Valvira.

Psykoterapiakeskus Vastaamo on useamman aluehallintoviraston alueella toimivana valtakunnallisen Valviran paljon aluehallintovirasto tarkempien toimilupien ja valvonnan alainen. Valviran luvat edellyttävät mm. terveyspalveluista vastuussa olevaa johtajaa ja jatkuvaa omavalvontatyötä laadun kehittämiseksi.

Psykoterapiakeskus Vastaamossa kaikki psykoterapeutit ja psykiatrit ovat työsuhteessa yritykseen, eivätkä toimi yksittäisinä ammatinharjoittajina, mikä lisää yrityksen vastuuta tuottamistaan palveluista ja myös yrityksen mahdollisuuksia valvoa ja kehittää työntekijöidensä työtapoja.

Mainosketju!

Riippuu täysin terapeutista ja myös siitä mihin terapeutti on perehtynyt ja miten kemiat osuu kohdalleen. Voi vaatia useita käyntejä eri terapeuteilla ennen kuin löytää itselleen hyvän. Jotkut terapeutit suhtautuvat 1. melko arvioivasti, jotkut saattavat mennä 1. käynnillä heti konkreettisesti asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Sain omasta mielestäni epäasiallista kohtelua Vastaamon terapeutilta. Voiko terapeuteista valittaa jonnekin?

Valvira valvoo kaikkia psykoterapeutteja (joka on siis nimikesuojattu ammatti). Valviraan voi siis valittaa, jos koet siihen aihetta.

Joku ihmetteli monien psykoterapeuttien pohjakoulutusta. Psykoterapeuttikoulutus kestää vähintään 3,5 vuotta peruskoulutuksen päälle. Peruskoulutukseksi soveltuu mm. sairaanhoitaja, erityispedagogi jne. Eli pohjakoulutuksia on monenlaisia, mutta kaikilla tulee olla lähtökohtaisesti vähintään 30 op psykologian opintoja taustalla ennen kuin voi edes hakea psykoterapeuttikoulutukseen. 

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän Vastaamon terapeuttien joukosta löydy kaikenlaista hiihtäjää ihan samalla tavoin kuin vaikka psykiatrian poliklinikalta/kunnan mielenterveystoimistosta. Tai ala kuin ala: on osaajaa ja oppipoikaa ja jopa niitä alalle soveltumattomia. Osan kanssa homma toimii ja sitten on niitä, joiden kanssa ei synkkaa.

Oma kokemus kyseisestä puljusta rajoittuu yhteen tapaamiseen. Etsin siis terapeuttia ja ensimmäinen, jolla oli vastaanotollaan tilaa, oli Vastaamon terapeutti. Pohjakoulutus sairaanhoitaja. En siis sen käynnin perusteella nähnyt järkeväksi aloittaa yhteistyötä, koska hän tuntui laukovan töksähtäviä kommentteja kun olin jostain asiasta kertonut vasta yhden lauseen verran. Siellä tuli myös sellainen olo, että terapian tarkoitus olisi käydä siellä vain lystikkäänä tyttölapsena viihdyttämässä häntä viikottaisilla lörpötyksilläni. Hän mm. sanoi, että hänen puolestaan asiakas saa puhua vaikka koko käynnin 45 min. alusta loppuun asti. Itse toivoin terapialta keskustelua en monologia sekä itseni haastamistakin. Tämä terapeutti myös esittelytekstissään toi esille käyttävänsä kognitiivisiakin metodeja (joskin viitekehys psykodynaaminen), mutta lyttäsi kuitenkin kognitiivisen terapian puuskahtamalla, että "aina ne lääkärit sitä kognitiivista suosittelevat". Ilmoitti myöskin, että hän ei mitään kotitehtäviä anna. Minun tarpeisiin tämä terapeutti ei sopinut, mutta se ei tarkoita etteikö jollekin toiselle sopisi tai että muut Vastaamon terapeutit antaisivat jotenkin laadutonta palvelua. Itseasiassa jokin aika sitten huomasin, ettei kyseiselle terapeutille ole tarjolla vapaita aikoja eli jollekin hän ilmeisesti on sopinut.

Itsellekin jäi tuon kokemuksen jälkeen joksikin aikaa sellainen päähänpinttymä, että pohjakoulutuksen pitäisi olla psykologi ja haeskelin sitten terapeuttia jonkin aikaa vain näiden joukosta. Myöhemmin uskaltauduin jälleen sh-pohjaisen vastaanotolle ja sillä kertaa oli tosi hyvä.

Vinkkinä ap:lle, että kannattaa aina soittaa terapeutille ennen tapaamista, jotta voisi vähän kuulostella vastaako terapeutti sitä, minkä mielikuvan hänen esittelytekstistään saa. Itselleni kävi terapeuttia etsiessä myös sellainen tapaus, että sorruin menemään taas yhdelle tutustumiskäynnille (tällä kertaa psykologipohjainen) pelkän sähköpostisopimisen perusteella, kun mainosti itseään niin tunnepuoleen keskittyvänä ja itse tarvitsin apua tunneilmaisun harjoittelussa. Vastassa olikin kaavoihin kangistunut kuivakka kärttääjä.

Tämä oli hieno kirjoitus siitä, miten olennaista on löytää se hyvä match myös terapiassa. Oikein laittoi hymyilyttämään :)

t. psykologi-psykoterapeutti (joka ei ole vastaamossa)

Kävin Helsingin ydinkeskustassa Vastaamon hulppeissa tiloissa yhden terapeutin luona (Katja jokin ja mm. psykologin koulutuksen suorittanut) ja koin maksaneeni ylihinnan huonosta asiakaspalvelukokemuksesta.

Valinnanvaraa tosiaan on kaikenlaisista terapeuteista. "Asiantuntijoiden" koulutuskirjo herätti jo alkuun heidän liiketoimintaan tutustuessa oudoksuntaa.

Varainaisella vastaanotolla tajusin pian, ettei yhteistyöstämme tulisi mitään, sillä terapeutilla oli hyökkäävä ja ylimielinen tapa puhua. Hänestä sai vaikutelman, ettei ole ollut töissä yksityisellä puolella ja kohteli siten ihmisiä potilaina eikä palvelusta maksavana asiakkaana.

Terapeutti kertoi etsivänsä potilaita, jota en enää käynnin jälkeen ihmetellyt yhtään, ja minä terapeuttia. Juttua jatkettiin siihen asti kunnes alkoi suoranainen pelottelu terapiasopimuksella. En koskaan aiemmin sellaista ole joutunut tekemään ja ehdot kuulosti lähinnä terapeutin rahavirran turvaamiseen sopivalta, joten päätin lopettaa vastaanoton lyhyeen.

Onneksi löysin vähän myöhemmin muualta itselleni sopivan terapeutin ilman naurettavia sopimuksia. Tsemppiä etsintään ja luottakaa ensivaikutelmaan!

Vierailija kirjoitti:

sekaisin kirjoitti:

Psykologi on terveydenhoitoalan ammattilainen. Terapiaopiskelu on oleellinen osa koulutusta.

Sosiaalipsykologit ovat yhteiskuntatieteilijöitä eivätkä hoitoalan ihmisiä ollenkaan. Sulla on mennyt nimilkeet kyllä ihan sekaisin.

Ei psykologin opintoihin kuulu terapiaopintoja. Psykologit eivät ole terveydenhoitoalan porukkaa vaan opintoja voidaan hyödyntää esim. rekrykonsultin tai tutkijan työssä.Joistain tulee sitten esim. koulupsykologeja tai vastaavia jotka eivät mitään terapiaa anna. Sulla on mennyt jotain itselläsi sekaisin.

t: psykan opiskelija

Psykologi on terveydenhuollon ammatti, joka on nimikesuojattu, kuten psykoterapeuttikin. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö psykologi voisi työskennellä myös muussa kuin terapeuttisessa työympäristössä. Mutta siis psykologi = terveydenhuollon ammattihenkilö.

Näitä asioita on ihan tutkittu, ja on todettu, että terapeutin pohjakoulutusta tärkeämpi ennustaja terapian onnistumiselle on, että terapeutilla ja asiakkaalla "synkkaa". Joten kyllä kannattaa nähdä alussa vaivaa että löytää sellaisen ihmisen jonka kanssa tuntuu hyvältä ja luontevalta puhua, ja jonka käyttämiin menetelmiin itse uskoo tai edes on halukas kokeilemaan ko. menetelmiä.

Itse kun joskus tarvitsin terapiaa, ensimmäinen yritys oli psykoterapiaa antava psykiatri. Tästä ei tullut mitään, koska maailmankuvamme olivat niin erilaiset ja miehellä lisäksi hyökkäävä ja asiakasta halveksiva tapa esittää eriävä mielipiteensä. Hän esim. oli sitä mieltä että kognitiiviset terapiat on puoskarointia eivätkä toiseksi sovi kaltaisilleni älykkäille ihmisille, jotka olisivat itse jo ratkaisseet ongelmansa älyllään jos ne olisivat ilman syväterapiaa mielen pintatasolla ratkaistavissa. Itselläni taas oli  hyvin skeptinen suhtautuminen näihin menneisyyden ja alitajunnan penkomisjuttuihin ja niiden hyödyllisyyteen. Ei siitä mitään tullut, kun en saanut yhtään kyseenalaistaa, vaikka toiveeni ei ollut pilkata vaan saada vastauksia, jotka ehkä osoittaisivat epäilykseni vääriksi ja tietämättömyyteen perustuviksi. 

Terapeutti jolta sitten sain apua oli koulutukseltaan teologi. Rauhallinen henkilö, jonka läsnäolosta tuli heti alkuun hyvä ja turvallinen olo. Luulen, että hänen kanssaan homma olisi toiminut ihan riippumatta siitä, mitä menetelmiä käyttäisi.

Jännä juttu, kun googlettelin tänään Vastaamoa ja luin näitä keskustelun viestejä, niin tänne on tullut näitä "mainostekstejä" Vastaamolta samaan aikaan. Hyvät ihmiset miettikäähän nyt millaisella firmalla on motiivi yrittää peittelellä näitä kommentteja omilla viesteillään ja yrittää johdattella keskustelua...

Siihen on syynsä miksei moni psykologi-psykoterapeutti hakeudu Vastaamoon. Mainonta lupaa liikoja, on dg-painotteista, yliampuvaa, koulutuspoihjaa ei sanota selkeästi mutta kaikkea luvataan osata. Vastaamo ottaa päältä n.45% käyntimaksusta, lisäksi täytyy maksaa tietysti verot - siksi käyntimaksut korkeat. Vastaamossa on lisäksi useita Helsingin Pskoterapiainstituutin kouluttamia terapeutteja joilla ei ole Valviran hyväksyntää, ainakaan vielä.

En menisi elämäni tärkeimmissä kysymyksissä ko.paikkaan.

Entinen työkaveri toimii nykyään psykoterapeuttina, ei tosin Vastaamossa. Hän opiskeli silloin psykoterapeutiksi kun olimme samassa työpaikassa. En menisi hänen vastaanotolleen. Hän oli "siviilissä" ylimielinen snobbailija, jolla oli aivan omat työajat, veti siis palkkaa vaikkei ollut töissä kuin reilut puolet sopimuksenmukaisesta työajasta. Muutenkin aivan outo tyyppi.