Lue keskustelun säännöt.
Onko ylipainoisilla aina järkyttävän epäterveellinen "ruokavalio"?
05.02.2016 |
Olen katsonut viime aikoina useampaa eri laihdutusohjelmaa (Suomessa ja ulkomailta) ja todennut, että lähes poikkeuksetta ylipainoisilla ohjelmissa on järkyttävä "ruokavalio" ja syövät jopa 5000 kaloria päivässä. Onko se sellaista kaikilla? Minun lähipiirissäni olevat läskit kovasti väittävät syövänsä enimmäkseen terveellisesti, mutta enpä enää tiedä.
Kommentit (146)
Vierailija kirjoitti:
Ei. Minä, sisko ja isä syödään aivan mitä sattuu, painoindeksi alle 20 kaikilla. Äiti on pyöreä. Syö todella tavallisesti ja terveesti. Ei oo makean perään, ei osta ikinä sipsejä, hampurilaisia jne. Kerran tekivät isän kanssa lomaviikolla testin. Kävivät vaa'alka ja söivät samat annokset koko viikon. Äiti painoi 2,1 kg enemmän kun tulivat, isä laihtui 600 grammaa:D mut äidillä onkin kyllä kaikki arvot hyvät ja todella hyvä kunto, meistä ainoa joka juossut puolimaratonin:) mun sankari kaikin tavoin <3
Mitenkään muuten kantaa ottamatta, isäsi on varmaan äitiäsi isompikokoinen? Pidempi, skrodempi? Yleensä mies tarvitsee enemmän energiaa päivässä. Eli jos isäsi ja äitisi ovat syöneet saman annoksen päivässä, ei ole ihme jos äitisi on lihonut enemmän, koska mitä luultavammin myös tarvitsee vähemmän energiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse entisenä ylipainoisena en todellakaan tuomitse ketään. Tiedän, kuinka vaikeaa on laihtua ja ennen kaikkea pysyä ihannepainossa. Ja ne, jotka ei ole koskaan olleet ylipainoisia, voivat pitää kuononsa kiinni. Kun ei ole toisen kropassa toisen aivoilla varustettuna koskaan elänyt, niin ei voi tietää, miten itsellä menisi. En minä pysty sanomaan, onko aina normaalipainossa olleilla helpompaa pysyä normaalipainossa kuin minulla. Vai onko edelleen ylipainoisilla vielä vaikeampaa laihtua ja pysyä painossa kuin minulla. Joku hoikka voi sanoa, että on tiukka itselleen, mutta oikeasti en tiedä, mitä tuo tiukkuus hänelle tarkoittaa. Kokemus on puhtaasti subjektiivinen.
Vähän kuin hyvä laskija huutaisi, että matikka on helppoa. On vaan yrityksen puutetta olla oppimatta sitä. No, sitä ei voi tietää, kun ei ole sen toisen aivoja itsellä koskaan ollut testissä.
On.
Aamu alkaa laardikupposella ja kuutiolla pekonia.
Lounaana on jättiannos lasagnea paistinperunoiden kanssa.
Iltapalana perhepizza tai nälkäisenä parikin.
Jälkiruoaksi kahden litran paketti jäätelöä, fariinisokerikilo ja reilusti suklaata.
Välipaloina viinereitä ja runsaasti alkoholia.
Onneksi kysyit. Nyt tiedät paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön kaksi rahkaa päivässä. Paljon vettä ja kivennäisvettä. Viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen. En laihdu. Veriarvot muuten loistavat koko ajan.
Mistä ihmeestä alapeukut?
Ihmiset ei pidä valehtelijoista?
Aaa, tämä olikin uusi juttu. Ylipainoiset ovat myös valehtelijoita! Kiitos oikein paljon.
Tarkenna nyt vähän, miten voit olla ylipainoinen syömällä päivässä kaksi rahkaa. ;) Ellet sitten (toivon mukaan) tarkoittanut syöväsi kaksi rahkaa muun ruoan lisäksi.
Minkä muun ruaan? En siis tiedä vastausta tähän.
Kai jo maalaisjärkikin sanoo, että kaksi rahkaa päivässä ei kata yhtään mitään tarpeita. Mars ravitsemusneuvojalle!
Olen käynyt lääkärillä mukanani dieettiohjelmani kirjoitettuna. Häntä ei kiinnostanut vilkaistakaan sitä. Otan tietenkin myös monivitamiinin, erikseen vielä D-vitamiinia ja silloin tällöin kalaöljykapselin. Hemoglobiini 146, esimerkiksi.
Minuakin, reilusti ylipainoista kyllä ärsyttää tällainen valehtelu. Ihan oikeasti kukaan ei elää kahdella rahkalla ja vitamiinipillereillä KUUKAUDESTA TOISEEN, kuten tuo yksi väittää. Se ei vain ole fysiologisesti mahdollista. Voi toki olla, että parina päivänä viikossa hän syö noin, ja niitä muita päiviä " ei sitten lasketa".
Aina kun on epärehellinen itselleen, mitään hyvää ei pääse tapahtumaan. Minullakin on yksi kaveri, joka ihmettelee koko ajan todella, miksi hän ei laihdu, vaikka omasta mielestään ei syö oikein mitään.
Näin tosi läheltä hänen toimintaansa seuraavana voisin luetella muutaman asian:
- hän vaihtaa dieettiä jollain tasolla viikottain. Välillä karpataan, ollaan vegaaneja, mehukuurilla, jne. Eli mitään ei tehdä kunnolla, vaan koko ajan vähän hosutaan sinne sun tänne.
- hän ei ole rehellinen siitä miten dieetti sujuu, vaan esittää aina dieetin ajan että noudattaa sitä tosi tunnollisesti, ja vasta jälkikäteen saattaa jossain sivulauseessa kertoa että no ei se ihan niin mennytkään mitä hän dieetin aikana väitti.
- Hän ei selvästikään tajua miten paljon syö. Hän selittää olevansa pitkiä aikoja ilman herkkuja, mutta sitten kun ollaan yhdessä, hän kaivaakin jostain herkkuja kuitenkin esiin. Juo alkoholia. Viimeisimpänä tein meille terveellisen aamupalan. Syötiin saman verran, mun tavallinen aamiais-annos. Hän selitti taas, kuinka hän on aivan täynnä, kun ei yleensä syö aamupalaa, vaan juo vaan mehua... Unohti sitten kuitenkin siitä, että oli jo ennen tuota meidän aamupalaa syönyt isosta, öljyssä paistetusta kerrosleivästä puolikkaan.
Ja tämän ei ole tarkoitus olla mitään ystäväni haukkumista. Olen siis itsekin reilusti ylipainoinen, ja tiedän että itselleni sattuu usein samaa: olen mielestäni ollut niin "kunnolla" kuin olla ja voi, ja ihmettelen miksei paino putoa, ja sitten kun edes vähän rehellisesti katsoo asioita taaksepäin, niin huomaa ettei se ihan niin smoothisti mennytkään mitä itse kuvitteli.
Vierailija kirjoitti:
Itse entisenä ylipainoisena en todellakaan tuomitse ketään. Tiedän, kuinka vaikeaa on laihtua ja ennen kaikkea pysyä ihannepainossa. Ja ne, jotka ei ole koskaan olleet ylipainoisia, voivat pitää kuononsa kiinni. Kun ei ole toisen kropassa toisen aivoilla varustettuna koskaan elänyt, niin ei voi tietää, miten itsellä menisi. En minä pysty sanomaan, onko aina normaalipainossa olleilla helpompaa pysyä normaalipainossa kuin minulla. Vai onko edelleen ylipainoisilla vielä vaikeampaa laihtua ja pysyä painossa kuin minulla. Joku hoikka voi sanoa, että on tiukka itselleen, mutta oikeasti en tiedä, mitä tuo tiukkuus hänelle tarkoittaa. Kokemus on puhtaasti subjektiivinen.
Vähän kuin hyvä laskija huutaisi, että matikka on helppoa. On vaan yrityksen puutetta olla oppimatta sitä. No, sitä ei voi tietää, kun ei ole sen toisen aivoja itsellä koskaan ollut testissä.
Minusta ihmisten haukkuminen ja vähättely on kaikkein ikävintä. Itselläni on kavereita jotka painivat painonpudotuksen kanssa. Itse taas olen päinvastainen tapaus. Painin alipainoa vastaan. Itse arvostan aina sitä, kun ihmiset vähintänkin yrittävät auttaa, vaikkei se aina toimisiakaan. Mitä kavereita olen kuunnellut niin aika rankkaahan heillä on ja itsekkin olen muutaman kerran tirauttanut kun harmittanut niin hitosti kun luulee tuloksia tulevan, mutta ei vain tahdo tulla. Pitäisi olla hirveän sinnikäs ja päättäväinen kun tulokset saattaa tulla hyvin hiljaa ja vaivihkaan ettei itsekkään niitä edes tajua ( jos silloinkaan ).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen reilusti ylipainoinen. Syön aina kohtalaisen terveellisesti. Paljon kasviksia, vihanneksia, täysjyvätuotteita. Mulla kaksi hoikkaa, urheilevaa teiniä, joten panostan ruoan laatuun. Syön vaan sitä liikaa. Ja sokeriaddikti on ollut aivan kamala. Siitä olen päässyt ja heti alkoi paino pudota vauhdilla.
Vierailija kirjoitti:
Itse entisenä ylipainoisena en todellakaan tuomitse ketään. Tiedän, kuinka vaikeaa on laihtua ja ennen kaikkea pysyä ihannepainossa. Ja ne, jotka ei ole koskaan olleet ylipainoisia, voivat pitää kuononsa kiinni. Kun ei ole toisen kropassa toisen aivoilla varustettuna koskaan elänyt, niin ei voi tietää, miten itsellä menisi. En minä pysty sanomaan, onko aina normaalipainossa olleilla helpompaa pysyä normaalipainossa kuin minulla. Vai onko edelleen ylipainoisilla vielä vaikeampaa laihtua ja pysyä painossa kuin minulla. Joku hoikka voi sanoa, että on tiukka itselleen, mutta oikeasti en tiedä, mitä tuo tiukkuus hänelle tarkoittaa. Kokemus on puhtaasti subjektiivinen.
Vähän kuin hyvä laskija huutaisi, että matikka on helppoa. On vaan yrityksen puutetta olla oppimatta sitä. No, sitä ei voi tietää, kun ei ole sen toisen aivoja itsellä koskaan ollut testissä.
Toinen asia mitä aina hoetaan on ITSEKURI. Läskeillä ei ole itsekuria, väitetään. OIkeasti kysymys ei todellakaan ole itsekurista, sillä ei elintapoja muuttaessa tee yhtään mitään.
Ihan vaan vertauksena: MÄ olen polttanut aikanaan vuosikausia tupakkaa, ja vieläkin silloin tällöin. Ei multa kuitenkaan vaadi minkäänlaista itsekuria olla polttamatta, koska tupakka yksinkertaisesti ei ole mulle mikään "juttu". Tai alkoholi tai vaikka huumeetkin. Ei mulla ole mitään ylimaallista itsekuria suhteessa alkoholisteihin tai narkkareihin, koska voin ihan hyvin käyttää alkoholia kohtuudella ja pidättäytyä huumeista, vaikka niitä olen joskus kokeillut. Johtuu ihan siitä, että mulla ei ole mitään ongelmaa noiden asioiden suhteen, mun aivot toimii ihan normaalisti noiden suhteen, eikä asiaan liity himoja tai pakkomielteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työssä olen huomannut että yhdellä superlihavalla naisella on aina eväsrasiassa salaatinlehtiä ja proteiinirahkaa lounaana, sellaista kevyttä :D Mitähän mättää kotona, tuskin noin kevyillä ruuilla tuollaista massaa ylläpidetään.
No kuule just tuollaisten kyttääjien vuoksi lihavat ottavat evääksi tuollaista ruokaa. Jos ottaisivat rasvaisempaa, niin ihan onnessaan miettisit, että "No niin! Just tuon takia tuo on niiiiiin läski! Saisi syödä terveellisemmin!" Se työkaverisi ei vaan kehtaa tuoda töihin muunlaista ruokaa.
En ole tuon aiemman tekstin kirjoittaja. Samaa mieltä hänen kanssaan. Kuvitteleeko ylipainoinen että kukaan ei vilkaisekaan hänen salaatinlehteä ja proteiinirahkaansa? Että menee läpi että "näin mä syön aina, en koskaan syö herkkuja ja silti olen näin ylipainoinen"?
Ennemmin syö rohkeasti herkkuja ja tunnustaa olevansa sen vuoksi ylipainoinen, kuin julkisesti syö salaatinlehden, mutta kotona mättää illan kaikkea.
Juuri näin. Itse syön mitä haluan töissä ja olen ylipainoinen. Uskallan olla oma itseni !
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse entisenä ylipainoisena en todellakaan tuomitse ketään. Tiedän, kuinka vaikeaa on laihtua ja ennen kaikkea pysyä ihannepainossa. Ja ne, jotka ei ole koskaan olleet ylipainoisia, voivat pitää kuononsa kiinni. Kun ei ole toisen kropassa toisen aivoilla varustettuna koskaan elänyt, niin ei voi tietää, miten itsellä menisi. En minä pysty sanomaan, onko aina normaalipainossa olleilla helpompaa pysyä normaalipainossa kuin minulla. Vai onko edelleen ylipainoisilla vielä vaikeampaa laihtua ja pysyä painossa kuin minulla. Joku hoikka voi sanoa, että on tiukka itselleen, mutta oikeasti en tiedä, mitä tuo tiukkuus hänelle tarkoittaa. Kokemus on puhtaasti subjektiivinen.
Vähän kuin hyvä laskija huutaisi, että matikka on helppoa. On vaan yrityksen puutetta olla oppimatta sitä. No, sitä ei voi tietää, kun ei ole sen toisen aivoja itsellä koskaan ollut testissä.
Toinen asia mitä aina hoetaan on ITSEKURI. Läskeillä ei ole itsekuria, väitetään. OIkeasti kysymys ei todellakaan ole itsekurista, sillä ei elintapoja muuttaessa tee yhtään mitään.
Ihan vaan vertauksena: MÄ olen polttanut aikanaan vuosikausia tupakkaa, ja vieläkin silloin tällöin. Ei multa kuitenkaan vaadi minkäänlaista itsekuria olla polttamatta, koska tupakka yksinkertaisesti ei ole mulle mikään "juttu". Tai alkoholi tai vaikka huumeetkin. Ei mulla ole mitään ylimaallista itsekuria suhteessa alkoholisteihin tai narkkareihin, koska voin ihan hyvin käyttää alkoholia kohtuudella ja pidättäytyä huumeista, vaikka niitä olen joskus kokeillut. Johtuu ihan siitä, että mulla ei ole mitään ongelmaa noiden asioiden suhteen, mun aivot toimii ihan normaalisti noiden suhteen, eikä asiaan liity himoja tai pakkomielteitä.
Tuolla perusteella ei itsellänikään puutu itsekuria kun en polta,juo enkä käytä huumeita. Silti isääni arvostan aivan älyttömästi siinä, kun hän sanoi nuorena olevan sopinut isänisän kanssa, että jos hän lopettaa tupakoimisen niin hänkinlopettaa. No näin kävi ja homma toteutui. Löysi sitten vuosia myöhemmin tupakka pakettinsa kaapista jonka oli jemmannut varalta. Seuraavaksi hänelle tuli kortisooni lääkitys joka alkoi lihotti. Isäni löysi siihen ratkaisun vähentämällä pullansyömistä, olikohan niin että ei syönyt enään riisiä, spakettia tai makarooniakaan. Pääruoka oli perunat, sika, kana,nauta ja lohi. En tarkkaan muista muuta kuin sen että hän vältteli herkkuja ainakin alkuun mahdollisimman paljon ja tosiaan alkoi laihtumaan hitaasti mutta varmasti. Nyt sitten on alkanut uskaltamaan vähän herkutella kun osaa säänöstellä. Tämä jos mikä on minusta sitä parasta "kuria" vaikkei kurin kanssa välttämättä mitään tekemistä olisikaan. Aika arvostettavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse entisenä ylipainoisena en todellakaan tuomitse ketään. Tiedän, kuinka vaikeaa on laihtua ja ennen kaikkea pysyä ihannepainossa. Ja ne, jotka ei ole koskaan olleet ylipainoisia, voivat pitää kuononsa kiinni. Kun ei ole toisen kropassa toisen aivoilla varustettuna koskaan elänyt, niin ei voi tietää, miten itsellä menisi. En minä pysty sanomaan, onko aina normaalipainossa olleilla helpompaa pysyä normaalipainossa kuin minulla. Vai onko edelleen ylipainoisilla vielä vaikeampaa laihtua ja pysyä painossa kuin minulla. Joku hoikka voi sanoa, että on tiukka itselleen, mutta oikeasti en tiedä, mitä tuo tiukkuus hänelle tarkoittaa. Kokemus on puhtaasti subjektiivinen.
Vähän kuin hyvä laskija huutaisi, että matikka on helppoa. On vaan yrityksen puutetta olla oppimatta sitä. No, sitä ei voi tietää, kun ei ole sen toisen aivoja itsellä koskaan ollut testissä.
Toinen asia mitä aina hoetaan on ITSEKURI. Läskeillä ei ole itsekuria, väitetään. OIkeasti kysymys ei todellakaan ole itsekurista, sillä ei elintapoja muuttaessa tee yhtään mitään.
Ihan vaan vertauksena: MÄ olen polttanut aikanaan vuosikausia tupakkaa, ja vieläkin silloin tällöin. Ei multa kuitenkaan vaadi minkäänlaista itsekuria olla polttamatta, koska tupakka yksinkertaisesti ei ole mulle mikään "juttu". Tai alkoholi tai vaikka huumeetkin. Ei mulla ole mitään ylimaallista itsekuria suhteessa alkoholisteihin tai narkkareihin, koska voin ihan hyvin käyttää alkoholia kohtuudella ja pidättäytyä huumeista, vaikka niitä olen joskus kokeillut. Johtuu ihan siitä, että mulla ei ole mitään ongelmaa noiden asioiden suhteen, mun aivot toimii ihan normaalisti noiden suhteen, eikä asiaan liity himoja tai pakkomielteitä.
Jos kyse ei ole itsekurista niin lihavan oli tosi helppoa normalisoida ruokavalionsa - eikö niin? Puolittaa annokset, jättää limut ja sipsit kauppaan ja kakkupalat tarjottimelle, lisätä kasviksia ja marjoja ja aloittaa liikunta.... Tästä ketjusta kyllä saa ihan toisen kuvan. Mielummin selitellään tilannetta stressillä, kilpparilla, masennuksella tms syyllä vaikkei lääkärin dg:a olekaan.
Kyllä mulla ainakin on elämässä asioita (vaikka olen hoikka) jotka tosiaankin vaatii itsekuria. Ei mullakaan tupakan suhteen ole ongelmia - poltan tupakan silloin tällöin tai voin olla kuukausia täysin polttamatta. Mutta joka viikko joudun patistelemaan itseni jumppaan. Ruuan suhteen ongelmia ei taas ole.
Niin, se itsekurin määrä on vaan toisilla toisissa asioissa toisenlainen. Minulle syöminen ja liikkuminen on musta piste. Joudun kamppailemaan niiden asioiden kanssa jatkuvasti. Sitten taas minulle ei tuota ongelmia tehdä ahkerasti töitä, lukea, auttaa ihmisiä ja olla tasapainoinen ja mukava tyyppi. Ei mulle ole vaikeus olla huutamatta ja raivoamatta "tempperamentikkaasti" perhelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilusti ylipainoisen ihmisen energiankulutus on vääristynyt versio normaalista. Jos hän tosiaan pysyy ruokavaliollaan saman painoisena, niin hän syö edelleen liikaa ja ylläpitää ylipainoaan. Ylipainon ylläpitäminen näet vaatii ylimääräisiä kaloreita. Vasta kun ravinnosta saatava energia laskee alhaisemmaksi kuin päivittäinen kulutus, alkaa rasvakudos luovuttamaan energioitaan kehon tarpeisiin.
Tämä
Ei tämä.
Ylipainon ylläpitäminen ei vaadi ylimääräisiä kaloreita. Lihominen vaatii. Jos ylipainoinen ihminen ei lihoa, hän saa kyllä liikaa energiaa laihtuakseen, mutta sen hetkinen kulutus ja energiansaanti ovat tasapainossa. Silloin ei ihan hirveästi ole hakoteillä, jos kykenee syömään vain sen oman tarpeensa verran eikä niin paljoa, että kiloja vain kertyy ja kertyy.
Itse asiassa ylipainon ylläpitäminen vaatii enemmän kaloreita. Jos on 165 cm pitkä ja painaa 55 kg, perusaineenvaihdunta vie vähemmän kaloreita kuin 165 m pitkällä joka painaa 95 kg. Ts. hoikan perusaineenvaihdunta vaatii noin 1600 kcal/vrk, ylipainoisen noin 2000 kcal/vrk. Jos ylipainoinen syö esim. 1800 kcal päivässä, hän vähitellen laihtuu, missä taas hoikka lihoisi tuolla kalorimäärällä.
Aivan aivan aivan, pitää paikkansa, jos tuota vertaa muihin ihmisiin ja heidän kulutukseensa. Mutta silloin taas se normipainoinenkin syö liikaa, jos vertaa vaikka 165cm/45kg -mittaisen ihmisen kulutukseen.
Mutta jos pysyy vain siinä henkilössä itsessään tekemättä turhia vertauksia, niin silloin se _oma_ kulutus ja energiansaanti ovat tasapainossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syön kaksi rahkaa päivässä. Paljon vettä ja kivennäisvettä. Viikosta toiseen, kuukaudesta toiseen. En laihdu. Veriarvot muuten loistavat koko ajan.
Mistä ihmeestä alapeukut?
Ihmiset ei pidä valehtelijoista?
Aaa, tämä olikin uusi juttu. Ylipainoiset ovat myös valehtelijoita! Kiitos oikein paljon.
Tarkenna nyt vähän, miten voit olla ylipainoinen syömällä päivässä kaksi rahkaa. ;) Ellet sitten (toivon mukaan) tarkoittanut syöväsi kaksi rahkaa muun ruoan lisäksi.
Minkä muun ruaan? En siis tiedä vastausta tähän.
Kai jo maalaisjärkikin sanoo, että kaksi rahkaa päivässä ei kata yhtään mitään tarpeita. Mars ravitsemusneuvojalle!
Olen käynyt lääkärillä mukanani dieettiohjelmani kirjoitettuna. Häntä ei kiinnostanut vilkaistakaan sitä. Otan tietenkin myös monivitamiinin, erikseen vielä D-vitamiinia ja silloin tällöin kalaöljykapselin. Hemoglobiini 146, esimerkiksi.
Minuakin, reilusti ylipainoista kyllä ärsyttää tällainen valehtelu. Ihan oikeasti kukaan ei elää kahdella rahkalla ja vitamiinipillereillä KUUKAUDESTA TOISEEN, kuten tuo yksi väittää. Se ei vain ole fysiologisesti mahdollista. Voi toki olla, että parina päivänä viikossa hän syö noin, ja niitä muita päiviä " ei sitten lasketa".
Aina kun on epärehellinen itselleen, mitään hyvää ei pääse tapahtumaan. Minullakin on yksi kaveri, joka ihmettelee koko ajan todella, miksi hän ei laihdu, vaikka omasta mielestään ei syö oikein mitään.
Näin tosi läheltä hänen toimintaansa seuraavana voisin luetella muutaman asian:
- hän vaihtaa dieettiä jollain tasolla viikottain. Välillä karpataan, ollaan vegaaneja, mehukuurilla, jne. Eli mitään ei tehdä kunnolla, vaan koko ajan vähän hosutaan sinne sun tänne.
- hän ei ole rehellinen siitä miten dieetti sujuu, vaan esittää aina dieetin ajan että noudattaa sitä tosi tunnollisesti, ja vasta jälkikäteen saattaa jossain sivulauseessa kertoa että no ei se ihan niin mennytkään mitä hän dieetin aikana väitti.
- Hän ei selvästikään tajua miten paljon syö. Hän selittää olevansa pitkiä aikoja ilman herkkuja, mutta sitten kun ollaan yhdessä, hän kaivaakin jostain herkkuja kuitenkin esiin. Juo alkoholia. Viimeisimpänä tein meille terveellisen aamupalan. Syötiin saman verran, mun tavallinen aamiais-annos. Hän selitti taas, kuinka hän on aivan täynnä, kun ei yleensä syö aamupalaa, vaan juo vaan mehua... Unohti sitten kuitenkin siitä, että oli jo ennen tuota meidän aamupalaa syönyt isosta, öljyssä paistetusta kerrosleivästä puolikkaan.
Ja tämän ei ole tarkoitus olla mitään ystäväni haukkumista. Olen siis itsekin reilusti ylipainoinen, ja tiedän että itselleni sattuu usein samaa: olen mielestäni ollut niin "kunnolla" kuin olla ja voi, ja ihmettelen miksei paino putoa, ja sitten kun edes vähän rehellisesti katsoo asioita taaksepäin, niin huomaa ettei se ihan niin smoothisti mennytkään mitä itse kuvitteli.
Kaikki eivät ole yhtä heikkolahjaisia ja epävakaita kuin sinä ja "ystäväsi". Ethän kerro hänestä lisää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei.
Itse olen jonkin verran ylipainoinen ja minut nykyisiin mittoihin lihotti lääkitys (muutamassa kuukaudessa kertyi +20 kg). Syön max. 1500 kaloria päivässä. Olen kasvissyöjä, enkä syö ollenkaan leipää, pastaa tms. Liikuntaakin harrastan. Kilot kuitenkin pysyvät, sillä ne johtuvat lääkityksestäni :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse entisenä ylipainoisena en todellakaan tuomitse ketään. Tiedän, kuinka vaikeaa on laihtua ja ennen kaikkea pysyä ihannepainossa. Ja ne, jotka ei ole koskaan olleet ylipainoisia, voivat pitää kuononsa kiinni. Kun ei ole toisen kropassa toisen aivoilla varustettuna koskaan elänyt, niin ei voi tietää, miten itsellä menisi. En minä pysty sanomaan, onko aina normaalipainossa olleilla helpompaa pysyä normaalipainossa kuin minulla. Vai onko edelleen ylipainoisilla vielä vaikeampaa laihtua ja pysyä painossa kuin minulla. Joku hoikka voi sanoa, että on tiukka itselleen, mutta oikeasti en tiedä, mitä tuo tiukkuus hänelle tarkoittaa. Kokemus on puhtaasti subjektiivinen.
Vähän kuin hyvä laskija huutaisi, että matikka on helppoa. On vaan yrityksen puutetta olla oppimatta sitä. No, sitä ei voi tietää, kun ei ole sen toisen aivoja itsellä koskaan ollut testissä.
Toinen asia mitä aina hoetaan on ITSEKURI. Läskeillä ei ole itsekuria, väitetään. OIkeasti kysymys ei todellakaan ole itsekurista, sillä ei elintapoja muuttaessa tee yhtään mitään.
Ihan vaan vertauksena: MÄ olen polttanut aikanaan vuosikausia tupakkaa, ja vieläkin silloin tällöin. Ei multa kuitenkaan vaadi minkäänlaista itsekuria olla polttamatta, koska tupakka yksinkertaisesti ei ole mulle mikään "juttu". Tai alkoholi tai vaikka huumeetkin. Ei mulla ole mitään ylimaallista itsekuria suhteessa alkoholisteihin tai narkkareihin, koska voin ihan hyvin käyttää alkoholia kohtuudella ja pidättäytyä huumeista, vaikka niitä olen joskus kokeillut. Johtuu ihan siitä, että mulla ei ole mitään ongelmaa noiden asioiden suhteen, mun aivot toimii ihan normaalisti noiden suhteen, eikä asiaan liity himoja tai pakkomielteitä.
Jos kyse ei ole itsekurista niin lihavan oli tosi helppoa normalisoida ruokavalionsa - eikö niin? Puolittaa annokset, jättää limut ja sipsit kauppaan ja kakkupalat tarjottimelle, lisätä kasviksia ja marjoja ja aloittaa liikunta.... Tästä ketjusta kyllä saa ihan toisen kuvan. Mielummin selitellään tilannetta stressillä, kilpparilla, masennuksella tms syyllä vaikkei lääkärin dg:a olekaan.
Kyllä mulla ainakin on elämässä asioita (vaikka olen hoikka) jotka tosiaankin vaatii itsekuria. Ei mullakaan tupakan suhteen ole ongelmia - poltan tupakan silloin tällöin tai voin olla kuukausia täysin polttamatta. Mutta joka viikko joudun patistelemaan itseni jumppaan. Ruuan suhteen ongelmia ei taas ole.
Eli kääntäen: sun mielestä siis alkoholismi tai muut riippuvuusongelmat on seurausta huonosta itsekurista? Valitettavasti mikään hoitava taho ei ole sun kanssa samaa mieltä.
Massiivinen ylipaino yhdistettynä useampaan epäonnistuneesee painonpudotusyritykseen tarkoittaa lähes aina joko fysiologista sairautta TAI syömishäiriötä, josta ei vaan ihan oikeasti selviä ITSEKURILLA. On tosi surullista, että monet lihavatkaan eivät tätä tajua, vaan vaipuvat aina vaan syvemmälle itseinhoon ja huonommuuden tuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilusti ylipainoisen ihmisen energiankulutus on vääristynyt versio normaalista. Jos hän tosiaan pysyy ruokavaliollaan saman painoisena, niin hän syö edelleen liikaa ja ylläpitää ylipainoaan. Ylipainon ylläpitäminen näet vaatii ylimääräisiä kaloreita. Vasta kun ravinnosta saatava energia laskee alhaisemmaksi kuin päivittäinen kulutus, alkaa rasvakudos luovuttamaan energioitaan kehon tarpeisiin.
Tämä
Ei tämä.
Ylipainon ylläpitäminen ei vaadi ylimääräisiä kaloreita. Lihominen vaatii. Jos ylipainoinen ihminen ei lihoa, hän saa kyllä liikaa energiaa laihtuakseen, mutta sen hetkinen kulutus ja energiansaanti ovat tasapainossa. Silloin ei ihan hirveästi ole hakoteillä, jos kykenee syömään vain sen oman tarpeensa verran eikä niin paljoa, että kiloja vain kertyy ja kertyy.
Itse asiassa ylipainon ylläpitäminen vaatii enemmän kaloreita. Jos on 165 cm pitkä ja painaa 55 kg, perusaineenvaihdunta vie vähemmän kaloreita kuin 165 m pitkällä joka painaa 95 kg. Ts. hoikan perusaineenvaihdunta vaatii noin 1600 kcal/vrk, ylipainoisen noin 2000 kcal/vrk. Jos ylipainoinen syö esim. 1800 kcal päivässä, hän vähitellen laihtuu, missä taas hoikka lihoisi tuolla kalorimäärällä.
Aivan aivan aivan, pitää paikkansa, jos tuota vertaa muihin ihmisiin ja heidän kulutukseensa. Mutta silloin taas se normipainoinenkin syö liikaa, jos vertaa vaikka 165cm/45kg -mittaisen ihmisen kulutukseen.
Mutta jos pysyy vain siinä henkilössä itsessään tekemättä turhia vertauksia, niin silloin se _oma_ kulutus ja energiansaanti ovat tasapainossa.
Tottakai, mutta jos vertaa sitä samaa ihmistä 55-kiloisena ja 95-kiloisena, niin se 95-kiloisena pysyminen vaatii tosiaan noin 400 kcal enemmän päivässä kuin jos olisi 55-kiloinen. Eli kun ihmiset sanoo, että 25 kilon lihominen kymmenessä vuodessa vaatii vain 60 ylimääräistä kiloria päivässä, niin kyllä se vaatii enemmän koska sitä mukaa kun paino karttuu, aineenvaihdunta vie enemmän kaloreita. Sen päälle sitten vielä se 60 kcal.
Olen miettinyt tätä viime aikoina, nimittäin siskoni on lihonut yllättäen ja paljon... 20kg varmaankin. En tiedä mitä on tapahtunut tai muuttunut, mutta jäin pohtimaan tätä, koska itse en tunnu lihovan millään.
Saatan syödä 7 iltaa viikossa ulkona. 1000 kcal nacho-, pihvi-, intialaisannoksia. Prosessoitua pikaruokaa/eineksiä/karkkia yms. välttelen mutta kevyesti en todellakaan syö. En juurikaan harrasta liikuntaa, kävelen kyllä alle 15min matkat. Syön 2-3 kertaa päivässä, paljon kerralla.
Olen 33v, 58kg, 164cm, 95-72-92. Miten tämä on mahdollista muuten kuin että olen geneettisesti (+ hormonaalisesti, suolistobakteerien osalta, jne) ohjelmoitu olemaan hoikka? Ehkä kroppani ottaa siitä 1000 kcal annoksesta käyttöönsä vain osan ja loppu poistuu? Kun taas toisella jokaikinen muru varastoidaan? En tiedä. Mutta uskon että joillekuille laihtuminen on yhtä vaikeaa kuin minulle lihominen. Ei mahdotonta mutta todella vaikeaa, kun keho on sekaisin.
Ei ole. Minä olen ylipainoinen. Ennen minulla oli epäterveellinen ruokavalio, mutta ei ole enää. Nykyään minä syön terveellisesti, mutta olen yhä ylipainoinen, vaikka olenkin jo laihtunut muutaman kilon.
Kilpirauhasen vajaatoiminta nimenomaan aiheuttaa turvotusta ja painonnousua. Ei lääkäri olisi määrännyt sinulle kilpirauhaslääkettä, ellei kilpirauhasarvosi olisi olleet "pielessä". Monilla on paino pudonnut jopa 15 kg, kun kilpirauhaslääkitys on saatu toimimaan.