Työ lastensuojelussa, pelottaa!!
Sain siis työpaikan lastensuojelussa. Minulla ei ole aikaisempaa työkokemusta lasusta, joten nyt hermostuttaa. Eniten ehkä jännittää se, että miten ikinä opin hallitsemaan niin suuren määrän lainsäädännöllistä ym. tietoa. Ja jännitän niitä asiakkaitakin, perhana. Joo, mulla on tälle alalle koulutus, mutta ei tuota kaikkea tietenkään yliopistossa opittu. Nythän se todellinen opiskelu vasta alkaa, kun pitää opetella ihan oikeasti tekemään tuota työtä.
Nyt kaipaisin vähän rohkaisua ja vinkkejä, jos täällä on lasun sossuja tai vaikkapa asiakkaita. Miten tuosta työstä selviytyy hengissä? Minkälainen on hyvä lasu-sossu?
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Tarvitaanko tuohonkin yliopistokoulutus. Luulisi luonteen olevan tärkeämpi. Ja käytännön työhön soveltuvuuden.
On olemassa sellainen ilmiö kuin sekä-että. Että tarvitaan sekä koulutus että luonne ja soveltuvuus.
Jos on käynyt yliopiston, on hyvin todennäköistä, että älykkyys riittää sekäettä-funktion ymmärtämiseen. Mikä on taatusti myös asiakkaiden etu.
Se jos lasta on tukistettu kotona on paljon pienempi paha kuin se, että lapsesta tulee laitoslapsi sen seurauksena jos vanhemmat kieltäytyvät lopettamasta tukistamista ja lapsi otetaan sossun toimesta huostaan.
Useimpia meistä on tukistettu lapsena, eikä se ole vaikuttanut millaan tavalla haitallisesti meidän elämäämme.