Loukkaantuisitko, jos miehesi sanoisi että olet saavuttanut nykyisen elintasosi reittä pitkin kiipeämällä?
Olet kuitenkin itse työssäkäyvä ja perheessänne on yhteinen talous, mutta miehesi on parempipalkkaisessa työssä ja saanut perintönä omaisuutta (asunto-osake, kesämökki..). Itsellesi ei olisi tiedossa minkäänlaista perintöä omilta vanhemmiltasi, eli omaisuus ei sitä kautta tule kertymään.
Eli, loukkaantuisitko tuosta otsikon kommentista näillä taustoilla?
Kommentit (51)
Ja jos mies ei sitä kestä että vaimo tienaa vähemmän ainakin jossain vaiheessa elämää on nyky-yhteiskunta sopimaton paikka elää tälläiselle ihmiselle.
Kyllä avioliitossa ja parisuhteessa idea se että toisesta pidetään huolta tilanteen mukaan.
Ja se että otetaan kunnollinen kunnianhimoinen mies johon voi luottaa on vain järkevää.
Ei voi toista loiseksi tai maksulliseksi nimitellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta turha luulla että naiselle (joka yhtään tuntee arvonsa) edes kelpaa työtön tai huonosti tienaava kunnianhimoton mies.
Mutta ei ketään kyllä huoraksi voi nimitellä..varsinkaan vaimoaan.
Parisuhde on parisuhde.Avioliitto on avioliitto.ei mikään työsuhde.
Älkää antako miesten puhua teille tuohon sävyyn.
Kelpuutat vain rikkaan miehen , mutta et ole maksullinen? Jep.
No tälläisessä normaalissa elämässä mennään työhön ja hankitaan talo ja lapset.
En olisi kuunaan ottanut mitään surkimusta.Miehen homma on käydä työssä ja tienata mielellään hyvin kun minä olen hänen ja minun lasten kanssa kotona.Täytyy vähän ajatella sitäkin millaisen kanssa tehdään jälkikasvu..muuten on vastuuton.Ja en ole maksullinen vaan laskelmoiva ja mies lähtisi jos minua huoraksi nimittelisi.
Olen sanonut miehelle että olen hyvin tyytyväinen että hänellä on hyvät tulot koska se tuo elämään vakautta ja tässä on hyvä kasvattaa lapsia kun on hyvä ja hyvätuloinen mies.
Nainenko ei voi mennä töihin, tienata kunnolla ja ostaa taloa? Lompakkoloisen puhetta.
Vierailija kirjoitti:
Ja jos mies ei sitä kestä että vaimo tienaa vähemmän ainakin jossain vaiheessa elämää on nyky-yhteiskunta sopimaton paikka elää tälläiselle ihmiselle.
No ei nyt ehkä kuitenkaan elää, mutta ehkä olla parisuhteessa naisen kanssa joka tienaa tai jolla on omaisuutta vähemmän... valintakysymyksiä myös puolin ja toisin. Onneksi löytyy vaihtoehtoja.
Vierailija kirjoitti:
En loukkaantuisi. Sen sijaan toteaisin, että mies ei tarjoa kovin kaksista elintasoa verrattuna siihen, mitä olisi kannattanut valita, jos oikeasti reittä pitkin olisi parempaa elämää etsimässä.
Samaa olin tulossa sanomaan :D
Tosin meistä minä olin se varakkaampi kun hynttyyt lyötiin yhteen ja tulen olemaan myös vastaisuudessa, nyt lasten myötä tietty mies tienaa enemmän, mutta en ole missään vaiheessa kokenut että kumpikaan "loisii" toisen rahoilla, koska lapset ovat yhteisiä ja perheemme yhteinen yksikkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta turha luulla että naiselle (joka yhtään tuntee arvonsa) edes kelpaa työtön tai huonosti tienaava kunnianhimoton mies.
Mutta ei ketään kyllä huoraksi voi nimitellä..varsinkaan vaimoaan.
Parisuhde on parisuhde.Avioliitto on avioliitto.ei mikään työsuhde.
Älkää antako miesten puhua teille tuohon sävyyn.
Kelpuutat vain rikkaan miehen , mutta et ole maksullinen? Jep.
Onko työnantajasi sinua rikkaampi? Oman logiikkasi mukaan olet maksullinen. Onko tukieurosi maksava kunta sinua rikkaampi? Oman logiikkasi mukaan olet masullinen. Kustansivatko vanhempasi elämisesi? Oman logiikkasi mukaan olet aina ollut maksullinen.
Logiikka olisi, että en tee työtä jos en saa puolia yrityksestä itselleen. Ei kukaan nainen olisi rikkaan miehen kanssa parisuhteessa sen takia että mies on rikas, jos ei saisi miehen rahoja omaan käyttöön.
En koska mies sanoisi sen huumorilla. Olemme olleet yhdessä 18-vuotiaasta saakka, eli 29 vuotta. Ihan yhtä tuulenhuuhtoma perse oli silloin molemmilla, ei mitään omaisuutta. Mies on liiton aikana keskittynyt uraan ja minä lapsiin ja kotiin. Tämä on ollut yhteinen päätös. Joten tottakai nyt on tilanne se että elämme miehen tuloilla ja minun palkka on kuin taskurahaa saisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun maksan (tai pian imperfektissä) talouden kulut 80% ja lähes kaiken extran päälle, niin onhan tuo selkeä fakta että rouvan elintaso on noussut meikäläisen myötä.
Harmi vaan että hän on niin hölmö ettei osaa edes peitellä (enää?) sitä juurisyytä miksi on kanssani. Alkujaan hän oli juuri vähävaraisesta, joskin hyvin säästeliäästi eläneestä duunarikodista, mistä siis on päätynyt ns ylemmän keskiluokan ankkalampeen.
Kun olisi tiennyt ajoissa hänen motiivinsa olla kanssani, niin rannalle olisi jäänyt...
Sitten sä heräsit ja raavit persettäsi. Menit yksiösi siivoamattomaan keittiönurkkaukseen etsimään puhdasta lasia parasta ennen päiväyksen jo aikaa sitten ohittaneelle mehulle. Puhdasta lasia ei löytynyt, lysähdit rikkinäiselle tuolille tavaroita lainehtivan pöydän ääreen. Hautasit kasvosi käsiisi ja päästit itkun. Rahattomana, työttömänä tulossa taas yksi yksinäinen ja ankea päivä.
Ymmärrettyäni nykyisen asemani eli elämäni pelkkänä massivarastona tuo kuvailemasi ei loppujen lopuksi olisikaan niin paha vaihtoehto. Ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua todellisuutta, mutta ilman itkuja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun maksan (tai pian imperfektissä) talouden kulut 80% ja lähes kaiken extran päälle, niin onhan tuo selkeä fakta että rouvan elintaso on noussut meikäläisen myötä.
Harmi vaan että hän on niin hölmö ettei osaa edes peitellä (enää?) sitä juurisyytä miksi on kanssani. Alkujaan hän oli juuri vähävaraisesta, joskin hyvin säästeliäästi eläneestä duunarikodista, mistä siis on päätynyt ns ylemmän keskiluokan ankkalampeen.
Kun olisi tiennyt ajoissa hänen motiivinsa olla kanssani, niin rannalle olisi jäänyt...
Sitten sä heräsit ja raavit persettäsi. Menit yksiösi siivoamattomaan keittiönurkkaukseen etsimään puhdasta lasia parasta ennen päiväyksen jo aikaa sitten ohittaneelle mehulle. Puhdasta lasia ei löytynyt, lysähdit rikkinäiselle tuolille tavaroita lainehtivan pöydän ääreen. Hautasit kasvosi käsiisi ja päästit itkun. Rahattomana, työttömänä tulossa taas yksi yksinäinen ja ankea päivä.
Ymmärrettyäni nykyisen asemani eli elämäni pelkkänä massivarastona tuo kuvailemasi ei loppujen lopuksi olisikaan niin paha vaihtoehto. Ehkä jo kymmenen vuoden kuluttua todellisuutta, mutta ilman itkuja...
Miksi valitsit nykyisen vaimosi? Mikä oli se tekijä, johon rakastuit ja hullaannuit hänessä?
Olen aina ihmetellyt kuinka jotkut miehet eivät näe naisessa pintaa syvemmälle. Itselläni ei ole tarvetta hyötyä miehestäni. Meillä yhteiset lapset mutta omaisuus on minun. En menisi naimisiin ilman avioehtoa, tosin emme ehkä mene naimisiin ollenkaan. Lapset meidät perii ja huoltajuus on jaettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika miehinen defenssi syyttää naista omasta valinnastaan.
Miten niin miehinen defenssi? Naisille on kovin luontaista loisia miehen lompakolla.
Hankkikaapa miehet nyt ihan jokainen itsellenne vaimot joka tienaa yhtä paljon ja sitten teette kotitöitä ja lasten hoitoa tasan yhtä paljon. Jos ei onnistu niin olkaa ilman.
Joo täysin samaa mieltä siitä että miehen homma on tienata paremmin koska naiset jäävät lasten kanssa kotiin ajaksi X ja sillävälillä on miehen asia tuoda ruoka pöytään ja huolehtia perheen ja naisen hyvinvoinnista.
On turhaa kouhkata jostain tasa-arvosta koska tämä on pyhä totuus.
Sitten jos on niin että on pirun tarkkaa nii menot tasan puoliksi kuten myös kotityöt ja heräämiset ja kaikki hoidettavat asiat.
Meillä mies tienaa ja minä olen kotona meidän yhdessä hankkimien lasten kanssa,siivoan kodin ja huoehdin lapsista joten on tasan selvä että mies pitää huolen reilulla palkallaan että minulla on kaikki mitä tarvitsen.
Eikä minun tarvitse kuin sanoa niin hän kyllä hankkii jos jotain tarvitsen.Tarpeettomia en vaadi mutta en rupea nöyristelemään enkä köyhäilemään siksi että olen lasten kanssa kotona.
Minkään työttömän nössykän kanssa en olisi ruvennut lapsia tekemään..enkä sellaisen miehen jolla ei olisi kohtuullisen varakas suku takanaan.Tällä takaan lapsilleni tasokkaan ja vauraan ja varman elämän.
Sittenkun taas itse työhöni palaan tiedän että minullakin kohtuullinen palkka,vaikkei samanmoinen kuin miehelläni..jo siksikin että olen vuosia ollut kotona,en vieläkään suostu mitään tasajakoa tekemään koska olen paljon menettänyt kun lasten kanssa olen vuosia kotona ollut.
Onneksi mieheni arvostaa minua todella paljon ja sitä mitä täällä kotona teen,eikä hänelle tulisi ikinä mieleenkään tulla hyppimään silmilleni jollain pyrkyri ja kiipijä jutuilla.
Ei ole sellainen mies mistään kotoisin.
Onko työnantajasi sinua rikkaampi? Oman logiikkasi mukaan olet maksullinen. Onko tukieurosi maksava kunta sinua rikkaampi? Oman logiikkasi mukaan olet masullinen. Kustansivatko vanhempasi elämisesi? Oman logiikkasi mukaan olet aina ollut maksullinen.