Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Havaitsen itsessäni sekoamisen oireita !?
04.02.2016 |
Eilen olin todella syvällä suolla ja masennuin. En ole aikoihin tuntenut niin syvää masennusta. Harkitsin jälleen itsemurhaa.
Nukuin, heräsin. Mitäänsanomaton olo, parempi kuitenkin kuin eilen. Väsytti ja laiskotti mutta olo oli ihan hyvä.
Menin kauppaan ja huomasin jo piristyneen vähän kun huomaamattani siivoilin ja höpisin siinä puhelimessa ystävälle. Mitään erikoista ei tänään ole kuitenkaan tapahtunut. Tai eilen tai edes koko viikkona mikä saisi mun fiilikset alas tai ylös ja menkatkin oli ja tuli enkä kärsi muutenkaan ihneemmistä pms oireista :D
Tällö hetkellä on kuitenkin ihan SUPER hyvä olo !! Jopa lapsenomaisen hyvä ! Hyräilen, lähes hypähtelen ja olen tosi iloinen vaan. Vähän kuin olisin rakastunut. Mahassa on melkein perhosia ja oon niin hyvillä fiiliksillä. Ajattelen tulevaa ja näen asioita positiivisesti ja näen itseni jotenkin parempana ihmisenä, siis työntekijänä. Itsevarmempana. EN ole käyttänyt päihteitä nyt tai viime aikoina enkä ymmärrä mikä minun on :D
Aivan tuulesta temmattu tämä olo! Eilen olin ihan helvetin maassa ja nyt ihan päinvastaista.
Minulle diagnosoitiin joskus kaksisuuntainen mielialahäiriö mutta en siihen ole koskaan uskonut.. Pitäiskö? Mitään tämmöisiä ilon ja huolettoman fiiliksen kausia minulle ei ole tullu aikoihin ja elämä on ollut sellaista tasapaksua paskaa hyvine ja huonoine päivineen eli masentunutkaab en ole mielestäni ollut. Mikä helvetti mua vaivaa ? :D
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
RASKAANA!!!! :)
En ole raskaana :D harrastan hyvin harvoin seksiä (ikäisekseni) ja silloinkin kumi mukana. En varmasti ole paksuna.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bipoltahan tuo kuulostaa. Sitä on tuollaista nopeillakin vaihteluilla olevaa. Lääkäriin...
Ap, mulla on tuommoista. Sekamuotoinen bipo.
Tähän vuodenaikaan itselläkin tunnetilat heittää volttia. Odottelen valon lisääntymistä, että kunnon hypomania käynnistyy. 🤗
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisikö sun nyt siis tuntea katumusta tuosta olosta ja mennä lääkärille kun on hyvä olo?
Suomessa ainoa normaali olotila on tasaisen alavireinen, lievästi masentunut.
Jos olet onnellinen, olet hullu! :D
Jos sulla vain on hyvä päivä. ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotenkin ärsyttää tämä diagnoosien tulva. Voimakkaasti tuntevat ihmiset tuntevat voimakkaasti tunnetilansa. Ei aina tarvi olla ma-de tai bipo.
Terveyden (tarkoituksella en käytä normaalin) raja menee siinä ettei todellisuudentaju kuitenkaan hämärry.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, mulla on tuommoista. Sekamuotoinen bipo.
Tähän vuodenaikaan itselläkin tunnetilat heittää volttia. Odottelen valon lisääntymistä, että kunnon hypomania käynnistyy. 🤗
Ihme alapeukkuja minäkin olen saanut. Ei siis saisi fiilistellä tulevia mukavia aikoja?!
Kyllä minunkin tunnetilani pysyvät todellisuudentajun raameissa. 😉
Terv. Alli Ylä-Alakulo
Ei minun pidäkään tuntea katumusta enkä tunne enkä muutenkaan ole nyt ärsyyntynyt tietenkään tästä olosta mutta helvetin ihmeissäni olen!
Koska minun persoonallisuus tuntuu tänään puhjenneen niin sanotusti kukkaan. Tarkoitan, että olen oikeasti huumorintajuinen, sellainen ihanan itsevarma ja huoleton. En ole sellainen väritön, todella epävarma hiljainen hiiri. Lähes eloton vaan niinkuin aloituksessa sanoin, että lähes lapsenlailla iloinen. Hauska olo :D todella mukava fiilis. Olen kauan odottanutkin tällaista, muistanut että minäkin osaan olla elävä ja värikäs.
Jospa olisin aina tämmöinen. En osaa sanoinkuvailla tätä.. Siis verrattuna minun kuukausien tarpomiseen päivä kerrallaan vakavana ja kuoressaan niin on jotenkin hassua nyt. Eilen olin vaan ihan pohjalla ja teinkin tänne siitä aloituksen ja pyysin neuvoa miten jaksaa ja en tiedä mitä teen.
Mitä ihmettä oikeasti? Kun en ole tänään kokenut mitään ihmeellistä, normi päivä muiden joukossa mutta paljon parempi mieli iltaa kohti ja voimistui niin, että oli pakko tulla tänne ihmettelemään.
Joskus vuosi kaksi sitten viimeksi olin ilman syytä näin iloinen.. Se jatkui mutta ei kauaa ja olin pohjalla. Jospa tämä ei vaan olis sitä samaa mutta pelkään pahoin.. Koska samat fiilikset, päässä sata ajatusta ja väriä. Keho ei pysy ajatusten mukana kun niitä virtaa ja huh, miten sen selittäisin että minua ymmärrettäisiin. Kuitenkn, tämä on normaali olosta kaukana enkä välttämättä iloisenakaan tunne itseäni näin sekopäiseksi ja vilkkaaksi :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ärsyttää tämä diagnoosien tulva. Voimakkaasti tuntevat ihmiset tuntevat voimakkaasti tunnetilansa. Ei aina tarvi olla ma-de tai bipo.
Terveyden (tarkoituksella en käytä normaalin) raja menee siinä ettei todellisuudentaju kuitenkaan hämärry.
En yleensä diagnosoi omia tuntemuksia koska mielestäni ne on ollut aivan normaaleja. Ei ailahteluja mutta tasaista vitutusta ja ilon hetkiä.
Mutta eilen ihan oikeasti päätin että päätän elämän ja olin niin maassa ilman syytä etten vain enää tiennyt mitä teen, niin neuvoton ja epätoivoinen. Nyt tänään yhtäkkiä..siis oikeastaan hiljalleen piristyn ihan älyttömästi. Havahduin tavallaan vireyteeni kun hyräilin kokkailessa ja nauroin itsekseni ihan tyhmille jutulle (veitsi jäi bataattiin kiinni tiukasti niin nauroin, ennen olisin ärsyyntynyt) ja vatsassa kihelmöi, aivan rakastunut fiilis mutta ei, en ole rakastunut. Suihkussa mietin, että pitäisköhän mennä naimisiin, olis ihanaa ja tehdä sitä ja tätä vaikka aina naimisiinmeno on kauhistuttanut minua, ei todellakaan mun juttu.
Tämmöisiä asioita siis jotka eivät ole minua, epänormaalia siis. Tämä ei ole todellakaan normaalia ja itse sen tiedostan. Olen kyllä iloinen usein ja naurankin kun naurattaa mutta tämä on jotain ihmeellistä kyllä :D
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, älä turhaan pilaa hyvää fiilistä alkamalla analysoida sitä! Joskus sitä vaan on niin äärettömän hyvällä tuulella, ehkä se mielettömän hyvä fiilis syntyykin juuri siitä, ettei ole mitään varsinaista syytä. Nauti nyt ihan rauhassa ja hyvällä omalla tunnolla! Fiilistele vaikka, että seuraavan kerran kun ketutus tai alakulo taas valtaa mieltä, muistele, miten hyvältä tänään tuntui - saatat saada sen hyvän tuulen takaisin ihan vain sitä ajattelemalla!
Musta ainakin on mukavampaa joskus tarpoa mustan murheen laaksossa ja toisinaan leijailla pilvissä, kuin se, että kaikki on silleen tasaista mönjää, ei kummempia fiiliksiä suuntaan eikä toiseen, tasaista tarpomista. Pilviin pääsen nykyisin jo sillä kun seurailen jonkun variksen hyppelehtimistä katolla tai korppien kokoontumisajoja.
Vierailija kirjoitti:
Äh, älä turhaan pilaa hyvää fiilistä alkamalla analysoida sitä! Joskus sitä vaan on niin äärettömän hyvällä tuulella, ehkä se mielettömän hyvä fiilis syntyykin juuri siitä, ettei ole mitään varsinaista syytä. Nauti nyt ihan rauhassa ja hyvällä omalla tunnolla! Fiilistele vaikka, että seuraavan kerran kun ketutus tai alakulo taas valtaa mieltä, muistele, miten hyvältä tänään tuntui - saatat saada sen hyvän tuulen takaisin ihan vain sitä ajattelemalla!
Musta ainakin on mukavampaa joskus tarpoa mustan murheen laaksossa ja toisinaan leijailla pilvissä, kuin se, että kaikki on silleen tasaista mönjää, ei kummempia fiiliksiä suuntaan eikä toiseen, tasaista tarpomista. Pilviin pääsen nykyisin jo sillä kun seurailen jonkun variksen hyppelehtimistä katolla tai korppien kokoontumisajoja.
Juuri näin! Ei joka päivä tunnu tolta, joten nauti. Huomenna voi olla paskempi päivä, mutta sen jälkeen tulee taas hyviä.
Ei sinua mikään vaivaa, psykiatrit tiedä mistään mitään. Kevät on täällä! :D Siitä tuo "vaiva" johtuu.
Vierailija kirjoitti:
Mistä sunlaisen naisen löytää?
Jäin nyt miettimään, että miksi tällainen kysymys? Otanko tämän imartelevana kysymyksenä vai vittuiluna? :D
Voisitteko selittää..
Ja kyllä muuten nautin, todella. Ihanaa tuntea välillä itsensä onnelliseksi :)
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ärsyttää tämä diagnoosien tulva. Voimakkaasti tuntevat ihmiset tuntevat voimakkaasti tunnetilansa. Ei aina tarvi olla ma-de tai bipo.
Terveyden (tarkoituksella en käytä normaalin) raja menee siinä ettei todellisuudentaju kuitenkaan hämärry.
En yleensä diagnosoi omia tuntemuksia koska mielestäni ne on ollut aivan normaaleja. Ei ailahteluja mutta tasaista vitutusta ja ilon hetkiä.
Mutta eilen ihan oikeasti päätin että päätän elämän ja olin niin maassa ilman syytä etten vain enää tiennyt mitä teen, niin neuvoton ja epätoivoinen. Nyt tänään yhtäkkiä..siis oikeastaan hiljalleen piristyn ihan älyttömästi. Havahduin tavallaan vireyteeni kun hyräilin kokkailessa ja nauroin itsekseni ihan tyhmille jutulle (veitsi jäi bataattiin kiinni tiukasti niin nauroin, ennen olisin ärsyyntynyt) ja vatsassa kihelmöi, aivan rakastunut fiilis mutta ei, en ole rakastunut. Suihkussa mietin, että pitäisköhän mennä naimisiin, olis ihanaa ja tehdä sitä ja tätä vaikka aina naimisiinmeno on kauhistuttanut minua, ei todellakaan mun juttu.
Tämmöisiä asioita siis jotka eivät ole minua, epänormaalia siis. Tämä ei ole todellakaan normaalia ja itse sen tiedostan. Olen kyllä iloinen usein ja naurankin kun naurattaa mutta tämä on jotain ihmeellistä kyllä :D
Ap
Ap, tuo ylläoleva kirjoitus kuulostaa täysin hypomanialta.
- Saman kokenut
Mä oon pitkään ollut vähän samanlainen ja epäillyt, että mulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö ja/tai epävakaa persoonallisuus. Mulla on diagnoosina vain masennus, koska ei kukaan huomaa noita euforian kohtauksiani! Olen kyllä käynyt lääkärissä, "et vaikuta maaniselta". Ja kun kuitenkaan homma ei mene mulla siten yli, että tuhlaisin ihan kaikki rahat tai jotain. Tuhlaan kyllä välillä liikaa ja olen vastuuton, en esimerkiksi käytä ehkäisyä, vaikka pitäisi. Mutta tutulta kuulostaa, että yhtenä päivänä haluaa todella tappaa itsensä... sitä seuraavana haluan muuttaa maalle, sitä seuraavana helsinkiin. Välillä en muuta tahdo kuin mahdollisimman turvallisen parisuhteen, seuraavassa hetkessä ajatus on mahdoton, koska haluan nauttia seksistä sitoumuksitta mahdollisimman monen kanssa. Joskus mulle tulee mielettömät fiilikset orgasmeista tai musiikista, niin, että haluan seksiä/kuunnella jatkuvasti. Tiedän, että vaikka orgasmista kuuluukin tulla fiiliksiä, mutta mulle se tuntuu paremmalta kuin huumeet (nuorena kokeillut.nyt pysyn erossa, tällä päällä...)
Lopputuloksena on, että pyörin elämässäni välillä aivan onnettomana, välillä toiveikkaana, mutta mitään loppuunsaatettua en oikein ole vuosiin saanut aikaan.
Alue: Aihe vapaa
RASKAANA!!!! :)