Havaitsen itsessäni sekoamisen oireita !?
Eilen olin todella syvällä suolla ja masennuin. En ole aikoihin tuntenut niin syvää masennusta. Harkitsin jälleen itsemurhaa.
Nukuin, heräsin. Mitäänsanomaton olo, parempi kuitenkin kuin eilen. Väsytti ja laiskotti mutta olo oli ihan hyvä.
Menin kauppaan ja huomasin jo piristyneen vähän kun huomaamattani siivoilin ja höpisin siinä puhelimessa ystävälle. Mitään erikoista ei tänään ole kuitenkaan tapahtunut. Tai eilen tai edes koko viikkona mikä saisi mun fiilikset alas tai ylös ja menkatkin oli ja tuli enkä kärsi muutenkaan ihneemmistä pms oireista :D
Tällö hetkellä on kuitenkin ihan SUPER hyvä olo !! Jopa lapsenomaisen hyvä ! Hyräilen, lähes hypähtelen ja olen tosi iloinen vaan. Vähän kuin olisin rakastunut. Mahassa on melkein perhosia ja oon niin hyvillä fiiliksillä. Ajattelen tulevaa ja näen asioita positiivisesti ja näen itseni jotenkin parempana ihmisenä, siis työntekijänä. Itsevarmempana. EN ole käyttänyt päihteitä nyt tai viime aikoina enkä ymmärrä mikä minun on :D
Aivan tuulesta temmattu tämä olo! Eilen olin ihan helvetin maassa ja nyt ihan päinvastaista.
Minulle diagnosoitiin joskus kaksisuuntainen mielialahäiriö mutta en siihen ole koskaan uskonut.. Pitäiskö? Mitään tämmöisiä ilon ja huolettoman fiiliksen kausia minulle ei ole tullu aikoihin ja elämä on ollut sellaista tasapaksua paskaa hyvine ja huonoine päivineen eli masentunutkaab en ole mielestäni ollut. Mikä helvetti mua vaivaa ? :D
Kommentit (27)
Vaihtelut vaikuttaa niin nopeilta ja muutenkin sopisi paremmin epävakaaseen persoonallisuuteen kuin mielialahäirioon. Mikspä ei voi olla vaikka molemmatkin.
Olo on pirteä ja hyvä :) ei kuitenkaan mitenkään euforinen tms. Normi hyvä olo !
Ap
Mäkin säikähdin, kun ensimmäisiä kertoja rankan lapsuuteni ym jälkeen tunsin ensimmäistä kertaa aitoa iloa ja onnea. Todella luulin pimahtaneeni. ;D
Se olikin vain niin vieras ja lähes ennen kokematon (sattuneista syistä) tunne..
Mulla diagnosoitu vaikea masennus ja ahdistus. Välillä saan luovuuden puuskia. Nyt olen todella luovassa virrassa ja teoksia pukkaa ja olen tavallaan niiden virrassa yötä päivää, vähän yöuniakin haittaa. Joskus mietin onko mulla hypomaniaa, mutta olen myös väsynyt eli en ylienerginen. Onko luovuuden puuskat hyvää flowta vai sairautta? Eikö luovilla ja menestyneillä ihmisillä ole hypomaniaa, vai onko kyse vaan luovuudesta vai sairaudesta jota pitä diagnosoida ja hoitaa lääkkeillä?
Itsellekin parisuhde olisi kauhistus, mutta nyt ykskaks tuntuu että entä jos yrittäisikin tavoitella sitä.
Minäkin mietin että kun on ok tai kiva olo että olenko pimahtanut, että just onko se niin uusi ja outo tila että luulee pimahtaneensa...
Vai onko tämä vain kun yhtäkkiä on aurinko taivaalla hirmu pitkään päivisin...
Tää on muuten tyypillinen vastaus tällä palstalla kaikkeen. Minäkin kyselin alavatsakipujen syitä ja väkisin vängättiin, että pakko olla raskaana. Lääkäri sitten totesi akuutin tulehduksen. Eli lopettakaa se raskausjankutus joka ongelmaan.