Lue keskustelun säännöt.
Miten joku vielä nykyään voi haluta syödä LIHAA päivittäin?
03.02.2016 |
En olisi uskonut, itsensä sivistäminen kun on niin helppoa. Eikö teitä lainkaan häiritse suolistosyövät tai eläinten olosuhteet. Kasviksia saa monipuolisesti todella edullisesti ja säästöillä voisi sitten ostaa lihapäiväksi luomulihaa suoraa tilalta tai riistaa jos sitä kaipaa. Ja lapsillenne tietysti syötätte ravintoarvoiltaan köyhää roska"lihaa" eli nugetteja, lihapullia tai kalapuikkoja.
Toinen on tämä ikuinen maidon tuputtaminen. Ei mikään eläin tarvitse maitoa ravinnokseen kun sen mitä äidiltään saa vauvana nisästä!!
Kommentit (116)
Kysy inuiiteilta, mongoleilta ym.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasvisruokavalio ei automaattisesti ole eettisempi kuin sekasyöjillä. Jos syödään paljon kaukaa tuotuja elintarvikkeita, kuten soija, linssit, maissi, avocado, riisi, eksoottiset hedelmät, salaatti.. voi annoksen todellinen ilmastokuorma olla erittäin suuri, kun huomioidaan se, että näiden laivaamiseen Suomeen kuluu valtavat määrät fossiilisia polttoaineita ja viljelyä varten voidaan hakata sademetsää pois tieltä. Salaattikin on todettu erittäin ilmastoepäystävälliseksi suhteessa saataviin ravintoaineisiin ja energiamäärään.
Toki, jos kasvisruokavalio koostuu pääasiassa perunasta, kotimaisista juureksista, viljasta ja kaalista on se ilmastokuormaltaan paljon matalampi kuin ruokavalio, joka sisältää paljon lihaa.
Broilerinliha on periaatteessa todettu ilmastoystävällisimmäksi, mutta eläinten kohtelun kannalta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. On erittäin epäeettistä käyttää lihasta vain fileet ja paistit, joten on erittäin hyvä, että elintarviketeollisuus on kehittänyt maistuvia tuotteita vähemmän arvostetuista ruhonosista. Runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa sisältäviä tuotteita ei ole tietenkään hyvä syödä joka päivä, mutta toisinaan ne ovat eettisempi vaihtoehto kuin pihvikarjan liha.
Maidosta saa paljon proteiinia ja hyviä ravintoaineita. Maitona tuotettu proteiini on ilmastoystävällisempää kuin liha. Nykyiset lypsykarjantuotannossa käytettävät rodut tuottavat maitoa enemmän, kuin mitä vasikka edes jaksaa juoda. Tästä ylimääräisestä maidosta saadaan lähellä tuotettua ja melko ilmastoystävällistä proteiinia. Maidontuotanto on myös siinä mielessä eettistä, että saadaan samalla maitoa ja lihaa, joka on pelkkää lihantuotantoa verraten parempi vaihtoehto ilmastolle.
Kaikki alueet eivät sovi kasvinviljelyyn ja on hyvä, että tälläisia alueita käytetään laitumina ja sitä kautta maidon/lihantuotantoon. Pellot voivat olla liian jyrkkiä ja epätasaisia koneille, liian upottavia (soiset pellot) tai yksinkertaisesti liian kivisiä. Ranta-, metsä- ja luonnonniittylaidunnus pitää yllä häviämässä olevia elinympäristöjä monille eläinlajeille.
Kala on hyvä proteiinin ja rasvahappojen sekä ravintoaineiden lähde, mutta kotimaista kalaa on kaupoissa hyvin vähän saatavilla, ja useita lajeja ei suositella suuria määriä elohoperiskin vuoksi. Kaukaa tuotuihin kaloihin esim tonnikala, liittyy paljon ongelmia. Kalat pyydetään usein köyhien kehitysmaiden rannikoilta, jossa viedään ihmisten mahdollisuudet edulliseen proteiininsaantiin. Useita kalalajeja pyydetään yli niiden kannan kantokyvyn, mikä johtaa kalakantojen taantumiseen. Lohentuotantoon liittyy myös ympäristöongelmia.
Kasvisruokavalio on ihan hyvä vaihtoehto ympäristön, eläinten ja terveydenkannalta, mutta se ei ole absoluuttisesti aina paras. Kasvisruokavalion ilmastokuorma voi nousta hyvin suureksi, jos se koostetaan "väärin".
Asioita pitäisi aina tarkastella suurempina kokonaisuuksina.
Paitsi että suurempi kokonaisuutesi on väärä. Edelleen, lihan tuottaminen vie uskomattoman määrän resursseja ja vaikka kaikki fossiiliset polttoaineet yms laskettaisi YHTEEN, ei päästäisi vielä lähellekään sitä määrää, jonka lihan tuottaminen kuormittaa luontoa ja etenkin ilmaston lämpenemistä. Kyse on huikeasta erosta. Kannattaa rahdata vaikka mikä avokado Etelä-Amerikasta vaikka lentokoneella, kuin syödä lihaa. Vaikutukset ilmastoon ovat niin paljon pienemmät kuin lihantuotannossa. Ja suurin osa sademetsistäkin on raivattu nimenomaan lihan vuoksi -> laidunalueita ja lihaeläimille ravintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miettikää nyt hei vähän tarkemmin te, jotka siitä lihan syöpävaarasta hehkutatte. Hankkikaa nyt edes parempaa tietoa kuin iltapäivälehtien artikkelit. Ja koittakaa nyt edes erottaa liha hampurilaisesta. Extraa tietty olis, jos selvittäisitte, mitä kuuluu ihmisen ravintoon ja miksi.
Aloita sinä nyt vaikka sitten lukemalla China Study....
Tosiasia nyt kuitenkin on, että liiallinen lihansyönti ja maitotuotteet aiheuttavat syöpää. Sitä ei käy kieltäminen. Liiallinen lihansyönti nyt taas on makuasia, mutta nähtävästi 100g/vk on vielä ihan ok.
Kalojen syönti nykypäivänä on arveluttavaa, koska raskasmetallipitoisuudet niissä ovat hurjia. Tilanne terveyden kannalta on aika +-0.
Maitotuotteet sisältävät 36 eri hormonia, mm. kasvuhormonia, jonka tarkoitus on kasvattaa pikkuinen vasikka mahdollisimman nopeasti isokokoiseksi. 36 eri hormonia, joita ei ole tarkoitettu ihmiselle ollenkaan. Maito on tarkoitettu ainoastaan vasikoille.
Tähän mennessä on aukottomasti pystytty osoittamaan vain, että prosessoitu punainen liha lisää syöpäriskiä. WHOn varoituksissa prosessoitu ja prosessoimaton punainen liha on niputettu samaan pakettiin, kuten ikävä kyllä valtaosassa tutkimuksistakin. Ottaen huomioon, että ihmiset ovat pärjänneet historian saatossa hyvinkin eläinperäistä ruokavaliota noudattaen ilman nykyisen kaltaista syöpä- tai sydäntautiriskiä, tarvitaan rutkasti lisää tutkimusta ennen kuin tiedetään mikä itseasiassa on lihassa se ongelma.
Fiksusti syömällä kalan terveysvaikutukset eivät tosiaankaan ole +-0. Toki raskasmetallikertymistä tulee olla tietoinen, eikä mättää päivittäin jostain tekoaltaasta pyydettyjä jättihaukia. Tutkimusten mukaan pescovegetaristit ovat terveempiä, kuin vegaanit.
Maidon hormonit hajoavat pastöroinnin yhteydessä lähes täysin. Ja vaikka eivät hajoaisi, niin ne eivät myöskään selviydy ihmisen ruuansulatuksesta ja vaikka selviäisivätkin, niin esimerkiksi lehmän kasvuhormonille ei löydy ihmiskehosta sopivia reseptoreita.
China Study? Sanoisinko, että sillä tutkittavien määrällä ja tutkimuksen pituudella saadaan aika kattavaa tietoa.
Maidosta mainittakoon nyt vaikka ensimmäisenä IGF-1-tasot, joiden on todettu aiheuttavan sekä rinta-, että eturauhassyöpää. Tai Harvardin tutkimus, jossa tutkittiin yli 20 000 miestä, joista osa nautti päivittäin vähintään 2 annosta maitotuotteita ja toinen vähän tai ei ollenkaan. Yli 2 annosta nauttineilla oli 34% suurempi riski sairastua eturauhassyöpään. Useat muut tutkimukset on osoittaneet saman suuntaisia tuloksia.
Mainitse yksi ihmisryhmä, joka syö paljon lihaa ja jossa ei esiinny mainittavasti syöpää?
Kaikki meret ovat nykyään niin saastuneita, että käytännössä saasteetonta kalaa et saa mistään.
Vierailija kirjoitti:
Lihan syöminen on miehekästä!
Päästäisit irti sun kankeista sukupuoliroolikäsityksistä... Muun muassa Musta Barbaari on kasvissyöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisruokavalio ei automaattisesti ole eettisempi kuin sekasyöjillä. Jos syödään paljon kaukaa tuotuja elintarvikkeita, kuten soija, linssit, maissi, avocado, riisi, eksoottiset hedelmät, salaatti.. voi annoksen todellinen ilmastokuorma olla erittäin suuri, kun huomioidaan se, että näiden laivaamiseen Suomeen kuluu valtavat määrät fossiilisia polttoaineita ja viljelyä varten voidaan hakata sademetsää pois tieltä. Salaattikin on todettu erittäin ilmastoepäystävälliseksi suhteessa saataviin ravintoaineisiin ja energiamäärään.
Toki, jos kasvisruokavalio koostuu pääasiassa perunasta, kotimaisista juureksista, viljasta ja kaalista on se ilmastokuormaltaan paljon matalampi kuin ruokavalio, joka sisältää paljon lihaa.
Broilerinliha on periaatteessa todettu ilmastoystävällisimmäksi, mutta eläinten kohtelun kannalta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. On erittäin epäeettistä käyttää lihasta vain fileet ja paistit, joten on erittäin hyvä, että elintarviketeollisuus on kehittänyt maistuvia tuotteita vähemmän arvostetuista ruhonosista. Runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa sisältäviä tuotteita ei ole tietenkään hyvä syödä joka päivä, mutta toisinaan ne ovat eettisempi vaihtoehto kuin pihvikarjan liha.
Maidosta saa paljon proteiinia ja hyviä ravintoaineita. Maitona tuotettu proteiini on ilmastoystävällisempää kuin liha. Nykyiset lypsykarjantuotannossa käytettävät rodut tuottavat maitoa enemmän, kuin mitä vasikka edes jaksaa juoda. Tästä ylimääräisestä maidosta saadaan lähellä tuotettua ja melko ilmastoystävällistä proteiinia. Maidontuotanto on myös siinä mielessä eettistä, että saadaan samalla maitoa ja lihaa, joka on pelkkää lihantuotantoa verraten parempi vaihtoehto ilmastolle.
Kaikki alueet eivät sovi kasvinviljelyyn ja on hyvä, että tälläisia alueita käytetään laitumina ja sitä kautta maidon/lihantuotantoon. Pellot voivat olla liian jyrkkiä ja epätasaisia koneille, liian upottavia (soiset pellot) tai yksinkertaisesti liian kivisiä. Ranta-, metsä- ja luonnonniittylaidunnus pitää yllä häviämässä olevia elinympäristöjä monille eläinlajeille.
Kala on hyvä proteiinin ja rasvahappojen sekä ravintoaineiden lähde, mutta kotimaista kalaa on kaupoissa hyvin vähän saatavilla, ja useita lajeja ei suositella suuria määriä elohoperiskin vuoksi. Kaukaa tuotuihin kaloihin esim tonnikala, liittyy paljon ongelmia. Kalat pyydetään usein köyhien kehitysmaiden rannikoilta, jossa viedään ihmisten mahdollisuudet edulliseen proteiininsaantiin. Useita kalalajeja pyydetään yli niiden kannan kantokyvyn, mikä johtaa kalakantojen taantumiseen. Lohentuotantoon liittyy myös ympäristöongelmia.
Kasvisruokavalio on ihan hyvä vaihtoehto ympäristön, eläinten ja terveydenkannalta, mutta se ei ole absoluuttisesti aina paras. Kasvisruokavalion ilmastokuorma voi nousta hyvin suureksi, jos se koostetaan "väärin".
Asioita pitäisi aina tarkastella suurempina kokonaisuuksina.
Mitä sinä kuvittelet että nämä eläimet, joista sinun maitosi ja lihasi tulee, syövät. Aika usein soijaa. Kaukana, riistoviljelemällä tuotettua soijaa. Valveutuneet kasvissyöjät eivät enää syö soijaa.
Surullista että moni suomalainen vaikuttaa olevan vielä hyvin vastahakoinen luopumaan lihalla mässäilystä. Mehän ollaan tekemässä kansainvälistä läpimurtoa nyhtökaurallakin!
AP
Valkuaisrehun saatavuus on Suomessa suhteellisen heikko ja pitoisuudet melko pieniä, joten soijaa toki käytetään, en sitä kiistä. Ongelma on se, että valmiit rehuseokset sisältävät usein soijaa. Soijan hinta on kuitenkin ollut kokoajan kasvussa ja monet tilat käyttävät apilapitoista nurmea, jolla voidaan hyvin paljon vaikuttaa siihen, kuinka paljon täysrehuja tarvitaan. Rehuherneellä ja härkäpavulla voi myös korvata soijaa ja useat tilat, jotka tekevät rehunsa itse niin tekvätkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n logiikka ontuu pahasti.
Olen mielestäni hyvin sivistynyt ja luontotietoinen ihminen.
Tiedän hyvin kaiken aiheen eettisyyteen liittyvän aina lehmien kognitiivisista kyvyistä ja eläinten kurjista oloista ympäristövaikutuksiin.
Silti syön lihaa 5 pv viikossa ilman huonoa omaatuntoa.
Mitäs tähän sanot ap?
Millä te muuten korvaatte riisin? Sitähän ei kukaan fiksu syö myöskään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En viittiny lukee koko ketjuu...mut jotenkin arvaan mielipiteet.
Itse olen lihaa rakastava sekasyöjä. Sen takia syön luomulihaa vain suurina juhlapyhinä. Jouluna kinkkua ja lihapullia, Pääsiäisenä lammasta, Juhannuksena sianlihamakkaraa ja Kekrinä sitä mitä sitä saa (veripalttua!)
Ihan riittää ne lihansyönnit. Kun ne on suurta herkkua.
Minä en oo kiivenny ravintoketjun huipulle syömään ruokaa mitä mun ruuan kuuluu syödä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap:n logiikka ontuu pahasti.
Olen mielestäni hyvin sivistynyt ja luontotietoinen ihminen.
Tiedän hyvin kaiken aiheen eettisyyteen liittyvän aina lehmien kognitiivisista kyvyistä ja eläinten kurjista oloista ympäristövaikutuksiin.
Silti syön lihaa 5 pv viikossa ilman huonoa omaatuntoa.
Mitäs tähän sanot ap?
No jos vaikka aloittaisit perustelemalle miten logiikkani ontuu ja sitten vastaisit alkuperäiseen kysymykseeni, miksi syöt lihaa.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisruokavalio ei automaattisesti ole eettisempi kuin sekasyöjillä. Jos syödään paljon kaukaa tuotuja elintarvikkeita, kuten soija, linssit, maissi, avocado, riisi, eksoottiset hedelmät, salaatti.. voi annoksen todellinen ilmastokuorma olla erittäin suuri, kun huomioidaan se, että näiden laivaamiseen Suomeen kuluu valtavat määrät fossiilisia polttoaineita ja viljelyä varten voidaan hakata sademetsää pois tieltä. Salaattikin on todettu erittäin ilmastoepäystävälliseksi suhteessa saataviin ravintoaineisiin ja energiamäärään.
Toki, jos kasvisruokavalio koostuu pääasiassa perunasta, kotimaisista juureksista, viljasta ja kaalista on se ilmastokuormaltaan paljon matalampi kuin ruokavalio, joka sisältää paljon lihaa.
Broilerinliha on periaatteessa todettu ilmastoystävällisimmäksi, mutta eläinten kohtelun kannalta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. On erittäin epäeettistä käyttää lihasta vain fileet ja paistit, joten on erittäin hyvä, että elintarviketeollisuus on kehittänyt maistuvia tuotteita vähemmän arvostetuista ruhonosista. Runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa sisältäviä tuotteita ei ole tietenkään hyvä syödä joka päivä, mutta toisinaan ne ovat eettisempi vaihtoehto kuin pihvikarjan liha.
Maidosta saa paljon proteiinia ja hyviä ravintoaineita. Maitona tuotettu proteiini on ilmastoystävällisempää kuin liha. Nykyiset lypsykarjantuotannossa käytettävät rodut tuottavat maitoa enemmän, kuin mitä vasikka edes jaksaa juoda. Tästä ylimääräisestä maidosta saadaan lähellä tuotettua ja melko ilmastoystävällistä proteiinia. Maidontuotanto on myös siinä mielessä eettistä, että saadaan samalla maitoa ja lihaa, joka on pelkkää lihantuotantoa verraten parempi vaihtoehto ilmastolle.
Kaikki alueet eivät sovi kasvinviljelyyn ja on hyvä, että tälläisia alueita käytetään laitumina ja sitä kautta maidon/lihantuotantoon. Pellot voivat olla liian jyrkkiä ja epätasaisia koneille, liian upottavia (soiset pellot) tai yksinkertaisesti liian kivisiä. Ranta-, metsä- ja luonnonniittylaidunnus pitää yllä häviämässä olevia elinympäristöjä monille eläinlajeille.
Kala on hyvä proteiinin ja rasvahappojen sekä ravintoaineiden lähde, mutta kotimaista kalaa on kaupoissa hyvin vähän saatavilla, ja useita lajeja ei suositella suuria määriä elohoperiskin vuoksi. Kaukaa tuotuihin kaloihin esim tonnikala, liittyy paljon ongelmia. Kalat pyydetään usein köyhien kehitysmaiden rannikoilta, jossa viedään ihmisten mahdollisuudet edulliseen proteiininsaantiin. Useita kalalajeja pyydetään yli niiden kannan kantokyvyn, mikä johtaa kalakantojen taantumiseen. Lohentuotantoon liittyy myös ympäristöongelmia.
Kasvisruokavalio on ihan hyvä vaihtoehto ympäristön, eläinten ja terveydenkannalta, mutta se ei ole absoluuttisesti aina paras. Kasvisruokavalion ilmastokuorma voi nousta hyvin suureksi, jos se koostetaan "väärin".
Asioita pitäisi aina tarkastella suurempina kokonaisuuksina.
Paitsi että suurempi kokonaisuutesi on väärä. Edelleen, lihan tuottaminen vie uskomattoman määrän resursseja ja vaikka kaikki fossiiliset polttoaineet yms laskettaisi YHTEEN, ei päästäisi vielä lähellekään sitä määrää, jonka lihan tuottaminen kuormittaa luontoa ja etenkin ilmaston lämpenemistä. Kyse on huikeasta erosta. Kannattaa rahdata vaikka mikä avokado Etelä-Amerikasta vaikka lentokoneella, kuin syödä lihaa. Vaikutukset ilmastoon ovat niin paljon pienemmät kuin lihantuotannossa. Ja suurin osa sademetsistäkin on raivattu nimenomaan lihan vuoksi -> laidunalueita ja lihaeläimille ravintoa.
No ehkä yritän sitten vielä selittää. Kokonaisuudella tarkoitan sitä, että tulos kasvisruokavalion ja liharuokavalion eduksi riippuu aivan siitä, mitä verrataan. Monet kasvissyöjät vertaavat yleensä kasvista kaikkein vähiten ilmastoystävälliseen lihatuotteeseen kuten naudanlihaan.
Yksinkertaistettuja esimerkkejä:
Peruna on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin riisi
Porkkana on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonetomaatti
Broilerinliha on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonetomaatti
Sianliha on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonesalaatti
Maito on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin lampaanliha
Jos vertaan ääripäitä, kuten vaikkapa kotimaista valkokaalia ja naudanlihaa, kääntyy vaakakuppi toki valkokaalin eduksi. On tarkoitushakuista, jos tämän perusteella väität, että kasvisruokavalio on absoluuttisesti parempi, koska erittäin harva syö pelkkää valkokaalia. Se mistä koko ruokavaliosi koostat ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä en oo kiivenny ravintoketjun huipulle syömään ruokaa mitä mun ruuan kuuluu syödä.
Ihminen on alunperin sekasyöjä ja tarvitsee myös kasviksia. Ihmiset ovat seisoma-asennon vuoksi varsin kömpelöitö ja hitaita verrattuna muihin eläimiin. Siksi metsästys on ollut meille hyvin vaikeaa ja lihaa on syöty harvoin, ei jokaisella aterialla. Ihminen on "ravintoketjun huipulla" älynsä, ei metsästystaitonsa tai lihansyönnin vuoksi. Käyttäisit sinäkin aivojasi jotka olet evoluution myötä saanut.
No, jos oksennat sen lihan, niin eiköhän jää syömättä.
Näin kävi mulle, kun olin kuukauden ilman lihaa ja söin sitten kebabin. Yök, yök, oksensin enkä enää lihaa halunnut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisruokavalio ei automaattisesti ole eettisempi kuin sekasyöjillä. Jos syödään paljon kaukaa tuotuja elintarvikkeita, kuten soija, linssit, maissi, avocado, riisi, eksoottiset hedelmät, salaatti.. voi annoksen todellinen ilmastokuorma olla erittäin suuri, kun huomioidaan se, että näiden laivaamiseen Suomeen kuluu valtavat määrät fossiilisia polttoaineita ja viljelyä varten voidaan hakata sademetsää pois tieltä. Salaattikin on todettu erittäin ilmastoepäystävälliseksi suhteessa saataviin ravintoaineisiin ja energiamäärään.
Toki, jos kasvisruokavalio koostuu pääasiassa perunasta, kotimaisista juureksista, viljasta ja kaalista on se ilmastokuormaltaan paljon matalampi kuin ruokavalio, joka sisältää paljon lihaa.
Broilerinliha on periaatteessa todettu ilmastoystävällisimmäksi, mutta eläinten kohtelun kannalta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. On erittäin epäeettistä käyttää lihasta vain fileet ja paistit, joten on erittäin hyvä, että elintarviketeollisuus on kehittänyt maistuvia tuotteita vähemmän arvostetuista ruhonosista. Runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa sisältäviä tuotteita ei ole tietenkään hyvä syödä joka päivä, mutta toisinaan ne ovat eettisempi vaihtoehto kuin pihvikarjan liha.
Maidosta saa paljon proteiinia ja hyviä ravintoaineita. Maitona tuotettu proteiini on ilmastoystävällisempää kuin liha. Nykyiset lypsykarjantuotannossa käytettävät rodut tuottavat maitoa enemmän, kuin mitä vasikka edes jaksaa juoda. Tästä ylimääräisestä maidosta saadaan lähellä tuotettua ja melko ilmastoystävällistä proteiinia. Maidontuotanto on myös siinä mielessä eettistä, että saadaan samalla maitoa ja lihaa, joka on pelkkää lihantuotantoa verraten parempi vaihtoehto ilmastolle.
Kaikki alueet eivät sovi kasvinviljelyyn ja on hyvä, että tälläisia alueita käytetään laitumina ja sitä kautta maidon/lihantuotantoon. Pellot voivat olla liian jyrkkiä ja epätasaisia koneille, liian upottavia (soiset pellot) tai yksinkertaisesti liian kivisiä. Ranta-, metsä- ja luonnonniittylaidunnus pitää yllä häviämässä olevia elinympäristöjä monille eläinlajeille.
Kala on hyvä proteiinin ja rasvahappojen sekä ravintoaineiden lähde, mutta kotimaista kalaa on kaupoissa hyvin vähän saatavilla, ja useita lajeja ei suositella suuria määriä elohoperiskin vuoksi. Kaukaa tuotuihin kaloihin esim tonnikala, liittyy paljon ongelmia. Kalat pyydetään usein köyhien kehitysmaiden rannikoilta, jossa viedään ihmisten mahdollisuudet edulliseen proteiininsaantiin. Useita kalalajeja pyydetään yli niiden kannan kantokyvyn, mikä johtaa kalakantojen taantumiseen. Lohentuotantoon liittyy myös ympäristöongelmia.
Kasvisruokavalio on ihan hyvä vaihtoehto ympäristön, eläinten ja terveydenkannalta, mutta se ei ole absoluuttisesti aina paras. Kasvisruokavalion ilmastokuorma voi nousta hyvin suureksi, jos se koostetaan "väärin".
Asioita pitäisi aina tarkastella suurempina kokonaisuuksina.
Paitsi että suurempi kokonaisuutesi on väärä. Edelleen, lihan tuottaminen vie uskomattoman määrän resursseja ja vaikka kaikki fossiiliset polttoaineet yms laskettaisi YHTEEN, ei päästäisi vielä lähellekään sitä määrää, jonka lihan tuottaminen kuormittaa luontoa ja etenkin ilmaston lämpenemistä. Kyse on huikeasta erosta. Kannattaa rahdata vaikka mikä avokado Etelä-Amerikasta vaikka lentokoneella, kuin syödä lihaa. Vaikutukset ilmastoon ovat niin paljon pienemmät kuin lihantuotannossa. Ja suurin osa sademetsistäkin on raivattu nimenomaan lihan vuoksi -> laidunalueita ja lihaeläimille ravintoa.
No ehkä yritän sitten vielä selittää. Kokonaisuudella tarkoitan sitä, että tulos kasvisruokavalion ja liharuokavalion eduksi riippuu aivan siitä, mitä verrataan. Monet kasvissyöjät vertaavat yleensä kasvista kaikkein vähiten ilmastoystävälliseen lihatuotteeseen kuten naudanlihaan.
Yksinkertaistettuja esimerkkejä:
Peruna on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin riisi
Porkkana on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonetomaatti
Broilerinliha on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonetomaatti
Sianliha on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonesalaatti
Maito on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin lampaanlihaJos vertaan ääripäitä, kuten vaikkapa kotimaista valkokaalia ja naudanlihaa, kääntyy vaakakuppi toki valkokaalin eduksi. On tarkoitushakuista, jos tämän perusteella väität, että kasvisruokavalio on absoluuttisesti parempi, koska erittäin harva syö pelkkää valkokaalia. Se mistä koko ruokavaliosi koostat ratkaisee.
Se on absoluuttisesti parempi, koska vaikka kaikki kasvisruoat olisi raijattu fossiilisten polttoaineiden avulla toiselta puolen maapalloa, se ei ole yhtä paha ilmastolle kuin lihan syöminen (oli liha sitten kasvatettu vaikka Suomessa). Lihan tuottaminen kuluttaa resursseja ja lisää ilmastonmuutosta niin paljon ENEMMÄN, kuin KAIKKI maapallon lentomatkailu, autoilu, tehtaat, lämmitys yms. YHTEENSÄ.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisruokavalio ei automaattisesti ole eettisempi kuin sekasyöjillä. Jos syödään paljon kaukaa tuotuja elintarvikkeita, kuten soija, linssit, maissi, avocado, riisi, eksoottiset hedelmät, salaatti.. voi annoksen todellinen ilmastokuorma olla erittäin suuri, kun huomioidaan se, että näiden laivaamiseen Suomeen kuluu valtavat määrät fossiilisia polttoaineita ja viljelyä varten voidaan hakata sademetsää pois tieltä. Salaattikin on todettu erittäin ilmastoepäystävälliseksi suhteessa saataviin ravintoaineisiin ja energiamäärään.
Toki, jos kasvisruokavalio koostuu pääasiassa perunasta, kotimaisista juureksista, viljasta ja kaalista on se ilmastokuormaltaan paljon matalampi kuin ruokavalio, joka sisältää paljon lihaa.
Broilerinliha on periaatteessa todettu ilmastoystävällisimmäksi, mutta eläinten kohtelun kannalta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. On erittäin epäeettistä käyttää lihasta vain fileet ja paistit, joten on erittäin hyvä, että elintarviketeollisuus on kehittänyt maistuvia tuotteita vähemmän arvostetuista ruhonosista. Runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa sisältäviä tuotteita ei ole tietenkään hyvä syödä joka päivä, mutta toisinaan ne ovat eettisempi vaihtoehto kuin pihvikarjan liha.
Maidosta saa paljon proteiinia ja hyviä ravintoaineita. Maitona tuotettu proteiini on ilmastoystävällisempää kuin liha. Nykyiset lypsykarjantuotannossa käytettävät rodut tuottavat maitoa enemmän, kuin mitä vasikka edes jaksaa juoda. Tästä ylimääräisestä maidosta saadaan lähellä tuotettua ja melko ilmastoystävällistä proteiinia. Maidontuotanto on myös siinä mielessä eettistä, että saadaan samalla maitoa ja lihaa, joka on pelkkää lihantuotantoa verraten parempi vaihtoehto ilmastolle.
Kaikki alueet eivät sovi kasvinviljelyyn ja on hyvä, että tälläisia alueita käytetään laitumina ja sitä kautta maidon/lihantuotantoon. Pellot voivat olla liian jyrkkiä ja epätasaisia koneille, liian upottavia (soiset pellot) tai yksinkertaisesti liian kivisiä. Ranta-, metsä- ja luonnonniittylaidunnus pitää yllä häviämässä olevia elinympäristöjä monille eläinlajeille.
Kala on hyvä proteiinin ja rasvahappojen sekä ravintoaineiden lähde, mutta kotimaista kalaa on kaupoissa hyvin vähän saatavilla, ja useita lajeja ei suositella suuria määriä elohoperiskin vuoksi. Kaukaa tuotuihin kaloihin esim tonnikala, liittyy paljon ongelmia. Kalat pyydetään usein köyhien kehitysmaiden rannikoilta, jossa viedään ihmisten mahdollisuudet edulliseen proteiininsaantiin. Useita kalalajeja pyydetään yli niiden kannan kantokyvyn, mikä johtaa kalakantojen taantumiseen. Lohentuotantoon liittyy myös ympäristöongelmia.
Kasvisruokavalio on ihan hyvä vaihtoehto ympäristön, eläinten ja terveydenkannalta, mutta se ei ole absoluuttisesti aina paras. Kasvisruokavalion ilmastokuorma voi nousta hyvin suureksi, jos se koostetaan "väärin".
Asioita pitäisi aina tarkastella suurempina kokonaisuuksina.
Paitsi että suurempi kokonaisuutesi on väärä. Edelleen, lihan tuottaminen vie uskomattoman määrän resursseja ja vaikka kaikki fossiiliset polttoaineet yms laskettaisi YHTEEN, ei päästäisi vielä lähellekään sitä määrää, jonka lihan tuottaminen kuormittaa luontoa ja etenkin ilmaston lämpenemistä. Kyse on huikeasta erosta. Kannattaa rahdata vaikka mikä avokado Etelä-Amerikasta vaikka lentokoneella, kuin syödä lihaa. Vaikutukset ilmastoon ovat niin paljon pienemmät kuin lihantuotannossa. Ja suurin osa sademetsistäkin on raivattu nimenomaan lihan vuoksi -> laidunalueita ja lihaeläimille ravintoa.
No ehkä yritän sitten vielä selittää. Kokonaisuudella tarkoitan sitä, että tulos kasvisruokavalion ja liharuokavalion eduksi riippuu aivan siitä, mitä verrataan. Monet kasvissyöjät vertaavat yleensä kasvista kaikkein vähiten ilmastoystävälliseen lihatuotteeseen kuten naudanlihaan.
Yksinkertaistettuja esimerkkejä:
Peruna on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin riisi
Porkkana on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonetomaatti
Broilerinliha on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonetomaatti
Sianliha on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonesalaatti
Maito on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin lampaanlihaJos vertaan ääripäitä, kuten vaikkapa kotimaista valkokaalia ja naudanlihaa, kääntyy vaakakuppi toki valkokaalin eduksi. On tarkoitushakuista, jos tämän perusteella väität, että kasvisruokavalio on absoluuttisesti parempi, koska erittäin harva syö pelkkää valkokaalia. Se mistä koko ruokavaliosi koostat ratkaisee.
Ymmärrän mitä ajat takaa, mutta unohdat yhä ne maa-alueet joissa kasvatetaan ruokaa ruoaksi tuleville eläimille. Ja maita on muitakin kuin Suomi. Myönnät varmaan, että satokausien mukaan ajoitettu kasvisruokavalio on ympäristön kannalta parempi kuin lihansyönti. Kasvisruokavalion tehdessä tuloaan, moni ajatteli että voi syödä mitä tahtoo kunhan se ei sisällä lihaa ja näin ei ole. Nykyään tiedetään onneksi enemmän.
AP
Vierailija kirjoitti:
Kysy inuiiteilta, mongoleilta ym.
Mitä minä heiltä kysyisin? Monet alkuperäiskansat varmaan olisivat mielissään jos me yltäkylläisyydessä elävät länsimaalaiset kiinnittäisimme huomiomme luontoon. He nimittäin tietävät kuinka herkkä luonto on ja he eivät olekaan riistometsästäneet mitään lajeja lähes sukupuuttoon.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisruokavalio ei automaattisesti ole eettisempi kuin sekasyöjillä. Jos syödään paljon kaukaa tuotuja elintarvikkeita, kuten soija, linssit, maissi, avocado, riisi, eksoottiset hedelmät, salaatti.. voi annoksen todellinen ilmastokuorma olla erittäin suuri, kun huomioidaan se, että näiden laivaamiseen Suomeen kuluu valtavat määrät fossiilisia polttoaineita ja viljelyä varten voidaan hakata sademetsää pois tieltä. Salaattikin on todettu erittäin ilmastoepäystävälliseksi suhteessa saataviin ravintoaineisiin ja energiamäärään.
Toki, jos kasvisruokavalio koostuu pääasiassa perunasta, kotimaisista juureksista, viljasta ja kaalista on se ilmastokuormaltaan paljon matalampi kuin ruokavalio, joka sisältää paljon lihaa.
Broilerinliha on periaatteessa todettu ilmastoystävällisimmäksi, mutta eläinten kohtelun kannalta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. On erittäin epäeettistä käyttää lihasta vain fileet ja paistit, joten on erittäin hyvä, että elintarviketeollisuus on kehittänyt maistuvia tuotteita vähemmän arvostetuista ruhonosista. Runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa sisältäviä tuotteita ei ole tietenkään hyvä syödä joka päivä, mutta toisinaan ne ovat eettisempi vaihtoehto kuin pihvikarjan liha.
Maidosta saa paljon proteiinia ja hyviä ravintoaineita. Maitona tuotettu proteiini on ilmastoystävällisempää kuin liha. Nykyiset lypsykarjantuotannossa käytettävät rodut tuottavat maitoa enemmän, kuin mitä vasikka edes jaksaa juoda. Tästä ylimääräisestä maidosta saadaan lähellä tuotettua ja melko ilmastoystävällistä proteiinia. Maidontuotanto on myös siinä mielessä eettistä, että saadaan samalla maitoa ja lihaa, joka on pelkkää lihantuotantoa verraten parempi vaihtoehto ilmastolle.
Kaikki alueet eivät sovi kasvinviljelyyn ja on hyvä, että tälläisia alueita käytetään laitumina ja sitä kautta maidon/lihantuotantoon. Pellot voivat olla liian jyrkkiä ja epätasaisia koneille, liian upottavia (soiset pellot) tai yksinkertaisesti liian kivisiä. Ranta-, metsä- ja luonnonniittylaidunnus pitää yllä häviämässä olevia elinympäristöjä monille eläinlajeille.
Kala on hyvä proteiinin ja rasvahappojen sekä ravintoaineiden lähde, mutta kotimaista kalaa on kaupoissa hyvin vähän saatavilla, ja useita lajeja ei suositella suuria määriä elohoperiskin vuoksi. Kaukaa tuotuihin kaloihin esim tonnikala, liittyy paljon ongelmia. Kalat pyydetään usein köyhien kehitysmaiden rannikoilta, jossa viedään ihmisten mahdollisuudet edulliseen proteiininsaantiin. Useita kalalajeja pyydetään yli niiden kannan kantokyvyn, mikä johtaa kalakantojen taantumiseen. Lohentuotantoon liittyy myös ympäristöongelmia.
Kasvisruokavalio on ihan hyvä vaihtoehto ympäristön, eläinten ja terveydenkannalta, mutta se ei ole absoluuttisesti aina paras. Kasvisruokavalion ilmastokuorma voi nousta hyvin suureksi, jos se koostetaan "väärin".
Asioita pitäisi aina tarkastella suurempina kokonaisuuksina.
Mitä sinä kuvittelet että nämä eläimet, joista sinun maitosi ja lihasi tulee, syövät. Aika usein soijaa. Kaukana, riistoviljelemällä tuotettua soijaa. Valveutuneet kasvissyöjät eivät enää syö soijaa.
Surullista että moni suomalainen vaikuttaa olevan vielä hyvin vastahakoinen luopumaan lihalla mässäilystä. Mehän ollaan tekemässä kansainvälistä läpimurtoa nyhtökaurallakin!
AP
Valkuaisrehun saatavuus on Suomessa suhteellisen heikko ja pitoisuudet melko pieniä, joten soijaa toki käytetään, en sitä kiistä. Ongelma on se, että valmiit rehuseokset sisältävät usein soijaa. Soijan hinta on kuitenkin ollut kokoajan kasvussa ja monet tilat käyttävät apilapitoista nurmea, jolla voidaan hyvin paljon vaikuttaa siihen, kuinka paljon täysrehuja tarvitaan. Rehuherneellä ja härkäpavulla voi myös korvata soijaa ja useat tilat, jotka tekevät rehunsa itse niin tekvätkin.
Härkäpapua voisi ihminenkin aivan hyvin käyttää ravintonaan. Proteiinirikasta ja sitä voitaisiin hallankestävänä kasvattaa Suomessakin, kuten kasvatetaankin. Voisi kasvattaa enemmänkin ja olla paremmin tarjolla! Myös nyhtökauraa odotan mielenkiinnolla.
Vierailija kirjoitti:
Millä te muuten korvaatte riisin? Sitähän ei kukaan fiksu syö myöskään.
Esim. ohralla voi hyvin korvata, tai jollain muulla viljasekoituksella. On myös esikeitettyjä, joissa keittoaika on suunnilleen sama kuin riisissä. Lienee myös muita, muttei vielä ole tullut kokeiltua. Kun en ole niin fiksu, että olisin ihan kokonaan riisistä vielä luopunut.
Ja ei, en ole vegaani, vaan syön myös lihaa ja kalaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en oo kiivenny ravintoketjun huipulle syömään ruokaa mitä mun ruuan kuuluu syödä.
Ihminen on alunperin sekasyöjä ja tarvitsee myös kasviksia. Ihmiset ovat seisoma-asennon vuoksi varsin kömpelöitö ja hitaita verrattuna muihin eläimiin. Siksi metsästys on ollut meille hyvin vaikeaa ja lihaa on syöty harvoin, ei jokaisella aterialla. Ihminen on "ravintoketjun huipulla" älynsä, ei metsästystaitonsa tai lihansyönnin vuoksi. Käyttäisit sinäkin aivojasi jotka olet evoluution myötä saanut.
Minkä ihmeen evoluution? Se on huijausta, vieläkö siihen joku uskoo? Ihminen on Jumalan luoma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvisruokavalio ei automaattisesti ole eettisempi kuin sekasyöjillä. Jos syödään paljon kaukaa tuotuja elintarvikkeita, kuten soija, linssit, maissi, avocado, riisi, eksoottiset hedelmät, salaatti.. voi annoksen todellinen ilmastokuorma olla erittäin suuri, kun huomioidaan se, että näiden laivaamiseen Suomeen kuluu valtavat määrät fossiilisia polttoaineita ja viljelyä varten voidaan hakata sademetsää pois tieltä. Salaattikin on todettu erittäin ilmastoepäystävälliseksi suhteessa saataviin ravintoaineisiin ja energiamäärään.
Toki, jos kasvisruokavalio koostuu pääasiassa perunasta, kotimaisista juureksista, viljasta ja kaalista on se ilmastokuormaltaan paljon matalampi kuin ruokavalio, joka sisältää paljon lihaa.
Broilerinliha on periaatteessa todettu ilmastoystävällisimmäksi, mutta eläinten kohtelun kannalta se ei välttämättä ole paras vaihtoehto. On erittäin epäeettistä käyttää lihasta vain fileet ja paistit, joten on erittäin hyvä, että elintarviketeollisuus on kehittänyt maistuvia tuotteita vähemmän arvostetuista ruhonosista. Runsaasti kovaa rasvaa ja suolaa sisältäviä tuotteita ei ole tietenkään hyvä syödä joka päivä, mutta toisinaan ne ovat eettisempi vaihtoehto kuin pihvikarjan liha.
Maidosta saa paljon proteiinia ja hyviä ravintoaineita. Maitona tuotettu proteiini on ilmastoystävällisempää kuin liha. Nykyiset lypsykarjantuotannossa käytettävät rodut tuottavat maitoa enemmän, kuin mitä vasikka edes jaksaa juoda. Tästä ylimääräisestä maidosta saadaan lähellä tuotettua ja melko ilmastoystävällistä proteiinia. Maidontuotanto on myös siinä mielessä eettistä, että saadaan samalla maitoa ja lihaa, joka on pelkkää lihantuotantoa verraten parempi vaihtoehto ilmastolle.
Kaikki alueet eivät sovi kasvinviljelyyn ja on hyvä, että tälläisia alueita käytetään laitumina ja sitä kautta maidon/lihantuotantoon. Pellot voivat olla liian jyrkkiä ja epätasaisia koneille, liian upottavia (soiset pellot) tai yksinkertaisesti liian kivisiä. Ranta-, metsä- ja luonnonniittylaidunnus pitää yllä häviämässä olevia elinympäristöjä monille eläinlajeille.
Kala on hyvä proteiinin ja rasvahappojen sekä ravintoaineiden lähde, mutta kotimaista kalaa on kaupoissa hyvin vähän saatavilla, ja useita lajeja ei suositella suuria määriä elohoperiskin vuoksi. Kaukaa tuotuihin kaloihin esim tonnikala, liittyy paljon ongelmia. Kalat pyydetään usein köyhien kehitysmaiden rannikoilta, jossa viedään ihmisten mahdollisuudet edulliseen proteiininsaantiin. Useita kalalajeja pyydetään yli niiden kannan kantokyvyn, mikä johtaa kalakantojen taantumiseen. Lohentuotantoon liittyy myös ympäristöongelmia.
Kasvisruokavalio on ihan hyvä vaihtoehto ympäristön, eläinten ja terveydenkannalta, mutta se ei ole absoluuttisesti aina paras. Kasvisruokavalion ilmastokuorma voi nousta hyvin suureksi, jos se koostetaan "väärin".
Asioita pitäisi aina tarkastella suurempina kokonaisuuksina.
Paitsi että suurempi kokonaisuutesi on väärä. Edelleen, lihan tuottaminen vie uskomattoman määrän resursseja ja vaikka kaikki fossiiliset polttoaineet yms laskettaisi YHTEEN, ei päästäisi vielä lähellekään sitä määrää, jonka lihan tuottaminen kuormittaa luontoa ja etenkin ilmaston lämpenemistä. Kyse on huikeasta erosta. Kannattaa rahdata vaikka mikä avokado Etelä-Amerikasta vaikka lentokoneella, kuin syödä lihaa. Vaikutukset ilmastoon ovat niin paljon pienemmät kuin lihantuotannossa. Ja suurin osa sademetsistäkin on raivattu nimenomaan lihan vuoksi -> laidunalueita ja lihaeläimille ravintoa.
No ehkä yritän sitten vielä selittää. Kokonaisuudella tarkoitan sitä, että tulos kasvisruokavalion ja liharuokavalion eduksi riippuu aivan siitä, mitä verrataan. Monet kasvissyöjät vertaavat yleensä kasvista kaikkein vähiten ilmastoystävälliseen lihatuotteeseen kuten naudanlihaan.
Yksinkertaistettuja esimerkkejä:
Peruna on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin riisi
Porkkana on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonetomaatti
Broilerinliha on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonetomaatti
Sianliha on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin kasvihuonesalaatti
Maito on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin lampaanlihaJos vertaan ääripäitä, kuten vaikkapa kotimaista valkokaalia ja naudanlihaa, kääntyy vaakakuppi toki valkokaalin eduksi. On tarkoitushakuista, jos tämän perusteella väität, että kasvisruokavalio on absoluuttisesti parempi, koska erittäin harva syö pelkkää valkokaalia. Se mistä koko ruokavaliosi koostat ratkaisee.
Se on absoluuttisesti parempi, koska vaikka kaikki kasvisruoat olisi raijattu fossiilisten polttoaineiden avulla toiselta puolen maapalloa, se ei ole yhtä paha ilmastolle kuin lihan syöminen (oli liha sitten kasvatettu vaikka Suomessa). Lihan tuottaminen kuluttaa resursseja ja lisää ilmastonmuutosta niin paljon ENEMMÄN, kuin KAIKKI maapallon lentomatkailu, autoilu, tehtaat, lämmitys yms. YHTEENSÄ.
Ilmastonmuutos on iso huijaus eikä siihen vedoten voi uskottavasti perustella mitään.
Riistoa ja valveutuneisuutta..... *haukottelee*
Ja vielä "mässäily" niin jo on muotisanoja peräkkäin, uijjui sen-tään!
Syön lihaa koska pidän siitä. Tänään pöydässä on tosin savustettua lohta.