60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2694)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, että itse olen elänyt lapsuuteni ja vuoteen 2000 euroon saakka rahavaluutalla markka. 60-luvulla oli vielä penni, viisipenninen, kymmenpenninen, 20penninen, 50-penninen, markka, viiden markan seteli, kymppi, viisikymppinen ja satasen seteli.
Yhden pennin kolikko lopetettiin sittemmin jossain vaiheessa markan valuutta-aikaan, ja tuli viiden pennin kolikko ja muistaakseni vitosen seteli muutettiin kolikoksi jne.Aikoinaan sitten eurovaluuttaan siirryttyämme ja markkojen jäätyä penneineen pois niin laskin alkuvuosina pitkään hinnat euroista sentteineen muuntaen markoiksi penneineen.
Yksi eurohan vastaa liki 6 markkaa.
Sitten olen elänyt 60-luvulla syntyneenä myös jo aikuisiälläni shekkivihko-aikakauden maksuvälineenä. Heh, oli sekin omanlaistaan aikakautta. Shekkejä kirjoiteltiin ohella käteisen rahan maksaessa kaupoissa ja ravintoloissa. Kaikkiallehan shekit eivät käyneet maksaessaan ja piti sen takia olla sitä käteistäkin aina kukkarossa mukana.Muistan kun oli paperimarkka vielä 60-luvun alussa.
Paperimarkkahan tuli vasta 1963. Niitä näki vielä 70-luvun alussakin. Toki silloin jo harvinaisempi.
Jos ajattelee tätä päivää, niin lapset oli itsenäisempiä ja paljon ulkona. kotona käytiin syömässä ja nukkumassa. Koulussa opettajilla oli auktorieetti ja kuri oli tiukka. Oppilaita 36 luokalla ja kaikki hiljaa pienen naisopettajan edessä. Mutta lapsia riitti ja tekemistä. Saatiin aina hyvät pelit aikaiseksi jne.
Se oli kivaa aikaa, vaikka ei aika köyhää, mutta kun ei vaatinut mitään ihmeempää,,niin hyvin pärjäsi.
Tossa joku kirjoitti,että jos löysi maasta kolikon sillä sai karkkia. Se piti paikkansa ja kaverille nalle karkista puolet.
ex-vauva kirjoitti:
Jos ajattelee tätä päivää, niin lapset oli itsenäisempiä ja paljon ulkona. kotona käytiin syömässä ja nukkumassa. Koulussa opettajilla oli auktorieetti ja kuri oli tiukka. Oppilaita 36 luokalla ja kaikki hiljaa pienen naisopettajan edessä. Mutta lapsia riitti ja tekemistä. Saatiin aina hyvät pelit aikaiseksi jne.
Se oli kivaa aikaa, vaikka ei aika köyhää, mutta kun ei vaatinut mitään ihmeempää,,niin hyvin pärjäsi.
Tossa joku kirjoitti,että jos löysi maasta kolikon sillä sai karkkia. Se piti paikkansa ja kaverille nalle karkista puolet.
Tosin tuo kyllä koski ainakin meillä vain kansakoulua. Keskikoulussa taas ihan eri meinki. Ärsytettiin tahallaan opettajia mitä erikoisemmilla tavoilla, että saatiin heidät menettämään malttinsa. Opettajan pöydän ja tuolin väliin vetopommi oli yksi käytetyimmistä kikoista. Se oli sitä murrosikäisten touhua se.
Meillä oli kyllä ihan makee keskikoulu. Ala-aulassa oli mm oma kioski ja limsa-automaatti. Tosin koska koulu oli torin vieressä ja aivan kaupungin keskustassa ja välitunnilla ja ruokiksella sai ihan vapaasti poistua koulun alueelta, niin torilla ja kaupoissa käytiin myös kesken koulupäivän karkkiostoksilla ja tupakalla läheisessä puistossa, koska tupakointi oli koulun alueella kielletty toisin kuin viereisessä amiksessa, jossa oli pihalla ihan virallinen tupakkapaikkakin tuhkauppeineen, siis oppilaille. Itse en tosin polttanut, mutta moni kavereista kyllä, joten olin heidän kanssaan usein puistossa mukana ihan vaan hengailemassa. Se oli sitä aikaa se.
Tupakoinnista koulun pihalla välitunneilla muistan, että siellä oli tupakkanurkka tupakkaa polttaville oppilaille - siis, lukio oli tämä.
Olen mies niin aika paljon muistoja autoon liittyen, Kesällä auton peltiosat lämpenivät lapsen mielestä tulikuumiksi ja kuumana kesäpäivänä auton sisällä oli kuin saunassa ja edelleen kaipaan sitä kuumaa kesäpäivää ja lämmintä autoa, Edellämainitun vuoksi en oiiken voi ymmätää nykyistä "pakollista" ilastointilaitetta autoissa.
Tytöillä oli vaaleanpunaiset kerrastot joissa puolipitkät lahkeet ja hihattomassa paidassa oli kaula aukon keskellä kukka. Kangas oli pehmeää. Joululahjaksi saatiin aina sellainen kerrasto.
Opettajat tupakoivat huoletta, ja pieni opettajainhuone täynnä savua.
Vierailija kirjoitti:
Naisten uimalakit joissa oli sellaisia kukka ulokkeita. Se oli hassun näköistä järvessä. Lapsille oli uima-apu, sellainen ihme kiekko joka laitettiin kaulaan.
Nyt olis sellainen korona uimalakki ulokkeineen hauska.
Joskus 70-luvun alkupuolella oli peruukit muotia ja naiset käyttivät niitä vaikka oma tukka oli ok. Muistan että äidillä oli lyhyt musta vähän kihara peruukki joka näytti siltä että omassa tukassa oli ollut papiljotit päässä. Äidillä oli myös sellainen styroxpää jossa peruukkia säilytettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko tämä jo: metsästettiin Apu-lehden kilpailuun Suomen suurinta neliapilaa. Into oli kova, vaikka jo silloin järki sanoi, ettei tässä kisassa pärjää maalaisille, jotka ammatikseen kasvattavat kyseistä kasvia rehuksi.
Taisin olla vähän hönö, kun mulla ei tuo käynyt mielessäkään. Sitkeästi vaan etsittiin isoja neliapiloita siskojen kanssa.
Minä siskoni kanssa keksin, että jos löydetään neliapila niin ei heti katkaista sitä vaan annetaan sen ensin kasvaa isommaksi. Siskollani oli muuten hyvä silmä neliapiloille. Löysi heti kuin vaan halusi.
Vierailija kirjoitti:
Joskus 70-luvun alkupuolella oli peruukit muotia ja naiset käyttivät niitä vaikka oma tukka oli ok. Muistan että äidillä oli lyhyt musta vähän kihara peruukki joka näytti siltä että omassa tukassa oli ollut papiljotit päässä. Äidillä oli myös sellainen styroxpää jossa peruukkia säilytettiin.
Vielä ihan viime viikolla tuollaista vanhaa peruukipäätä siirtelin äitini vaatehuoneessa. Meille eka peruuki tuli siskon mukana Englannista joskus 68-69.
Vessanpöntöt oli valkoiset ja istuin ja kansi olivat mustat. Vessa lukko toimi niin että kahva nostettiin ylöspäin.
Viiden markan setelillä sai keksipaketin, satukirjan, vielä jotain karamellia. Voitin jossain kilpailussa sen. Vuosi oli 65 muistaakseni.
Peitot oli painavia, sekä täkit että huovat. Oli valkoiset alus ja päällyslakanat. Päällyslakanoissa ja tyynyliinoissa oli pitsikoristeet ja usein myös merkatut nimikirjaimet. 70-luvulla tuli keveämpiä täkkejä jotka olivat värikkäitä ja niissä oli ihania kuvioita. Ja tuli myös ensimmäiset pussilakanat jotka olivat myös värikkäitä. Mutta mummilassa nukuttiin vielä "kahden lakanan välissä" painavan peiton alla. Taisi olla vielä olkipatjojakin!
Maalla kävi taloissa huonekalukauppiaita. Erityisesti sohvat kävivät kaupaksi.
Nukuin veljeni kanssa tuvassa sellaisessa vedettävässä sängyssä johon päiväksi laitettiin kansi päälle ja se toimi sohvana. Ei osattu haaveillakaan omasta sängystä tai omasta huoneesta. Elettiin sitä ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
En saanut nokian kontioita vaikka kaikilla muilla oli. Äiti osti aina siniset tai punaiset saappaat joissa kulki valkoinen viiva pohjan ja saappaan välissä. Kärki oli neliskanttisempi kuin kontioissa.
Joskus 4 luokan paikkeilla useilla oli punainen tai sininen villakangas(?) talvitakki jossa takana tampsi. Oli mulle vieras sana kunnes äiti teetti naapurin tätillä mullekkin tampsi takin joka oli tummanruskeaa vakosamettia.
Kesäkenkinä ruskeat retut tai siniset kangaskengät joissa valkoinen pohja.
Se on tamppi https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000001901979.html
Minivihko.
Se oli vihko joka oli mini ja siihen kirjoitettiin ihastuksen kohteet koulussa.
Ja voi sitä häpeän määrää ku pojat luokalla sai sen käsiinsä....
Mummilassa:
Myrna kahviastiasto.
Käkikello.
Aniskarkit ja pihlajanmarjakarkit.
Kamforintipat ja hermopumpuli.
Kellari ja vintti täynnä tavaraa ja siellä haisi ummehtuneelta, mutta meillä lapsilla oli siellä hyviä piilopaikkoja kun leikittiin piilosta.
Haisaappaiden kiristysremmit laitettiin roikkumaan näkyviin.