60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2694)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluun piti pyrkiä. Valmistauduin pääsykokeisiin 10-vuotiaana monta kuukautta ja lopulta pääsin parhailla pisteillä kaupungin suosituimpaan kouluun. Kukaan ei valittanut, että lapset eivät saa kilpailla tai kaikilla on oltava samat mahdollisuudet koulutukseen. Oli itsestään selvää, että fiksuimmat jatkoivat opintoja oppikoulussa ja muut jäivät kansalaiskouluun ja sieltä amikseen.
Lentokoneessa sai polttaa 70-luvulla takaosassa, katku tosin levisi koko koneeseen. Samoin diskoissa sai sauhutella, vaatteet ja tukka haisivat tupakalle kaikilla. Ylipäätään tupakointi oli hyvin tavallista.
Liftaus oli tavallista. Teineinä tyttökavereiden kanssa liftasimme ympäriinsä eikä pelottanut.
Rahaa oli reilusti vähemmän kuin nykynuorilla. Kävin ensimmäisen kerran ravintolassa Suomessa 18-vuotiaana. Kesät menivät töitä tehdessä. Ensimmäisillä tuloilla hankin polkupyörän. Ja sitä tietenkin ajettiin ilman kypärää. Ulkomaille mentiin seuramatkalle. 2 kertaa vuodessa julkaistiin matkatoimistojen esitteet ha niitä sai muistaakseni kioskeista maksutta.Niistä sitten valkattiin sopivimmat matkat ja puhelimella varattiin ( yleensä halvimmat) matkatoimistosta.
Kirjoitettiin kirjeitä ja lähetettiin postikortteja.
Aira Samulin esiintyi tanssivine mannekiineineen Asko- tavaratalossa:).
Kekkonen oli aina presidentti.
Sodasta ei puhuttu kotona, vaikka isä oli rintamamies.Fiksuimmat = rahakkaat, köyhän kakarat jäi kansakouluun.
Ulkomaan matkoista ei edes haaveiltu, niin utopiaa oli siihen aikaan.
Pyrin oppikouluun -70, jäin pari pistettä siitä mitä olisi tarvittu, että olisin päässyt tavoittelemaani kouluun. Valitsin sitten kolmesta yhden johon pisteet riittivät.
Ei se nyt Ihan niin ollut, että ainakaan sillon enää vain parempituloisten lapsia olisi kaikissa oppikoulussa ollut, kyllä useamman luokkakaverin vanhemmat oli ihan tavallisia työntekijöitä. Varmasti oli vielä paikkakuntia, joissa kouluja oli vähemmän, mutta isommissa kaupungeissa oli kouluja joissa opiskelijoiden vanhempien sosioekonominen tausta vaihteli paljon.
Ulkomaan matkoja teki vielä harvat, siitä olen samaa mieltä. Kävin itse kesäisin kielikursseilla, eninmäkseen parin viikon kursseja kansanopistoilla, mutta sitten teininä myös kerran englannissa kuukauden verran. Muutama muu kanssa luokkakavereista kävi samoin.
Kesät menivät osin lorviessa ja jotain harrastaessa kaverien kanssa, kurssit veivät muutaman viikon ja loppuaika jos töitä sai niin siellä taskurahoja tienaten. Kotiin piti maksaa osa palkasta ruokarahana.
Vanhempani olivat toimihenkilöitä, emme siis olleet mitään suurituloisia, rikkaista puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Huutista eiks 60-luvulla syntyneet oo jotain 70-kybäsiä muumioita jo
Siihen omaan ikään katsottuna toki 7-kymppiset voi tuntua vanhoilta. Minulla oli asiakkaana tällä viikolla 72-vuotias mies. Olen itse 55-vuotias ja kuvittelin koko ajan puhuvani 5-kymppisen miehen kanssa. Ihan hämäännyin, kun huomasin papereista, että tämä olikin jo päälle 7-kymppinen. 55-vuotiaan näkökulmasta nuori.
Vierailija kirjoitti:
Kauhulla muistan kevaitä ja kesiä 70 ja 80-luvuilla. Meillä rakennettiin silloin paljon, joten myimme puuta ja tarvitsimme itse rakennuspuuta.
Keväisin koulun jälkeen menimme istuttamaan kuusen- tai männyntaimia maillemme, joissa oli juuri ollut mahtavat aukkohakkuut. Tätä hupia riitti kolmisen viikkoa joka kevät. Juhannuksen jälkeen heinän seivästystä pari viikkoa ja sen jälkeen tietysti heinän korjuu latoihin. Muita oheistöitä olivat karjanhoito, aitojen tekeminen ja niiden korjaaminen, kasvimaan hoito, polttopuusavotta jne muut maalaistalon työt ja lisäksi meille tytöille myös kaikki sisätyöt ruoanlaittoineen, leipomisineen ja siivouksineen.
Vihasin maalaistalon elämää jo silloin. Oli helpotus kun koulu alkoi ja pääsi "lepäämään" edes kahdeksaksi tunniksi. Koulun jälkeenhän odottivat taas karjahommat ja muut työt. Läksyt luettiin iltamyöhään tai aamulla linikassa. Tosin tuo oli muidenkin maalaistalojen lapsien arkielämää.
Nyt pitää kyllä kysyä: Miksi alapeukutit tätä muistoani? Kiinnostaa.
Never again.
Oliko tämä jo: metsästettiin Apu-lehden kilpailuun Suomen suurinta neliapilaa. Into oli kova, vaikka jo silloin järki sanoi, ettei tässä kisassa pärjää maalaisille, jotka ammatikseen kasvattavat kyseistä kasvia rehuksi.
Silloin löytyikin maasta vielä kolikoita, en ole enää löytänyt kun euroiksi vaihtui, naapurin mies löysi euron vuosi sitten ja aijai, tiesin, että oli minun kun olin juuri kulkenut siitä ja hän huusi: Löysin euron, asumme yhteispihalla vain me kaksi perhettä. Muistan kuinka Jättistuutit tuli myyntiin ja jogurttit nelikulmaisessa purkissa, olin vain muutaman vuoden vanha silloin. Sittis ja sellaiset isot hedelmäsekotuspussit jossa oli mukana vain yksi purkka...Esterin kaupastasta.
Seura-lehdessä lukijat saivat äänestää herttaisinta lapsikuvaa eli vuoden Päivänsädettä.
Naiset lukivat Hopeapeiliä.
Koulun jälkeen hypättiin kuminauhaa sekä hyppynarua hypättiin. Etenkin syksyllä oli jännää kun lähimetsikössä leikittiin piilosta ja yksi etsi taskulampun kanssa piiloutujia. Leikittiin myös "kotista", varsinkin jos itse pääsi äidiksi ja ihana naapurin poika isäksi. Leikattiin paperinukkeja Apu-lehdestä, luettiin myös Reginaa ja Jaana-lehteä.
Onpa outo kirjoitti:
Huutista eiks 60-luvulla syntyneet oo jotain 70-kybäsiä muumioita jo
Huutista sun laskutaidolle :D
Vierailija kirjoitti:
... Leikittiin myös "kotista", varsinkin jos itse pääsi äidiksi ja ihana naapurin poika isäksi...
Jos piti leikkiä naapurin tyttöjen kanssa "kotista", halusin vanhimpana veljeksistä olla ukki tai koira. Nuorin veljeni sai olla vauva, mutta keskimmäisen veljeni joutui usein isäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluun piti pyrkiä. Valmistauduin pääsykokeisiin 10-vuotiaana monta kuukautta ja lopulta pääsin parhailla pisteillä kaupungin suosituimpaan kouluun. Kukaan ei valittanut, että lapset eivät saa kilpailla tai kaikilla on oltava samat mahdollisuudet koulutukseen. Oli itsestään selvää, että fiksuimmat jatkoivat opintoja oppikoulussa ja muut jäivät kansalaiskouluun ja sieltä amikseen.
Lentokoneessa sai polttaa 70-luvulla takaosassa, katku tosin levisi koko koneeseen. Samoin diskoissa sai sauhutella, vaatteet ja tukka haisivat tupakalle kaikilla. Ylipäätään tupakointi oli hyvin tavallista.
Liftaus oli tavallista. Teineinä tyttökavereiden kanssa liftasimme ympäriinsä eikä pelottanut.
Rahaa oli reilusti vähemmän kuin nykynuorilla. Kävin ensimmäisen kerran ravintolassa Suomessa 18-vuotiaana. Kesät menivät töitä tehdessä. Ensimmäisillä tuloilla hankin polkupyörän. Ja sitä tietenkin ajettiin ilman kypärää. Ulkomaille mentiin seuramatkalle. 2 kertaa vuodessa julkaistiin matkatoimistojen esitteet ha niitä sai muistaakseni kioskeista maksutta.Niistä sitten valkattiin sopivimmat matkat ja puhelimella varattiin ( yleensä halvimmat) matkatoimistosta.
Kirjoitettiin kirjeitä ja lähetettiin postikortteja.
Aira Samulin esiintyi tanssivine mannekiineineen Asko- tavaratalossa:).
Kekkonen oli aina presidentti.
Sodasta ei puhuttu kotona, vaikka isä oli rintamamies.Fiksuimmat = rahakkaat, köyhän kakarat jäi kansakouluun.
Ulkomaan matkoista ei edes haaveiltu, niin utopiaa oli siihen aikaan.
Piti ihan tarkistaa, mistä vuosikymmenestä oli kyse. 60-luvulla syntyneet olivat oppikouluiässä 70-luvulla, kun tuli jo peruskoulu. Ennen sitä jo 50-luvulla syntyneitä pääsi kunnallisiin kokeilukeskikouluihin, ja maksullisissakin oli vapaaoppilaspaikkoja. Maksuton peruskoulu kuten myös kansanterveyslain mukaiset terveyskeskukset tulivat ensin pohjoiseen. Varmaan siksi, kun täällä oli vähemmän väkeä niin tuli halvemmaksi.
Ulkomaanmatkoja kyllä tehtiin, kun 50-luvulla syntyneetkin kävivät interraililla. Liftattiin myös, mutta enimmäkseen kotimaassa, ehkä jonkun verran Ruotsissa ja Norjassa.
Tukkapampulat, puiset tai muoviset!
Seura-lehden aurinkotyttö ja voittaja Riitta Väisänen. Muutenkin Seura oli silloin lehti jota koko perhe ahmittiin. Se oli sen ajan netti!
Kuka tilaisi minulle Seuran tänne ulkomaille?
TV-sarjoja muistan jo 60-luvulta. Ne olivat mustavalkoisia. Leave it to Beaver sarjassa Beaver ja Wally kävivät koulua jossa oli jokaisella kaappi tavaraan, jossa lukko. Isäni hankki meidät Amerikkaan kahdeksi vuodeksi. Ne kaapit olivat sitten siellä koulussani. Niissä oli kiinni valmiina yhdistelmälukko. Kaksi poikaa hakoi kaapin. Mitään reppua ja kassia sinne ei juuri mahtunut, takki ja kirjat ja vihot. Jumppakamat taisi olla muualla semmoisessa korissa. Ulkona elämä näytti myös ihan Leave it to Beaver maailmalta. Asuimme pienehkössä kaupungissa Minnesotassa. McDonalds taisi just olla leviämässä, mutta drive in ravintoloita oli, muistan A and W Root Beer paikan.
Mainittu Cannon oli sekä dekkarisarjassa, myös lukijana suosikki TV sarjassani Rocky and Bullwinkle.
Vierailija kirjoitti:
Oppikouluun piti pyrkiä. Valmistauduin pääsykokeisiin 10-vuotiaana monta kuukautta ja lopulta pääsin parhailla pisteillä kaupungin suosituimpaan kouluun. Kukaan ei valittanut, että lapset eivät saa kilpailla tai kaikilla on oltava samat mahdollisuudet koulutukseen. Oli itsestään selvää, että fiksuimmat jatkoivat opintoja oppikoulussa ja muut jäivät kansalaiskouluun ja sieltä amikseen.
Lentokoneessa sai polttaa 70-luvulla takaosassa, katku tosin levisi koko koneeseen. Samoin diskoissa sai sauhutella, vaatteet ja tukka haisivat tupakalle kaikilla. Ylipäätään tupakointi oli hyvin tavallista.
Liftaus oli tavallista. Teineinä tyttökavereiden kanssa liftasimme ympäriinsä eikä pelottanut.
Rahaa oli reilusti vähemmän kuin nykynuorilla. Kävin ensimmäisen kerran ravintolassa Suomessa 18-vuotiaana. Kesät menivät töitä tehdessä. Ensimmäisillä tuloilla hankin polkupyörän. Ja sitä tietenkin ajettiin ilman kypärää. Ulkomaille mentiin seuramatkalle. 2 kertaa vuodessa julkaistiin matkatoimistojen esitteet ha niitä sai muistaakseni kioskeista maksutta.Niistä sitten valkattiin sopivimmat matkat ja puhelimella varattiin ( yleensä halvimmat) matkatoimistosta.
Kirjoitettiin kirjeitä ja lähetettiin postikortteja.
Aira Samulin esiintyi tanssivine mannekiineineen Asko- tavaratalossa:).
Kekkonen oli aina presidentti.
Sodasta ei puhuttu kotona, vaikka isä oli rintamamies.
Me mentiin ulkomaille kerran. Isän Volgalla ajettiin Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan.
Oppikouluun pyrittiin juu. Meidän koulu Roihuvuorella. Sinne oli ihan pääsykoe silloin, muuten joutui kansalaiskouluun josta sitten ammattikouluun.
Menin kokeeseen jonkunlainen pieni salkku mukana, siellä oli banaani ja kynät ja kumit ja terotin. Läpäisseiden lista teipatiin koulun ikkunaan viikko myöhemmin. Selasin listaa alhaalta ylös. Puoliväliin päästyäni aloin huolestua. Jatkoi listaa ylös. Olin listalla kolmas, ja pojista paras. Parempia oli kaksi tuttua tyttöä. Opettaja pisti toisen aina lukemaan aineen kun ainevihot (vihko oli leveä ja lyhyempi arkki kuin normaalissa vihossa) jaettiin luokassa. Tytöstä tuli apteekkari.
Kauppa-autot ja myöhemmin tuli myös kirjastoauto. Niitä odotettiin maaseudulla tienvarressa naapurien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Koulun jälkeen hypättiin kuminauhaa sekä hyppynarua hypättiin. Etenkin syksyllä oli jännää kun lähimetsikössä leikittiin piilosta ja yksi etsi taskulampun kanssa piiloutujia. Leikittiin myös "kotista", varsinkin jos itse pääsi äidiksi ja ihana naapurin poika isäksi. Leikattiin paperinukkeja Apu-lehdestä, luettiin myös Reginaa ja Jaana-lehteä.
Syksyä ja iltojen pimenemistä odotettiin, että päästäisiin leikkimään "tuikkua" eli kuurupiiloa lähimetsikössä taskulamppujen kanssa. Laadukas lamppu oli statussymboli ja uudet patterit siihen eivät todellakaan olleet mikään itsestäänselvyys.
Ala-asteella koulussa kävi aina silloin tällöin lähetyssaarnaajia kertomaassa työstään. Koko koulu kokoontui jumppasaliin, ja sitten katsottiin diakuvia, kuunneltiin tarinoita ja ihasteltiin Afrikasta tuotuja tavaroita kuten rumpuja, punottuja koreja ja sen sellaista.
Ala-asteellamme vieraili myös jostain syystä nuoria amerikkalaisia miehiä. Mitään esitelmiä he eivät pitäneet, mutta muistan kuinka he olivat tosi pitkiä. Heidän piti kumartua vähän, kun menivät opettajainhuoneeseen. Joku tiesi kertoa, että he olivat mormoneja. Siitä jäi pitkäksi aikaa sellainen mielikuva, että kaikki mormonit olivat ainakin kaksimetrisiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
... Leikittiin myös "kotista", varsinkin jos itse pääsi äidiksi ja ihana naapurin poika isäksi...
Jos piti leikkiä naapurin tyttöjen kanssa "kotista", halusin vanhimpana veljeksistä olla ukki tai koira. Nuorin veljeni sai olla vauva, mutta keskimmäisen veljeni joutui usein isäksi.
Ihanaa, ukki tai koira!
Danny Kaye show
Jaana & Tiina: Mustan kissan tango
Eveliina
Kauhulla muistan kevaitä ja kesiä 70 ja 80-luvuilla. Meillä rakennettiin silloin paljon, joten myimme puuta ja tarvitsimme itse rakennuspuuta.
Keväisin koulun jälkeen menimme istuttamaan kuusen- tai männyntaimia maillemme, joissa oli juuri ollut mahtavat aukkohakkuut. Tätä hupia riitti kolmisen viikkoa joka kevät. Juhannuksen jälkeen heinän seivästystä pari viikkoa ja sen jälkeen tietysti heinän korjuu latoihin. Muita oheistöitä olivat karjanhoito, aitojen tekeminen ja niiden korjaaminen, kasvimaan hoito, polttopuusavotta jne muut maalaistalon työt ja lisäksi meille tytöille myös kaikki sisätyöt ruoanlaittoineen, leipomisineen ja siivouksineen.
Vihasin maalaistalon elämää jo silloin. Oli helpotus kun koulu alkoi ja pääsi "lepäämään" edes kahdeksaksi tunniksi. Koulun jälkeenhän odottivat taas karjahommat ja muut työt. Läksyt luettiin iltamyöhään tai aamulla linikassa. Tosin tuo oli muidenkin maalaistalojen lapsien arkielämää.
Never again.