Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mies kävi älykkyysosamäärätestissä ja kaikki on ollut helvettiä sen jälkeen

Vierailija
01.02.2016 |

Hänen älykkyytensä sitä ja Mensa tätä. Pääsi siis aika kirkkaasti jäseneksi. Nyt pohtii ilmeisen tosissaan, että pitäisikö pyytää palkankorotusta älykkyyteensä vedoten. On myös yhtäkkiä pätevämpi kuin kaikki muut työpaikallaan ja tekee valaistuneita havaintoja aivan päivänselvistä asioista. Itse en uskaltanut mennä testiin, kun olisi ottanut niin itsetunnon päälle jos ÄO olisi ollut jotain 100. Hyvä varmaan näin, enpä ainakaan muuttunut ihan normaalista tyypistä kusipääksi yhden tunnin aikana.

Jäsenkorttinsa se laittoi lompakkoonsa niin, että se pitää ottaa pois ennen kuin saa pankkikortin ulos.......

Kommentit (89)

Vierailija
81/89 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wdom kirjoitti:

Olisin ihan tyytyväinen tulokseen 100, koska sen on tarkoitus olla keskiarvo. En ymmärrä, miksi 100 olisi AP:lle ongelma.

T. Asiantuntijatyötä tekevä KTM

Pointti onkin että se on kaikkien ihmisten keskiarvo, mutta kaikki ihmiset eivät ole kaikkien ihmisten kanssa tekemisissä vaan vain oman viiteryhmänsä. Esimerkiksi jos teoreettista fysiikkaa opiskelevan kaverini ÄO olisi 100, hän olisi omassa viiteryhmässään lähes kehitysvammainen. Tietenkään 100 ÄO:lla ei koskaan pääsisi opiskelemaan fysiikkaa, mutta pointti on että ÄO:n hyvyys riippuu myös viiteryhmästä. Itse koen olevani keskitasoa omalla opiskelualallani: kuulun älykkäimpään yhteen prosenttiin, mutta niin kuuluu moni muukin, koska alalleni nyt vain valikoituu sellaisia ihmisiä. Ei se lohduta yhtään jos tiedän että kaikki kaupankassat ovat tyhmempiä, kun en ole koskaan heidän kanssaan tekemisissä.

Älä ylpeile turhaan, ei se kannata.  Tuollainen äo ero tarkoittaa vain sitä että kumpikaan ei ymmärrä toisiaan.  Sillä kaupankassalla on sellaisia ominaisuuksia, joita sulta puuttuu.

Jos joutuisit sellaisten alle satasen saavien porukkaan pidemmäksi aikaa yksin, niin sinua pidettäisiin myös siellä kehitysvammaisena. Siellä se johtuu siitä että arvostus on käytännön osaamisen ja tekemisen tasolla.

Missä kohti minä ylpeilen? Missä kohti sanoin mitään arvostamisesta? Kyse on tästä:

Olen olympiatason juoksija ja saan keskitason ajan -> olen huonoin omassa viiteryhmässäni -> masennun. Ei minua kiinnosta yhtään se että naapurin Pekka saa vielä huonomman ajan kuin minä, jos viiteryhmäni on olympiatasolla. 

Ja tuosta ylläolevasta sinä päättelet, että koska minä juoksen kovempaa kuin Pekka, niin samalla ajattelen että Pekka ei voi olla minua parempi kokki, rallikuski tai meikkaaja. Mutta siitä huolimatta Pekka on minun näkökulmastani huono juoksija, täysin riippumatta siitä onko hän esim. rallin mm-voittaja. Jos minä menen Pekan kanssa rallikisoihin, niin eivät he ajattele minun olevan huono juoksija, he ajattelevat minu olevan huono rallikuski.

En ymmärrä yhtään sinun ajatuksenjuoksuasi. Kukaan koko maailmassa ei kuvittele kenenkään ajattelevan, että juoksemiskyky tekee ihmisestä paremman kaikilla mahdollisilla muilla aloilla.  Miksi ajattelet älykkyydestä noin nurinkurisesti?

Vierailija
82/89 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Wdom kirjoitti:

Olisin ihan tyytyväinen tulokseen 100, koska sen on tarkoitus olla keskiarvo. En ymmärrä, miksi 100 olisi AP:lle ongelma.

T. Asiantuntijatyötä tekevä KTM

Pointti onkin että se on kaikkien ihmisten keskiarvo, mutta kaikki ihmiset eivät ole kaikkien ihmisten kanssa tekemisissä vaan vain oman viiteryhmänsä. Esimerkiksi jos teoreettista fysiikkaa opiskelevan kaverini ÄO olisi 100, hän olisi omassa viiteryhmässään lähes kehitysvammainen. Tietenkään 100 ÄO:lla ei koskaan pääsisi opiskelemaan fysiikkaa, mutta pointti on että ÄO:n hyvyys riippuu myös viiteryhmästä. Itse koen olevani keskitasoa omalla opiskelualallani: kuulun älykkäimpään yhteen prosenttiin, mutta niin kuuluu moni muukin, koska alalleni nyt vain valikoituu sellaisia ihmisiä. Ei se lohduta yhtään jos tiedän että kaikki kaupankassat ovat tyhmempiä, kun en ole koskaan heidän kanssaan tekemisissä.

Todistit kyllä älykkyytesi. Minäkin olen älykäs ja matemaattisesti lahjakas mutta nimenomaan vaan kaupan kassalla töissä. Tykkään työstäni ja toisaalta en halua että työni vie liian ison osan elämästäni vaan mulle muut elämän osa-alueet on myös tärkeitä, jopa tärkeämpiä. En ole koskaan ollut erityisen kunnianhimoinen. Mistä olet saanut käsityksen että kaupan kassat eivät voisi olla älykkäitä?

Se oli esimerkki, olisin yhtä hyvin voinut sanoa naapuri, humanisti, bussikuski, bloggaaja, satunnainen kadullakävelijä.

Olisi pitänyt arvata että vauvapalstan mensa-keskustelun älykkyys ei riitä esimerkkien ymmärtämiseen :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/89 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Munkin mies olisi päässyt Mensaan, mutta luojan kiitos ei mennyt. Ihan pömpöösi järjestö. Mieheni on fyysikko ja matemaattisesti lahjakas, mutta siihen se sitten jääkin. Suuntavaistonsa on ihan olematon (käyttää gps:ää miltei kauppareissullakin), tekniikantaju olematon (ei esim. osaa vieläkään kasata vaunuja, tai laittaa turvaistuinta autoon), sosiaalisesti aika onneton (istuu tuppisuuna), yleissivistys vähän sitä sun tätä (välillä oikein hämmentää, kun saattaa esim. kysyä jotain tyyliin "mikä on Belgian pääkaupunki"). Pidän miestäni vähän hömelönä, mutta rakas hän silti on. 

Vierailija
84/89 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma tämä kulttuuri missä kuka tahansa kokee oikeudekseen tai suorastaan velvollisuudekseen pilkata ja vähätellä, "palauttaa maanpinnalle",  nimenomaan älykkäitä. Itse en ole enää vuosiin kertonut kenellekään käyneeni Mensan testissä, saati tulosta, koska se tieto tuntuu tekevän aika monista täysiä idiootteja. 

Tässäkin ketjussa näitä yleisimpiä reaktioita esillä, eli testihän on pelkkä palikkatesti, ei se mitään kerro (=olet tyhmä, kuvittelet itsestäsi liikoja) ja tietysti ne vihjailut, että jos nyt sitten oletkin älykäs, niin olet ainakin jotenkin tunnevammainen tai sosiaalisesti lahjaton "tasoitukseksi". Jotkut myös tuntuvat ottavan elämäntehtäväkseen piikittelyn ("no mitäs sanoo meidän mensalainen tähän?")  ja virheiden etsimisen ("siinä nähtiin, eipä ne mensalaisetkaan kaikkea tiedä") ym. Väsyttävää.

Liian ehdottomia ihmisiä, ajattelevat mustavalkoisesti. Toisaalta onhan tuo sana "älykkyysosamäärä" kieltämättä provosoivan kuuloinen, mutta vika on tulkitsijassa jos ajattelee tämän merkitsevän ainoaa ja ehdotonta viisautta. Viisautta on monenlaista eivätkä nämä poissulje toisiaan. Pitäkää kaikki päänne pystyssä, olittepa sitten loogisessa päättelykyvyssä ja/tai sosiaalisuudessa lahjakkaita! Kaikilla on omat hyvät ja huonot puolensa

Vähän sama ilmiö kuin feminismi-sanan kanssa. Jotkut eivät pysty sisäistämään sanan todellista merkitystä millään.

Vierailija
85/89 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kävin aikoinaan testissä ja sain tulokseksi 136. En siis liittynyt mihinkään (enkä muista, mikä oli Mensan rajana tuolloin; eli olisinko voinutkaan), olin vain utelias. Lisäksi olen niin yksinkertainen ihminen, että minulle lähinnä tuotti hupia miettiä jotain seuraavaa kuviota palikkatestissä ;)  Pidän sen kaltaisista ajattelupähkinöistä muutenkin.

Olen sosiaalisesti arka, välillä hiukan hajamielinen ja höppänä, syrjään vetäytyvä erakkoluonne. Lukupäätä ei ollut (tai ehken sopeutunut kouluun), joten haahuilin itseni vain alempaan korkeakoulututkintoon saakka.  Sen jälkeen olen tehnyt kaikenlaista hanttihommista alkaen, nyt tiettyyn alueeseen erikoistuneena assistenttina, ilman kummempaa urasuunnitelmaa tai kunnianhimoa. Mieluiten tekisin omia pikku juttujani ja kaikenlaista luovaa, kaikkea mistä tulee hyvä olo.

Vierailija
86/89 |
03.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla mies pääsi yliopistoon opiskelemaan psykologiaa (sinne vaikeampi päästä kuin lääkikseen) ekalla yrittämällä. On käynyt AMIKSEN ja tehnyt tekniikon töitä ja sitten saikin kännissä kavereiden kanssa idean hakea yliopistoon. Lainasi ennen pääsykokeita kaksi kirjaa joita alkoi selailla pari viikkoa ennen pääsykokeita. Silti kepeästi läpi, ei edes rimaa hipoen vaan oli tosi hyvät pisteet. 

Aina olen tiennyt, että hän ei ole mikään perus amis ja ihmetellyt/ihaillut hänen järjettömän laajaa sanavarastoaan, yleissivistystä ja mm. matemaattista osaamista mutta tuo, että yrittämättä pääsee sisään paikkaan minne toiset eivät pääse ikinä vaikka yrittävät, tuli itsellekin yllärinä.

No, nyt hän on ollut ihan kukkona asiasta, vittuilee ihan suoraan mulle siitä kun en itse saanut opiskelupaikkaa, puhuu itsestään maisterina ja mainostaa mm. baarissa naisille (siis jopa mun seurassa) että "mää oonki hei yliopistossa". 

Kaikki vaatimattomuus ja välittömyys on kadonnut ja äijä kuvittelee olevansa nyt joku Einstein. Eikä asiaa yhtään helpota se, että kaikki hänen opettajista minun/hänen sukulaisiin ylistävät maasta taivaisiin. :( 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/89 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voi reppanaa. Kovin on huono itsetunto kun ei muusta pätemistä löydä.

Valtaosa Mensan jäsenistä pitää jäsenyytensä salassa. Anna vaan tehdä itsestään pelle töissä - saavatpahan siellä hyvät naurut.

Vierailija
88/89 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minun älykkyyteni löytyi ihan vahingossa muutamia vuosia sitten. Olen aina ollut huono ymmärtämään koulussa tehtävien antoa, ja matemaattisesti olen myös ihan palikka. Tosiasiassa tehtävienannon ymmärtäminen väärin onkin nopeaa ja polveilevaa älyä, jonka takia näen tehtävät sekunneissa niin monella eri tavalla, että minun on vaikea päättää mitä niistä kysyjä tahtoo tietää. En saanut koulussa tehtäviä valmiiksi kun arvoin eri kysymys/vastausvaihtoehtojen välillä.  Toisaalta jos opettaja osasi kysyä täsmällisesti, olin aina ensimmäisenä valmis.  Yleisin kuulemani lause millä tahansa tunnilla oli, että miksi ajattelen niin vaikeasti, vaikka mielestäni toiset ajattelivat niin yksinkertaisesti etten todellakaan kyennnyt siihen.

  Yhdistän kokemukset ja kaiken mitä henkilö minulle kertoo nopeasti, ja jo keskustelun aikana minulla on monta vaihtoehtoa miksi hän on sellaisen kuin on, tuntee kuin tuntee, tai toimii miten toimii.  Älykkyyteni on myös mielenterveydellisesti haastavaa, koska päättely ei lopu mihinkään, sillä aina löytyy pohtimisen aiheesta uusi polku jota seurata. Tämä aiheuttaa aivojen ylikuormitusta, jossa menee totuus ja taru helpommin sekaisin kuin normi-ihmisellä. Olen myös selättänyt psykoosinalun ihan vain omia aivoja käyttämällä, mikä on harvinaista. Loistaisin tietyntyyppisissä työtehtävissä, mutta koska tätä ominaisuuttani ei "löydetty" ajoissa, vaan minun annettiin vaipua kuvitemaan jossa tosiasiassa muut ovat älykkäitä (koska osaavat matematiikkaa ja oppivat tyhjänpäiväistä mihinkään liittymätöntä tietoa ulkoa kirjasta lukemalla) ja minä se tyhmä, niin itsetuntoni ei koskaan kasvanut niin hyväksi että olisin osannut valita ammatin kykyjeni mukaan. No, ehkä joskus tulevaisuudessa!

 Kaiken kaikkiaan koen tämän älykkyyden todella raskaana, ja jos olisin saanut valita, olisin mieluummin normaaliälyinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/89 |
04.02.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kuinka miehesi sai tietää tarkan älykkyysosamääränsä? Ihmettelin vaan kun kävin itsekin sen testin läpäisemässä taannoin ja kyllähän sieltä tuli sitten jäsenhakemus postissa, mutta äo ilmoitettu vain että korkeampi kuin vaadittu pääsyraja. Saiko hän tietoonsa sen jälkikäteen tiedustelemalla Mensalta? Muakin kiinnostais tietää oma...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi yksi neljä