Onko teillä "prinsessapoikia"?

Meidän 14-vuotias herra on aina ollut hieman "prinsessasyndroomainen". Tahtoo kaiken valmiiksi nenän eteen, ei siedä pettymyksiä, kaikkien tavaroiden pitää olla just eikä melkein ja turhautuu mitä uskomattoman helposti.

Tämä aamu on loistava esimerkki meidän prinsessapojan käytöksestä: Meillä oli aamiainen katettuna klo 10 tavan mukaan. Isosisko kävi kutsumassa pojan syömään. Ei kiinnostunut, vaan jäi pelaamaan pleikkaa. Muut söimme ja siivosimme pöydän. Puoli kahdeltatoista herra suvaitsi mönkiä huoneestaan ja sai raivarin, kun ruokaa ei ollut pöydässä, ja ovet paukkuen ryntäsi huoneeseensa.

Puolituntia sitten kävi ilmoittamassa tarvitsevansa kyydin kaverilleen. Ei siinä mitään, mutta kaveri asuu kahden kilometrin päässä, joten kyytiä ei tippunut. Taas ihme raivokohtaus ja esitelmöinti, kuinka hiukset menee pilalle, menee kengät loskassa pilalle ja tulee kylmä, kun takkiaan ei todellakaan pistä kiinni. Painui takaisin huoneeseensa pleikan ääreen.

Äsken tuli kännykkääni viestillä linkki johonkin sotapeliin(?), joka on "nyt niinku iha pakko saada". Eipä kyllä peliä tipu, mutta ihmetyttää tämä tapa pyytää tavaroita heti raivoamisen jälkeen :D

Tämä ei ole, onneksi, päivittäistä, mutta tällaista käytöstä on pojalla ollut aina. Poika on mukava ja oikein hyväkäytöksinen, näitä prinsessakeuhkoamisiaan lukuunottamatta, eikä kodin ulkopuolella käyttäydy näin. Onko teillä muilla prinsessapoikia, vai onko tämä vain meidän perheen ilmiö? :D