Lue keskustelun säännöt.
Minulla ei ole varaa maksaa lasten lukiota.
31.01.2016 |
Minulla on kaksostytöt lukion ykkösellä, ja nyt valkeni että minulla ei todellakaan ole varaa maksaa lukiokirjoja kahdelle. Ollaan ostettu aina käytettyjä, halvimpia mahdollisia, yhteisiäkin kirjoja, mutta rahat ei vaan riitä.
Voisiko jostain saada apua, että lapset voisivat jatkaa opiskelujaan? Olen töissäkäyvä yksinhuoltaja ja kolmen lapsen äiti, niin rahat ovat tiukassa.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"ja nyt valkeni että minulla ei todellakaan ole varaa maksaa lukiokirjoja kahdelle"
Jaa, että nyt ihan yhtäkkiä valkeni. Menikö vikat sossurahat viinaan ja tupakkaan?
Jos nää asiat tulee näin yllätyksenä niin kuulut varmaan siihen samaan kastiin, jolle joulu ja jokakuukautiset laskut myös tulee yllätyksenä. Pitikö niitä lapsia tehdä kun niistä ei selvästi ole mitään halua ja kykyä pitää huolta? Häpeäisit, aikuinen ihminen!
Ettei nyt tule yllätyksenä niin kerrottakoon, että huomenna on maanantai!
Jos haluat vielä enemmän satuttaa niin kerron ensin, että lapsilla oli hyvä ja rakastava isä. Nyt isä on taivaassa. En käytä alkoholia enkä tupakkaa ja tietenkin priorisoin lapseni ensin.
Oletko hakenut asumistukea? Entä sinun leskeneläke ja lasten orvoneläke? Paljonko on tulosi? paljonko saat lapsilisää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikos Suomessa olekaan ilmainen koulutus? USAssa on, kirjat saa koulusta.
Oma isäni kuoli auto-onnettomuudessa ja äiti joutui saman onnettomuuden vuoksi sairaseläkkeelle.
Isäpuoleni oli myöskin sairaseläkkeellä, lisäksi saivat 2 lasta, lapsuus oli köyhyyttä täynnä.
Kuten pienessä kylässä aina, kaikki tiesi taloudellisen tilanteeni, myös koulussa tiedettiin.
Ystäväni ei ollut hyvä koulussa, koska oli laiska. Me jäätiin aika koulun jälkeen 4 tytön porukalla tekemään kotitehtäviä. Jokainen teki vuoronperään yhden aineen, sitten toisen ja kun läksyt oli tehty, kuulusteltiin toisilta ja se oli hauskaa. Minulla oli vain vihkoja, täytin niihin kaikki asiat, esim kirjoitin saksan kappaleen saksaksi ja sitten suomeksi .
Muistan kun ruotsissa oli uusi opettaja ja hän ilmoitti ettei hänen tunneille tulla vihoilla eikä vanhoilla kirjoilla. Menin rehtorilta kysymään neuvoa, meillä rehtori oli kaikille hyvin tuttu ja helposti lähestyttävä. Rehtori lupasi jutella opettajan kanssa ja sanoi ei ole ongelmaa.
Opettajapa oli kerennyt soittaa tällä välin isäpuolelle, jolle haukkui kirjattomuuteni. Isäpuoli ei ole mikään fiksu, oli ostanut joltain kaverilta oikean kirjan ja kävi ilmi tämä oli varastanut kirjan kylän ainoasta kirjakaupasta. Kaupasta oli soitettu taas kylän ainoaan lukioon ja ruotsin opettajille ja pyydetty katsomaan kenelle tulee tämä kirja. Kuvio oli nopeasti selvitetty ja jouduin käymään kirjakaupassa anomassa maksuaikaa. Kävin vkonlopputöissä, mutta koko palkka meni kotiin.
Opettajalle kerroin mitään hän oli saanut aikaiseksi ja lopulta koulussa oli rahasto, jolla kirja maksettiin ja ruotsinopettaja tiesi mitä oli aiheuttanut.
Laskimen sain muutamalla eurolla mennessäni lukioon jo kirjoittaneelta, mutta siinä oli ainoat kustannukset. Vihot tulivat lahjoituksena, niissä luki markkahinnat ja olivat pölyn peitossa.
En muuten saanut Yo-juhliakaan. Onneksi paras ystäväni asui samassa taloyhtiössä ja koska heidän tyttö pääsi yo.ksi kuulemma minun ansiostani, oli juhlat meidän yhteiset. Vieraitahan minulla ei ollut kuin oma perhe.
Mutta siis. Kannattaa suosiolla kysyä rehtorilta. Varsinkin jos lapset ovat hyviä, stipendejä annetaan vähävaraisten lapsille.
Opo ja ryhmänohjaaja (lukiossa ei ole luokanvalvojia!) eivät ole sosiaaliohjaajia eivätkä talousneuvojia. Suoraan vaan sossun puheille, niin eiköhän tukea löydy. Kelan laskurilla voi tietenkin laskeskella jo etukäteen, saako tukea ja jos saa, niin paljonko. Siihen otetaan huomioon kaikki tulot, siis myös perhe-eläkkeet ja opintotuet. Opintotuki maksetaan muuten nuoren omalle tilille, ei äidille, niin kuin lapsilisä. Ja se tuki on tarkoitettu kattamaan ainakin osa koulumenoista.
En tiedä, onko liian tunkeileva kysymys, mutta kysyn kuitenkin: Jättikö isä lapsilleen perintöä? Jos jätti, niin onko se jo käytetty? Jos ei, niin eikö tässä ole oikea käyttötarkoitus perintörahoille?
Se on pieni raha siihen nähden, mitä lukiolaisikäisen elättäminen maksaa. Huomaat viimeistään sitten, kun omat lapsesi ovat siinä iässä.