Kuinka moni uskaltaa tunnustaa uskovansa Jumalaan
tällaisena aikana tai edes sitä että on kirkon jäsen? Pilkkaajia on vastassa.
Kommentit (64)
Mitä se sulle kuuluu? :)
Ei ole sulta mitenkään pois!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai uskovat noudatatte raamattua pilkulleen ettekä poimi rusinoita pullasta?
En noudata :D. Jospa sinäkin vähän laajentaisit ajatteluasi (jos osaat?) ja miettisit Raamatun kulttuuri- ja aikasidonnaisuutta. Minä kaivan Raamatusta ne sinun kutsumasi rusinat: rakasta Jumalaa, rakasta lähimmäistäsi, rakasta itseäsi. Sillä pärjää jo pitkälle. Myös tämä: mikään ei varsinaisesti ole kiellettyä, mutta kaikki ei ole ihmiselle hyväksi. Juu ei löydy noilla sanoilla mutta tuolla ajatuksella. Paavali, jossain kirjeessään, en muista missä.
Uskon Jumalaan ja kuulun kirkkoon. En sitä koskaan kiellä, mutta en myöskään sinänsä julista. Toivon, että uskoni näkyy nimen omaan olemisessani, ihmisyyden arvostuksessa, hädänalaisten auttamisena, lempeytenä, siinä että ymmärrän elämän moninaisuuden ja monimutkaisuuden. Siinä, etten mene putkiaivoisesti yhteen suuntaan enkä oikaise mutkia suoraksi. Kun olen itse kokenut armon, toivon ymmärrykseni olevan sellainen että sitä muillekin suon.
Joudut Helvettiin, ei voi mitään. Sinä ja homokaverisi.
No nähdään sitten siellä! :D
Miksi minä sinne joutuisin? Hymiö kertoo, että elät täysin välinpitämättömänä sielusi kohtalosta.
Ja sinun valtasi tuomita on...? Mistä? (MUistatko: älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä tilanteissa sinä kerrot ihmisille uskovasi jumalaan? Kassajonossa? Terveyskeskuksessa? Lenkkipolulla? Missä ja miksi tunnet tarvetta tunnustaa uskovaisuuttasi tuntemattomille ihmiselle? Ja miten tuo pilkka käytännössä ilmenee?
Tähän haluaisin nyt sen vastauksen, olepas hyvä, ap. En usko, että saat normaalielämässä minkäänlaista pilkkaa uskovaisuudestasi. Keskustelupalstoilla saat, jos tulet manailemaan uskonnottomia ja ns. vääräuskoisia helvettiin ja levittelet kopioimiasi raamatunlauseita ilman päätä ja häntää. Saat pilkkaa ja ansaitsekin saada sitä.
Mutta missä muualla sinua on pilkattu? Ja miten?
Nro 1
En ole ap, mutta ylivoimaisesti enemmän uskonnottomat nimittelevät ja naljailevat uskovia kuin toisinpäin.
Missä?
Luepa vaikka oman viestisi alla oleva viesti nro 40
Vierailija kirjoitti:
Kai uskovat noudatatte raamattua pilkulleen ettekä poimi rusinoita pullasta?
Koko Raamatun ydinsanoma kun nimenomaan on se, ettei kukaan pysty sitä pilkulleen noudattamaan, ja siksi tarvittiin Jeesus. Jos pystyisi, ei Jeesusta olisi koskaan tarvittu. Tämä ei kuitenkaan saa tarkoittaa löysyyttä, eikä se tarkoitakaan, päinvastoin, mitä enemmän ymmärretään ristintyön merkitys ja Jumalan rakkaus ja vastaanotetaan omalle kohdalle, sitä enemmän se saa aikaan Jumalan vaikuttamaa tahtoa ja voimaa tehdä hyvää. Ihminen rakastaa Jumalaa ja tekee hänen tahtoansa vain sillä mitalla minkä hän on ensin omalle kohdalleen saanut ja uskonut Jumalalta, ei omalla voimallaan tai hyvyydellään. Kuten Raamatussa sanotaan: "me rakastamme, koska hän on ensin rakastanut meitä". Ihmisen ei tule luopua ainoastaan synnistä, vaan myös niistä omista hyvistä töistä ja yrittämisestä. Silloin Jumala saa tilaa ihmisessä vaikuttaa tahtoa ja tekemistä oman Henkensä kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai uskovat noudatatte raamattua pilkulleen ettekä poimi rusinoita pullasta?
En noudata :D. Jospa sinäkin vähän laajentaisit ajatteluasi (jos osaat?) ja miettisit Raamatun kulttuuri- ja aikasidonnaisuutta. Minä kaivan Raamatusta ne sinun kutsumasi rusinat: rakasta Jumalaa, rakasta lähimmäistäsi, rakasta itseäsi. Sillä pärjää jo pitkälle. Myös tämä: mikään ei varsinaisesti ole kiellettyä, mutta kaikki ei ole ihmiselle hyväksi. Juu ei löydy noilla sanoilla mutta tuolla ajatuksella. Paavali, jossain kirjeessään, en muista missä.
Uskon Jumalaan ja kuulun kirkkoon. En sitä koskaan kiellä, mutta en myöskään sinänsä julista. Toivon, että uskoni näkyy nimen omaan olemisessani, ihmisyyden arvostuksessa, hädänalaisten auttamisena, lempeytenä, siinä että ymmärrän elämän moninaisuuden ja monimutkaisuuden. Siinä, etten mene putkiaivoisesti yhteen suuntaan enkä oikaise mutkia suoraksi. Kun olen itse kokenut armon, toivon ymmärrykseni olevan sellainen että sitä muillekin suon.
Joudut Helvettiin, ei voi mitään. Sinä ja homokaverisi.
No nähdään sitten siellä! :D
Miksi minä sinne joutuisin? Hymiö kertoo, että elät täysin välinpitämättömänä sielusi kohtalosta.
Ja sinun valtasi tuomita on...? Mistä? (MUistatko: älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi)
Et näköjään ole lukenut Raamattua ja käynyt kirkossa. Sinulle tämä on jotain kivaa fiilistä ja hyviä viboja. Rukoilen puolestasi sinä turhamainen, lapsellinen ihminen keksityn uskontosi kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vieläkin sellainen lapsena opetettu usko ja en keksi yhtään syytä miksi sitä muuttaisin. Olen nelikymppinen nainen ja en ole muille vastuussa ajatuksistani ja muiden asiaan liittyvät kommentoinnit ovat ihan se ja sama.
Tässä jälleen tyyppi esimerkki, kuinka aivopesu on helppoa ja kannattavaakin hommaa. Kun olet kerran saanut aivopestyä ihmisen, niin se aivopesu kantaa hautaan asti. Näin heikoilla eväillä suurin osa kansasta on varustettu, valitettavasti.
Plääh mikä tylsimys olet. Mutta eipä se minun persustani kutita. :D
Uskon Jumalaan, kuulun kirkkoon - ja mielestäni se piirre on parasta mitä minussa/minulla tässä maailmassa on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vieläkin sellainen lapsena opetettu usko ja en keksi yhtään syytä miksi sitä muuttaisin. Olen nelikymppinen nainen ja en ole muille vastuussa ajatuksistani ja muiden asiaan liittyvät kommentoinnit ovat ihan se ja sama.
No jos uskot jumalan kaltaiseen mielikuvitusolentoon niin hänelle ainakin olet vastuussa ajatuksistasi.
Suosittelen aikuiseksi kasvamista
Joo. Samoin kultaseni. :)
Uskon ja ihan avoimesti kerron asiasta keskusteltaessa/kysyttäessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon Jumalaan, en kuulu kirkkoon ja uskallan kertoa molemmat.
Harmittaako silti että et pääse koskaan taivaaseen, kuten me muutkaan kirkosta eronneet?
Ei harkita, sillä käsitykseni Jumalasta pitää sisällään armon myös niitä kohtaan, joiden usko ei mahdu evlut kirkon raameihin. Uskon henkilökohtaiseen jumalsuhteeseen ja määrittelen itseni gnostilaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on vieläkin sellainen lapsena opetettu usko ja en keksi yhtään syytä miksi sitä muuttaisin. Olen nelikymppinen nainen ja en ole muille vastuussa ajatuksistani ja muiden asiaan liittyvät kommentoinnit ovat ihan se ja sama.
Tässä jälleen tyyppi esimerkki, kuinka aivopesu on helppoa ja kannattavaakin hommaa. Kun olet kerran saanut aivopestyä ihmisen, niin se aivopesu kantaa hautaan asti. Näin heikoilla eväillä suurin osa kansasta on varustettu, valitettavasti.
Plääh mikä tylsimys olet. Mutta eipä se minun persustani kutita. :D
Vähän kutitti kuitenkin, kun kommentoida täytyi ;)
Tosin ei yllättänyt, että mitää järkevää vasta-argumenttia sinulta ei löytynyt :)
Totisesti uskallan ja kerron myös!
Siinäpähän pilkkaavat. Minä uskon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai uskovat noudatatte raamattua pilkulleen ettekä poimi rusinoita pullasta?
En noudata :D. Jospa sinäkin vähän laajentaisit ajatteluasi (jos osaat?) ja miettisit Raamatun kulttuuri- ja aikasidonnaisuutta. Minä kaivan Raamatusta ne sinun kutsumasi rusinat: rakasta Jumalaa, rakasta lähimmäistäsi, rakasta itseäsi. Sillä pärjää jo pitkälle. Myös tämä: mikään ei varsinaisesti ole kiellettyä, mutta kaikki ei ole ihmiselle hyväksi. Juu ei löydy noilla sanoilla mutta tuolla ajatuksella. Paavali, jossain kirjeessään, en muista missä.
Uskon Jumalaan ja kuulun kirkkoon. En sitä koskaan kiellä, mutta en myöskään sinänsä julista. Toivon, että uskoni näkyy nimen omaan olemisessani, ihmisyyden arvostuksessa, hädänalaisten auttamisena, lempeytenä, siinä että ymmärrän elämän moninaisuuden ja monimutkaisuuden. Siinä, etten mene putkiaivoisesti yhteen suuntaan enkä oikaise mutkia suoraksi. Kun olen itse kokenut armon, toivon ymmärrykseni olevan sellainen että sitä muillekin suon.
Joudut Helvettiin, ei voi mitään. Sinä ja homokaverisi.
No nähdään sitten siellä! :D
Miksi minä sinne joutuisin? Hymiö kertoo, että elät täysin välinpitämättömänä sielusi kohtalosta.
Ja sinun valtasi tuomita on...? Mistä? (MUistatko: älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi)
Et näköjään ole lukenut Raamattua ja käynyt kirkossa. Sinulle tämä on jotain kivaa fiilistä ja hyviä viboja. Rukoilen puolestasi sinä turhamainen, lapsellinen ihminen keksityn uskontosi kanssa.
Äh, trollaaja siis.
Mutta siltä varalta ettet ole, vastaan: usko on antanut rauhan, mutta elämä ei kokonaisuudessaan ole ollut vaan kivaa fiilistä ja hyviä viboja. Vastoinkäymiset on opettaneet nöyryyttä ja armollisuutta.
Puolestani saat rukoilla, rukous ei ole koskaan turhaa. Mutta muuten jätän tämän tyhjän keskustelun tähän. Kaikkea hyvää sinullekin elämääsi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai uskovat noudatatte raamattua pilkulleen ettekä poimi rusinoita pullasta?
En noudata :D. Jospa sinäkin vähän laajentaisit ajatteluasi (jos osaat?) ja miettisit Raamatun kulttuuri- ja aikasidonnaisuutta. Minä kaivan Raamatusta ne sinun kutsumasi rusinat: rakasta Jumalaa, rakasta lähimmäistäsi, rakasta itseäsi. Sillä pärjää jo pitkälle. Myös tämä: mikään ei varsinaisesti ole kiellettyä, mutta kaikki ei ole ihmiselle hyväksi. Juu ei löydy noilla sanoilla mutta tuolla ajatuksella. Paavali, jossain kirjeessään, en muista missä.
Uskon Jumalaan ja kuulun kirkkoon. En sitä koskaan kiellä, mutta en myöskään sinänsä julista. Toivon, että uskoni näkyy nimen omaan olemisessani, ihmisyyden arvostuksessa, hädänalaisten auttamisena, lempeytenä, siinä että ymmärrän elämän moninaisuuden ja monimutkaisuuden. Siinä, etten mene putkiaivoisesti yhteen suuntaan enkä oikaise mutkia suoraksi. Kun olen itse kokenut armon, toivon ymmärrykseni olevan sellainen että sitä muillekin suon.
Jokainen uskovainen kaivaa Raamatusta haluamansa rusinat. Minäkin tunnen oikein läheisesti erään erittäin arvostetun eläkeläisherran, joka on esikuvamainen sekä uransa että lempeän ja ymmärtäväisen luonteensa ja käyttäytymisensä vuoksi. Hän käy normuskovaisen tapaan pari kolme kertaa vuodessa kirkossa ja on kertonut muun muassa minulle, että ihan kaikki maailman ihmiset pääsevät taivaaseen, olivat millaisia hyvänsä. Oikein kaunista. Sama mies on käynyt säännöllisesti rakastajattarensa luona ja toistakymmentä vuotta hiiskumatta siitä vaimolleen, jolle tieto olisi musertava. Mutta mikäs siinä, kun uskonto taipuu juuri siihen suuntaan kuin sitä haluaa taivuttaa.
Harmillista käytöstä, mutta ei kerro uskonnosta vaan henkilöstä itsestään... pettäminen on väärin ihan kaikissa tilanteissa.
Ja minä en henkilökohtaisessa elämässsäni puhu uskonnosta, vaan uskosta. Ymmärrätkä eron?
Uskonnon lisäksi myös usko taipuu juuri siihen suuntaan kuin sitä haluaa taivuttaa. Sinunkin uskosi taipuu siihen, että olet ottanut uskonnostasi käyttöösi vain sinulle sopivimmat palaset. Rikot erittäin monta sääntöä, jotka pyhän kirjasi mukaan vievät sinut suoraan helvettiin, mutta silti elelet ihan pelkäämättä seurauksia. Ja kuinka niin pettäminen on väärin? Kukas se Jeesuksen isä olikaan..?
Pakkohan se on uskoa,nimittäin mitään ei synny tyhjästä. Reilu 13 miljardia valovuotta taaksepäin aikaa ei ole olemassa. Ei ole mitä tutkia. Silti me ollaan täällä.
Usko ja uskonnot ovat kaksi eri asiaa. Uskonnot ovat ihmisen keksimiä kehitelmiä uskosta. Ihmisen mieli on se mikä on. Itse kukin voi mieltään tutkia,mitä hyvää ja pahaa siellä on. Ja kummalle antaa vallan.
Enemmän se kyllä vaatii uskallusta tunnustaa että ei usko jumalaan. On nimittäin käytännössä mahdotonta ettei mitään jumalaa olisi olemassa. Kristinuskon Jumala samoin kuin Allah, Vishnu, Shiva, Odin, Väinämöinen, Amun-Ra, Ereshkigal, Jupiter ja Imhotep ovat kaikki jumalia, joiden olemassaoloa tai olemattomuutta on mahdoton todistaa. Nämä kaikki ovat siis mahdollisesti olemassaolevia jumalia. Itse asiassa mahdollisesti olemassaolevien jumalien määrä on ääretön. Jos kerran mahdollisten jumalien määrä on ääretön, niin todennäköisyys sille, ettei mitään jumalaa ole olemassa on nolla.
Älykästä yksilöä ei pelottaisi myöntää uskoaan ja esittää itsevarmasti perusteluja näkemykselleen.
Tässä jälleen tyyppi esimerkki, kuinka aivopesu on helppoa ja kannattavaakin hommaa. Kun olet kerran saanut aivopestyä ihmisen, niin se aivopesu kantaa hautaan asti. Näin heikoilla eväillä suurin osa kansasta on varustettu, valitettavasti.