Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi miehen työttömyys on turnoff?
28.01.2016 |
Nykyään kun suomessa on yli puol miljoonaa työtöntä niin siitä huolimatta naiset vaativat työssäkäyvää miestä. No, kohta ei ole enää työsskäyviä miehiä kun naisten määrä työelämässä lisääntyy kokoajan.
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
etsit tekstistä vaan niitä palasia jotka haluat nähdä. Muutenkaan en ymmärrä miksi vouhotat tästä aiheesta kun sinulle ei kelpaa mikään vastaus.
Loput ovat nyt pääasiassa niitä tekosyitä, joilla pyritään peittämään omaan ahneuttajaan ja koitetaan saada se kuulostamaan hyvältä.
Ja kyllä se on pääasiassa muut käyttäjät, joille ei täällä ei kelpaa vastaukset. Tässäkin topikissa taas kysellään vastauksia kysymyksiin, joihin olen vastannut jo moneen kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
etsit tekstistä vaan niitä palasia jotka haluat nähdä. Muutenkaan en ymmärrä miksi vouhotat tästä aiheesta kun sinulle ei kelpaa mikään vastaus.
Loput ovat nyt pääasiassa niitä tekosyitä, joilla pyritään peittämään omaan ahneuttajaan ja koitetaan saada se kuulostamaan hyvältä.
Ja kyllä se on pääasiassa muut käyttäjät, joille ei täällä ei kelpaa vastaukset. Tässäkin topikissa taas kysellään vastauksia kysymyksiin, joihin olen vastannut jo moneen kertaan.
Et ole vieläkään vastannut tähän: Miksi sinua riepoo jos muut haluavat rahaa ja sinä et? Miksi et ole tyytyväinen elämääsi? Miksi olet niin katkera?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisen elintaso ei nouse miehen mukana jos kaikki pistetään tasan. Sen sijaan kummankin elintaso voi nousta siinä mielessä että voi esim yhdessä hankkia isomman asunnon ja vaikka yhteisen auton mutta huom, kummankin, ei vain naisen.
Eli toisien sanoen taloudellinen hyöty on selkeä, mutta et vain viitsinyt sitä suoraan myöntää, vaan ensiksi piti luetella liuta tekosyitä ja mainita se vasta sitten.
Ja miehen kannalta olennaista on edelleenkin se mihin mies tyytyy. Jos mies tytyy tukitasolla elämiseen, tuo argumentti siitä, että mieskin hyötyy on täysin irrelevantti.
Suurin osa miehistä ei sattumoisin tyydy siihen mihin sinä tyydyt. Ja niinkun jo sanoin, työtön eksäni hyötyi erittäin paljon minun kämpästä ja jääkaapista. En tiedä trollaatko vaan mutta harvoin näkee että jollekkin raha pyörittää koko elämää niinkuin sinun kohdallasi. En edes ole vaivautunut miettimään säätöjeni rahoja. Jos alan suhteeseen köyhän kanssa uudestaan, niin tavalla tai toisella hän hyötyy myös rahoistani. Hanki työtön tyttöystävä ei mulla muuta vinkkiä ole. Suurempi turnoff sinussa on tämä jatkuva netissä itkeminen kun mikään työttömyys. Luovutan tässä vaiheessa, argumentointikykysi on 0 ja etsit tekstistä vaan niitä palasia jotka haluat nähdä. Muutenkaan en ymmärrä miksi vouhotat tästä aiheesta kun sinulle ei kelpaa mikään vastaus. Olet klassinen mielensäpahoittaja.
Lisäisin tuohon vielä negatiivisen, katkeran ja erittäin narsistisen luonteen, empatiakyvyn puutteen ja vastuun välttelyn. Melkoinen paketti; ei ihme, että kumppanin löytäminen on hankalaa.
Juu-u. Se on toki todellista empiatikykyä, että ahneuksissaan vaatii mieheltä työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellista hyötyä ja jättää kun sitä taloudellista ei saakaan.
Empatia pitää ansaita ja nämä ahneet akat eivät sitä ansaitse.
Vierailija kirjoitti:
Et ole vieläkään vastannut tähän: Miksi sinua riepoo jos muut haluavat rahaa ja sinä et? Miksi et ole tyytyväinen elämääsi?
Vastasin tähän jo monta sivua aiemmin. En ala vastaamaan samaan kysymykseen moneen kertaan. Selaa topikki uudestaan jos vastaus kiinnostaa niin paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Taashan sieltä tuli kiertoilmaus sille, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää olla, muuten ei kelpaa.
Kun sitä ei tajuta, kuinka raaka nyky-yhteiskunta on. Jos sinulla ei ole lajaa verkostoa, etkä oikein tiedä keinoja laajentaakaan sitä, niin eipä niitä töitä oikein tipu. Tai jos sinulla ei ole sitä monen vuoden kokemusta/päälle alan koulutusta. Samalla hoetaan, kuinka syrjäytyneitä pitäisi auttaa, ja voi voi, kun se syrjäytyminen on kamalaa, mutta oikeasti ketään ei voisi vähempää kiinnostaa, syrjäytykööt rauhassa vaan. Kun pääset työhaastatteluun 100 hakijan joukosta ihmeen kaupalla, niin kysellään, että no, mitäs oot nyt työttömänä tehnyt, ja pitäisi kehitellä jokin ei-laiska selitys. Kun nyky työhaku puuduttaa, kaikki on niin h-elvetin sähköistä, ja paikan päällä käymisenkin tietää turhaksi, kun käsketään lähettää sähköpostia, johon ei edes ikinä vastata.
Tämä ihan naisen näkökulmasta. Valitettavasti 16-vuotiaana opiskelin itselleni pilipalialan, ja nyt olen ollut sen jälkeen jumissa työttömyyskierteessä. Puhelinmyyntiäkin kokeilin, tunteakseni oloni edes jotenkin ihmiseksi, se toisaalta vielä alhaisempaa kuin työttömyys. Ja tarkoitus olisi opiskella jokin ala, joka työllistäisi, mutta jos en kykene olemaan lähäri, niin ollaan aika umpikujassa. Ja vielä, kun näköjään ihmisarvo tunnutaan mitattavan sillä, että oletko työssä vai et. Mielelläni töissä olisin, kun elelisin näillä tuilla, jotka vielä usein ovat epävarmat karenssikuvien takia. Monikaan ei tunnu tietävän, mitä helvettiä tämä työttömyys pitää sisällään. Minulle miehen työttömyys ei todellakaan olisi turn off.
http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182334-oikeutta-1990-luvu…
Tämäkin vaiettu totuus kannattaisi lukea. Ketä on syyttäminen nykytilastakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Taashan sieltä tuli kiertoilmaus sille, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää olla, muuten ei kelpaa.
Mutta aattele. Molemmat on samaa mieltä. Niin minä, kuin mieskin. Onhan se nyt paljon mukavampaa, kun voi yhdessä ja erikseen tehdä kivoja juttuja joihin tarvitsee rahaa, eikä jatkuvasti räknätä riittääkö rahat ruokaan jos ostaa jotain isompaa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ennen olla vihainen veronkierrolle ja Euroopan alhaisimmalle pääomatuloveroprosentille, jotka vie enemmän rahaa, kuin työttömät..
Tämä nyt ei ole suomalaisen työssäkäyvän lampaan näkökulmasta se ongelma. Suomalaiselle työssäkäyvälle lampaalle ei ole niin väliä kuka maksaa ja mihin, vaan se, että kaikki varmasti suostuvat porvarin hyväksikäytettäväksi muiden lampaiden tapaan.
Suomalaisen työssäkäyvän lampaan logiikka menee jotakuinkin näin: "no jos perkele mäkin suostun jakamaan porvarille persettä joka päivä, niin kyllä jumalauta tonkin pitäisi suostua jakamaan".
Herrat siis kyllä sallitaan, mutta sitä ei tietenkään sallita, ettei kaikki suostu herrojen hyväksikäytettäväksi. Se on tätä suomalaista lammastelumentaliteettia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Taashan sieltä tuli kiertoilmaus sille, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää olla, muuten ei kelpaa.
Mutta aattele. Molemmat on samaa mieltä. Niin minä, kuin mieskin. Onhan se nyt paljon mukavampaa, kun voi yhdessä ja erikseen tehdä kivoja juttuja joihin tarvitsee rahaa, eikä jatkuvasti räknätä riittääkö rahat ruokaan jos ostaa jotain isompaa.
Sehän tässä sulle ratkaisevaa onkin. Jos mies ei sun ahneita rahallisia vaatimuksia täyttäisi, ei se sulle kelpaisi. Nyt kelpaa kun saat miehestä selkeän taloudellisen hyödyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Taashan sieltä tuli kiertoilmaus sille, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää olla, muuten ei kelpaa.
Mutta aattele. Molemmat on samaa mieltä. Niin minä, kuin mieskin. Onhan se nyt paljon mukavampaa, kun voi yhdessä ja erikseen tehdä kivoja juttuja joihin tarvitsee rahaa, eikä jatkuvasti räknätä riittääkö rahat ruokaan jos ostaa jotain isompaa.
Sehän tässä sulle ratkaisevaa onkin. Jos mies ei sun ahneita rahallisia vaatimuksia täyttäisi, ei se sulle kelpaisi. Nyt kelpaa kun saat miehestä selkeän taloudellisen hyödyn.
Ja aattele! Mun mieskin saa samanlaisen taloudellisen hyödyn musta. Mielellään ollaan yhdessä ahneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Taashan sieltä tuli kiertoilmaus sille, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää olla, muuten ei kelpaa.
Mutta aattele. Molemmat on samaa mieltä. Niin minä, kuin mieskin. Onhan se nyt paljon mukavampaa, kun voi yhdessä ja erikseen tehdä kivoja juttuja joihin tarvitsee rahaa, eikä jatkuvasti räknätä riittääkö rahat ruokaan jos ostaa jotain isompaa.
Sehän tässä sulle ratkaisevaa onkin. Jos mies ei sun ahneita rahallisia vaatimuksia täyttäisi, ei se sulle kelpaisi. Nyt kelpaa kun saat miehestä selkeän taloudellisen hyödyn.
Ja aattele! Mun mieskin saa samanlaisen taloudellisen hyödyn musta. Mielellään ollaan yhdessä ahneita.
Mitä väliä sillä on? Se että mieskin on ahne, ei tee sun ahneudesta yhtään sen hyväksyttävämpää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Taashan sieltä tuli kiertoilmaus sille, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää olla, muuten ei kelpaa.
Mutta aattele. Molemmat on samaa mieltä. Niin minä, kuin mieskin. Onhan se nyt paljon mukavampaa, kun voi yhdessä ja erikseen tehdä kivoja juttuja joihin tarvitsee rahaa, eikä jatkuvasti räknätä riittääkö rahat ruokaan jos ostaa jotain isompaa.
Sehän tässä sulle ratkaisevaa onkin. Jos mies ei sun ahneita rahallisia vaatimuksia täyttäisi, ei se sulle kelpaisi. Nyt kelpaa kun saat miehestä selkeän taloudellisen hyödyn.
Ja aattele! Mun mieskin saa samanlaisen taloudellisen hyödyn musta. Mielellään ollaan yhdessä ahneita.
Mitä väliä sillä on? Se että mieskin on ahne, ei tee sun ahneudesta yhtään sen hyväksyttävämpää.
Kysymys kuuluu, että mitä väliä sillä sulle on? En mä oo vaihtamassa mun miestä, eikä se mua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Taashan sieltä tuli kiertoilmaus sille, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää olla, muuten ei kelpaa.
Mutta aattele. Molemmat on samaa mieltä. Niin minä, kuin mieskin. Onhan se nyt paljon mukavampaa, kun voi yhdessä ja erikseen tehdä kivoja juttuja joihin tarvitsee rahaa, eikä jatkuvasti räknätä riittääkö rahat ruokaan jos ostaa jotain isompaa.
Sehän tässä sulle ratkaisevaa onkin. Jos mies ei sun ahneita rahallisia vaatimuksia täyttäisi, ei se sulle kelpaisi. Nyt kelpaa kun saat miehestä selkeän taloudellisen hyödyn.
Ja aattele! Mun mieskin saa samanlaisen taloudellisen hyödyn musta. Mielellään ollaan yhdessä ahneita.
Mitä väliä sillä on? Se että mieskin on ahne, ei tee sun ahneudesta yhtään sen hyväksyttävämpää.
Mitä väliä tällä taas on sinulle? Jos he ovat ahneuksissaan tyytyväisiä elämäänsä niin mitä se sinua riepoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa ennen olla vihainen veronkierrolle ja Euroopan alhaisimmalle pääomatuloveroprosentille, jotka vie enemmän rahaa, kuin työttömät..
Tämä nyt ei ole suomalaisen työssäkäyvän lampaan näkökulmasta se ongelma. Suomalaiselle työssäkäyvälle lampaalle ei ole niin väliä kuka maksaa ja mihin, vaan se, että kaikki varmasti suostuvat porvarin hyväksikäytettäväksi muiden lampaiden tapaan.
Suomalaisen työssäkäyvän lampaan logiikka menee jotakuinkin näin: "no jos perkele mäkin suostun jakamaan porvarille persettä joka päivä, niin kyllä jumalauta tonkin pitäisi suostua jakamaan".
Herrat siis kyllä sallitaan, mutta sitä ei tietenkään sallita, ettei kaikki suostu herrojen hyväksikäytettäväksi. Se on tätä suomalaista lammastelumentaliteettia.
Sanoitkohan nyt varmasti tarpeeksi monta kertaa lammas?
Muutenhan tuo nyt on tuo kaikista kliseisin "loisen puolustuspuhe". Arki-iltana Kallion kuppiloissa tätä samaa settiä tulee joka toiselta takkutukalta. Pohjimmiltaanhan on kyse vain siitä, että koitetaan väsyneellä muka-idealismilla glorifoida sitä omaa mitätöntä elämää edes rahtusen. Vähän ennen pilkkua taotaan nyrkkiä pöytään fanaattisella vimmalla ja manataan muiden samanmielisten kanssa porvarit alimpaan helvettiin, mutta aamulla ollaan punasilmäisinä nöyrästi fattan luukulla kerjäämässä niiden samojen porvareiden roposia.
Ei ole turn-off. Mun mies oli työtön kun tavattiin ja nyt on vaihteeksi työtön taas. Mulle sopii hyvin, on kiva kun kotona odottaa valmis ruoka kun itse tulen kotiin ja miehellä on aikaa siivota ja kehittää yhteisiä projektejamme.
Ei edes haittaa, vaikka hän ei koko aikaa kauhean aktiivisesti edes etsi töitä. Miksi pitäisi? Töitä ei ole kaikille, joten miksi pitäisi verenmaku suussa kilpailla niistä vähistä paikoista toisten kanssa? On ihmisiä, jotka tarvitsevat niitä vähiä paikkoja enemmän kuin esim. mieheni. Sellaiset, joilla on paljon velkaa, jotka haluavat korkeaa elintasoa ja joille työ on omanarvontunnon edellytys. Mieheeni mikään näistä ei sovi, joten miksi hänen pitäisi yrittää viedä työpaikka jonkun tällaisen nenän edestä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatko, että tämä toimii toisinkin päin? Ja mieheni tuskin suostuisi omasta elintasostaa luopumaan jättäytymällä tukitasolle, kuten en minäkään.
Riippuu siitä vaatiiko mies sulta työssäkäyntiä vai kelpaisitko miehelle työttömänäkin. Jos mies ahneuksissaan vaati sulta työssäkäyntiä, että saa suhteesta taloudellisen hyötyä, totta kai mies ansaitsee saman kritiikin kuin säkin.
Kumpikaan ei vaadi toiselta työntekoa, vaan molemmille on itsestäänselvyys, että tehdään töitä ja jos jäätäisiin työttömiksi, niin tietenkin etsittäisiin työtä.
Taashan sieltä tuli kiertoilmaus sille, että töissä pitää käydä ja rahaa pitää olla, muuten ei kelpaa.
Mutta aattele. Molemmat on samaa mieltä. Niin minä, kuin mieskin. Onhan se nyt paljon mukavampaa, kun voi yhdessä ja erikseen tehdä kivoja juttuja joihin tarvitsee rahaa, eikä jatkuvasti räknätä riittääkö rahat ruokaan jos ostaa jotain isompaa.
Sehän tässä sulle ratkaisevaa onkin. Jos mies ei sun ahneita rahallisia vaatimuksia täyttäisi, ei se sulle kelpaisi. Nyt kelpaa kun saat miehestä selkeän taloudellisen hyödyn.
Ja aattele! Mun mieskin saa samanlaisen taloudellisen hyödyn musta. Mielellään ollaan yhdessä ahneita.
Mitä väliä sillä on? Se että mieskin on ahne, ei tee sun ahneudesta yhtään sen hyväksyttävämpää.
Mitä väliä tällä taas on sinulle? Jos he ovat ahneuksissaan tyytyväisiä elämäänsä niin mitä se sinua riepoo?
Itsepähän se tuli tänne vänkäämään kun otin aiheeksi naisten ahneuden. Eli ilmeisesti se riepoo hyvin paljon, että pitää mieheltä työssäkäyntiä vaativaa naista ahneena, vaikka sitä(kään) ei haluta myöntää.
Vierailija kirjoitti:
Pohjimmiltaanhan on kyse vain siitä, että koitetaan väsyneellä muka-idealismilla glorifoida sitä omaa mitätöntä elämää edes rahtusen.
Se että sä olet valmis jakamaan ahneuksissasi porvarille persettä, ei tarkoita, että kaikki ovat, vaikka tuollaisen materialistin onkin varmaan vaikea sitä sitä ymmärtää. On oikeasti ihmisiä jotka pitävät tuollaista rahan huoraamista vastenmielisenä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pohjimmiltaanhan on kyse vain siitä, että koitetaan väsyneellä muka-idealismilla glorifoida sitä omaa mitätöntä elämää edes rahtusen.
Se että sä olet valmis jakamaan ahneuksissasi porvarille persettä, ei tarkoita, että kaikki ovat, vaikka tuollaisen materialistin onkin varmaan vaikea sitä sitä ymmärtää. On oikeasti ihmisiä jotka pitävät tuollaista rahan huoraamista vastenmielisenä.
Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Alue: Aihe vapaa
Lisäisin tuohon vielä negatiivisen, katkeran ja erittäin narsistisen luonteen, empatiakyvyn puutteen ja vastuun välttelyn. Melkoinen paketti; ei ihme, että kumppanin löytäminen on hankalaa.