oon 13 vuotias tyttö ja haluisin haastaa äitini oikeuteen pahoinpitelystä ja henkisestä kiusaamisesta.
se on useemman kerran tönässy mua pitäny ranteistakiinni lukinnu omaanhuoneeseen muka rauhottumaan... lisäks se rajaa mun elämää ja kavereita, vittuilee koulusta eikä vittuilakseen osta ees kunnon kamoja mulle... Oon ajatellu et kävisin valittaa koulu terkkarille mut en halua et joku lasten suojelu puuttuu asiaan koska en halua pois mun kotoa. Ongelma on mutsi... Faijan kans sujuu paljon parempi se ymmärtää mua ja oonkin miettiny jo pitkään et kaikki ois hyvin jos äiti vaan muuttas pois. Siks ajattelin oisko suora rikosilmotus poliisille tehokkaampi ja se ainaki sais iskän tajuumaan miten paha mun on asuu mutsin kans ja ehkä ne erois. Mul on myös pikkuveli 4 vuotias se on mutsin lellikki ja sitä ei pahoinpitele ja mua se kersa vituttaa ja ärsyttää, se kiusaa mua, tonkii tavarani eikä anna hetken rauhaa. Lisäks sillä on nyt joku vitun uhma niin että huutaa ja raivoo eikä mul oo edes koulu rauhaa siis esim lukee kokeisiin. Oon sata varma et mun elämä pelastuis jos mutsi ja broidi muuttas pois ja mä saisin jäädä asuu iskän kans. Oikeesti vihaan mun mutsia niin et välil jopa toivon et se kuolis ajais esim kolarin mut niin hyvä tuuri mulla nyt ei kuitenkaa käy... Kerran oon laittanu mutsille viestejä pre paid liittymästä toisen naisen nimissä siis et faija ois pettäny sitä.... Mut ei ne eronnu... Alan olla ihan loppu....
Kommentit (291)
Vierailija kirjoitti:
Pelottava lapsi.
Minulle tuli myös tästä ketjusta mieleen, että ap:n ajatukset taitavat olla pelottavasti samoilla linjoilla Seinäjoen teinitappajan kanssa. Täydellinen väinpitämättömyys muiden tunteista ja "minun pitää saada koska minä haluan". Toivottavasti tämä henkisesti sairas nuori saadaan hoitoon ennen kuin on av-mammoilla ja iltapäivälehdillä päiviteltävää, että ihan tavallinen tyttö ja kukaan ei olisi voinut aavistaa...
Vierailija kirjoitti:
Pelottava lapsi.
Samaa mietin, oikein kylmät väreet juoksi selkäpiitä kun luin noita juttuja :( Muistan, joskus oli uutisissa (alle 10v. sitten?) juttu teinitytöstä, joka oli "palkannu" jonkun kaverinsa tappamaan äitinsä jalkajousella, nainen selvisi kuitenkin, pääsi konttaamaan karkuun haavoittuneena. Ihan Suomessa siis tämä tapaus. En nyt suinkaan väitä, että ap suunnittelisi äitinsä murhaa, mutta todella pelottavia lapsia on olemassa.
Tämä teksti tuskin on 13v tytön kirjoittama. Uskokoon ken tahtoo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pelottava lapsi.
Samaa mietin, oikein kylmät väreet juoksi selkäpiitä kun luin noita juttuja :( Muistan, joskus oli uutisissa (alle 10v. sitten?) juttu teinitytöstä, joka oli "palkannu" jonkun kaverinsa tappamaan äitinsä jalkajousella, nainen selvisi kuitenkin, pääsi konttaamaan karkuun haavoittuneena. Ihan Suomessa siis tämä tapaus. En nyt suinkaan väitä, että ap suunnittelisi äitinsä murhaa, mutta todella pelottavia lapsia on olemassa.
Lisäys; tässä casessa syynä oli se, että äiti ei antanut teinityttönsä ottaa nenäkorua.
Vierailija kirjoitti:
No se on töniny ja pitäny ranteista koska mä oon sen mielestä mahdoton mut tiedän ettei se sais toimii niin koska oon ala ikänen ja lasten pahoinpitely sattuu oleen suomes laitonta.... eli mutsi joutus kuseen jos teen sen ilmotuksen mut en oo varma aiheuttasko se muuten mun haluumaa loppu tulosta.
Kuulehan. Tuollaisesta tönimisestä ja ranteista kiinni pitämisestä ei tule äidillesi minkäänlaista syytettä, ja jos tulee, niin korkeintaan pieni sakko! Isommistakin pahoinpitelyistä kun saa useimmiten vain sakon!
Sinä joudut kyllä jonkunlaiseen keskusteluterapiaan, jossa sinulle kerrotaan murrosikäisen ja hänen vanhempansa suhteista, miten se hankala murkkuikä voidaan elää ilman, että toivotaan toisen kuolemaa tai omien vanhempien eroa! Järkyttävää, että ajattelet edes noin, saati että olet lähettänyt äidillesi perättömiä viestejä, että isäsi muka pettänyt. Olet siinä itse sortunut rikokseen ja olet siitä vastuussa, ainakin henkisesti, kunnes itse pyydät äidiltäsi anteeksi. Se on sinulla vielä joskus edessä, kun alat tajuta elämää enemmän. Isäsi ja äitisi vetävät selvästi yhtä köyttä, koska tuo pettämisviestisi ei heitä erottanut. Se, että isäsi antaa sinulle joskus rahaa ja ehkä toppuuttelee äitiä, ei merkkaa, etteivät he olisi samoilla linjoilla kasvatuksessa. He ovat pari, etkä sinä voi lapsena heidän väliinsä kiilata. Jos niin edes ajattelet, niin väärin teet.
Minäkin olen ollut joskus kapinoiva lapsi, joten tiedän kyllä. Heitin maitokannulla ja sain itse saksista poskeeni naarmun. Isä käski topakasti meitä riitapukareita pyytämään anteeksi toisiltamme, emmekä sen jälkeen tapelleet.
Neuvon sinua. Keskitä ajatuksesi muuhun tekemiseesi, esim koululäksyihin ja omaan pärjäämiseesi tulevaisuudessa. Koeta kaikin tavoin välttää itse kaikkia konflikteja äitisi kanssa. Sinä olet O M A S T A käytöksestäsi vastuussa, äitisi omastaan. Häntä harmittaa varmasti, että on joutunut tarttumaan ranteisiisi, mutta ei hänkään ole kuin vain tavallinen äiti, jolla on tavalliset ihmishermot. Koeta joskus, miten tehoaa, jos itse pyydät anteeksi, että toimit itsekkäästi. Ehkä saat äidistäsi parhaimman ystävän, joka tukee sinua kaikessa ja ihmettelet, miten oletkaan voinut koskaan edes ajatella elämää ilman äitiä! Hän aivan varmasti rakastaa sinua! Teillä on nyt vain sinun täysin luonnollisen murrosikäsi tuottama äiti-tytär kriisi, joka pitää saada oikaistua, ennen kuin menee oikeasti huonoksi teidän kaikkien elämä. Mieti äitisi hyviä puolia! Niitä on! Mieti, mitä hyvää voisit sanoa äidillesi! Ja sano! Mene ja halaa! Mene ja kerro laittaneesi se viesti suutuspäissäsi! Sinulla on oma perhe! Se on vielä tulevaisuudessa kultaakin kalliimpi asia, jos nyt osaatte ratkaisra tuon sinänsä pienen ongelman! Yritä! Sinä voit! Sinä onnistut! Olet rakas!
Nyt olisi oikeasti tarpeen istua pöydän ääreen ja keskustella vanhempien kesken mitä tehdään. Joskus voi olla helpompaa kun ulkopuolinen puolueeton ammattilainen kertoo miten kukakin toimii tilanteessa väärin.
Ap, sen sijaan että käytät energiasi vihaan, olisi tärkeää keskustella aiheesta. Mitä vanhempasi voivat tehdä toisin että sulla olisi hyvä olla ja mitä sinä voisit tehdä toisin että vanhemmilla olisi helpompaa. Ratkaisu ei ole perheen rikkominen tai pikkuveljen hätääminen. Kyse on kompromisseista, aina ei voi saada asioita just niinkuin haluaa, vaan ideana olisi että kaikki voisivat joustaa niin, että saataisiin kaikille tyydyttävämpi ratkaisu.
Muista että säkin olet ollut pikkuveljesi ikäinen. Ei ole veljesi vika, että teillä on noin paljon ikäeroa. Eikä vanhempasi voi heittää toista lasta pois koska he rakastavat häntä yhtä paljon kuin suakin. He eivät myöskään halua erota koska he rakastavat toisiaan ja siksi alunperin halusivatkin perheen.
Ap, sä et voi tehdä mitään, että sun äiti lähtis toisen lapsensa kanssa. Ei tuu tapahtumaan.
Pahoinpitelystä tulee lasu (tosin tuskin teillä ihan niin vakavasta kyse, kertomasi provosointi ranteista ottamiseen todistaa sen). Lasun kautta voidaan pahimmillaan päätyä siihen, että sä oot liian vaikea ja siksi sut pitää sijoittaa laitokseen tms. Mut tää ihan ääriratkaisu ja vasta jos käyttäisit aineita/et kävis koulua/tekisit rikoksia tms. Luultavimmin päädyttäisi sun terapian tarpeeseen.
Sun isä jättää sun äidin vain jos ei rakasta häntä/ei halua elää tämän kanssa. Eli sinä et voi sitä edesauttaa. Lisäksi, jos ero sattuisi tulemaan, tavallisin lopputulema on että isäsi lähtee ja hänestä tulee ns "etäisä" sinulle ja veljellesi. Tämä varmaan siksikin, jos teillä äiti ottaa pääosan kasvatusvastuuta (eli isäsi on "kivaisä", joka ei nipota koulusta tai siivouksesta).
Kirjoita vaan se kirje isällesi, niin että hän huomaa miten huonosti ilmaiset itseäsi kirjoittamalla. Luulen että sen jälkeen löydät itseäsi huoneessa tekemässä läksyjä. Voi jopa olla niin että isäsi pakottaa sinua niitä tekemään.
Sinulla vaikuttaa olevan tosi mukava äiti joka oikeasti on sinusta huolissaan. Se että hän asettaa sinulle rajoja ei ole henkistä väkivaltaa. Tulet huomaamaan että elämässä tule näitä muitten asettamia rajoja vastaan koko ajan, milloin laki, milloin työelämä, milloin rahatilanne vaikuttaa. Vaikka kasvaisit aikuiseksi, niin huomaat että kaikkea ei saa. Raha ei kasva puussa ja sen eteen pitää tehdä töitä. Kyllä mekin aikuiset halutaan vaikka mitä, mutta kaikkea ei saa ennekuin tekee töitä sen eteen.
Tsemppiä sinulle!
Kuulepas kakara! Jos olisit minun lapseni laittaisin sinut suoraan hoitoon jos vain saisin pikkaisenkin vihiä tekstiviestitouhuistasi selkäni takana. Ei ole sinun oikeutesi puuttua vanhempiesi suhteeseen millään tavalla. varsinkin kun kuulostaa siltä, ettei siihen ole edes mitään syytä. Mene itseesi ja mieti kuinka kauhealta ihmiseltä oikein kuulostat - häpeä!
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tehdä mitään, että sun äiti lähtis toisen lapsensa kanssa. Ei tuu tapahtumaan.
Pahoinpitelystä tulee lasu (tosin tuskin teillä ihan niin vakavasta kyse, kertomasi provosointi ranteista ottamiseen todistaa sen). Lasun kautta voidaan pahimmillaan päätyä siihen, että sä oot liian vaikea ja siksi sut pitää sijoittaa laitokseen tms. Mut tää ihan ääriratkaisu ja vasta jos käyttäisit aineita/et kävis koulua/tekisit rikoksia tms. Luultavimmin päädyttäisi sun terapian tarpeeseen.
Sun isä jättää sun äidin vain jos ei rakasta häntä/ei halua elää tämän kanssa. Eli sinä et voi sitä edesauttaa. Lisäksi, jos ero sattuisi tulemaan, tavallisin lopputulema on että isäsi lähtee ja hänestä tulee ns "etäisä" sinulle ja veljellesi. Tämä varmaan siksikin, jos teillä äiti ottaa pääosan kasvatusvastuuta (eli isäsi on "kivaisä", joka ei nipota koulusta tai siivouksesta).
Eipäs. Satun tietään et ero tilantees mun ikäseltä jo kysytään kumman luona se haluu asua eli kyllä pääsisin iskän luo. Äitiä ei tartteis ees tavata varmaankaan jos sanon että pelkään sitä...
Vierailija kirjoitti:
Mietin et ois pitäny tehdä niin päin sen puhelin episodin kans et syyttää mutsia pettämisestä ehkä se ois ollu tehokkaampaa mut raivoissani en malttanu hioo suunitelmaa tarpeeks pitkälle. Nyt oon miettiny et kirjotan isälle kirjeen miten paha mun on olla jos ne ei eroa ja mä en saa jäädä asuu iskän kans. Mä oon puhunu sille kyllä mut tuntuu ettei se ota tosissaan mun henkistähätää. Mietin sitäki et kirjottasin iskälle et mun tekeemieli harkita jotain tosi lopullista ratkasua ellei se ota eroa siitä akasta.... ehkä sit ottas tosissaan mut kunhan ei liian tosissaan ja pelästyy niin et joudun johki laitokseen mihin en haluu...voi ku tietäs miten edetä tässä...
Lopeta kaikki kieroilu vanhempiesi selän takana!!!! Olet itse avun tarpeessa, kun tuollaisia suunnittelet! Kun kaikki juonittelusi paljastuu isälesi, niin mitä luulet hänen SINUSRA ajattelevan? Äitiisi hänen välinsä lujittuvat entisestään! Kierous ei koskaan kannata! Siitä kantaa kieroilija itse kovan taakan.
Ap on oiva esimerkki av-mammasta, jolla on liian paljon vapaa-aikaa. Kannattaisiko miettiä paluuta töihin?
No niitä keinoja mä tässä mietinkin että miten saada se iskän rakkaus jos sellasta on niin vähenemään äitiä kohtaan. Oon valittanu äitistä ja itkeny miten se tuhoaa mun itsetunnon ja ilon elämästä ja sitä tekstari juttuu koitin koska aattelin et mutsi on niistä mustasukkasempi mut se ei menny putkeen. Tietysti vois koittaa uusiks toisinpäin. Tai kertoo iskälle et haluun tappaaitteni jos joudun vielä elää mutsin kans....mut et haluun olla kotona ja pyytää et iskä pelastaa mut...tiedän et se rakastaa mua....
Miten se mun kieroilu ja juonittelu muka paljastuis....ei oo paljastunu ennenkää....eikä tän ikäsellä oo mitää rikos vastuuta ees vielä...tosin eihän perättömien tekstarien lähettäminen ees oo mikään rikos...
Hitto miten sairasta.
Paras vaihtoehto kaikille olisi, että ap muuttaa jonnekkin hoitolaan.
Olet kamala tytär ja kamala sisko. Terrorisoit koko perhettäsi.
Haluat pilata äitisi ja (muka)rakkaan isäsi elämät. Pikkuveljesi on taatusti kärsinyt sinusta myös aivan liikaa.
Mulla oli koko lapsuuteni hullu sisko. Ahdistaa vieläkin ajatella, miten se teki perhe-elämästämme helvetin. Onneksi enä ei tarvitse olla tekemisissä sen kanssa. On ihan itse hylännyt koko perheemme. Terrorisoikoon muita.
Opettele kunnioittamaan molempia vanhempiasi. Kasvat henkisesti siinä samalla. Ole kiva mutsilles, tadaa: Hän on pian kiva myös sulle. Näin se menee. Paha tulee aina omaan nilkkaan, ei sellaselle tielle kannata lähteä! Tämä aika on ihan hullua. Lapset ja nuoret uhkailee joillain rikosilmoituksilla, kun on kuitenkin kyse ihan normikasvatustilanteista. Aiemmille sukupolville oli selvää, että kunnioittaa piti, muuten tuli selkäsauna ja kunnolla. Eipä ollut silloin kiellettyä ei. Ja ihan kunnollisia ihmisiä heistä kasvoi. Nyt, kun kaikki on kiellettyä, on uusi ongelma. Vätysteinit tietää kyllä hyvin OIKEUTENSA, mutta VELVOLLISUUKSIA tai VASTUUTA ei tajuta ollenkaan. Tyttö, ne kulkevat käsi kädessä. Nyt korjaat elämäsi suunnan ja näytät äidillesi, että olet oikeasti ihan fiksu tyyppi. Sä hyödyt siitä ihan tasan varmasti. Lyödäänkö vetoa?
Häpeäisin silmät päästäni, jos minulla olisi ap:n kaltainen tytär.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, sä et voi tehdä mitään, että sun äiti lähtis toisen lapsensa kanssa. Ei tuu tapahtumaan.
Pahoinpitelystä tulee lasu (tosin tuskin teillä ihan niin vakavasta kyse, kertomasi provosointi ranteista ottamiseen todistaa sen). Lasun kautta voidaan pahimmillaan päätyä siihen, että sä oot liian vaikea ja siksi sut pitää sijoittaa laitokseen tms. Mut tää ihan ääriratkaisu ja vasta jos käyttäisit aineita/et kävis koulua/tekisit rikoksia tms. Luultavimmin päädyttäisi sun terapian tarpeeseen.
Sun isä jättää sun äidin vain jos ei rakasta häntä/ei halua elää tämän kanssa. Eli sinä et voi sitä edesauttaa. Lisäksi, jos ero sattuisi tulemaan, tavallisin lopputulema on että isäsi lähtee ja hänestä tulee ns "etäisä" sinulle ja veljellesi. Tämä varmaan siksikin, jos teillä äiti ottaa pääosan kasvatusvastuuta (eli isäsi on "kivaisä", joka ei nipota koulusta tai siivouksesta).
Eipäs. Satun tietään et ero tilantees mun ikäseltä jo kysytään kumman luona se haluu asua eli kyllä pääsisin iskän luo. Äitiä ei tartteis ees tavata varmaankaan jos sanon että pelkään sitä...
Toivottavasti isäsi ja/tai äitisi lukee tätä palstaa.
Kun vanhemmillesi paljastuu sinun kierot suunnitelmasi HEIDÄN EROTAMISEKSEEN, on satavarmaa, että sinä päädyt hoitoon ja vanhempasi pitävät entistä enemmän yhtä ja luottavat toisiinsa! Olet kyllä hoidon tarpeessa!
Sun isäsi tekisi väärin, jos sun angstin vuoksi eroaisi äidistäsi. Äitiäsi ja pikkuveljeäsi kohtaan, mutta kyllä mua sua kohtaan, antaisi ymmärtää, että sinä päätät, miten ja missä mennään. SE EI OLE 13 vuotiaan asia määrätä perheessä.
Tarvitset apua, tarvitsette koko perhe.