Lue keskustelun säännöt.
Mitä nuoret söi 80-luvulla ennenkuin oli pitsaa, pastaa ja hampurilaisia?
27.01.2016 |
Ajattelin tulla kysymään täältä, jos täällä sattuis oleen ketään ketä muistaa 80-luvun. Mä ja mun sisko mietittiin tätä Ja kysyttiin meidän äidiltä mut se sanoi ettei silloin ollut paljon mitään herkkuja kun kaikki oli köyhiä ja kasvatti melkein kaiken ruuan itse. Mut mitä te muut söitte esim kaupungeissa kerta siel ei voinut viljellä?
Kommentit (505)
Vierailija kirjoitti:
uiu kirjoitti:
Lämpöiset voileivät oli kova sana.
On muuten edelleenkin ;)
Kyllä, edelleenkin ovat hyviä. Pitäisikin tehdä pitkästä aikaa pellillinen täyteen noita leipiä. Ovat hyviä illanvieton yhteydessä samalla kun hörppii olutta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isoimmissa kaupungeissa taisi tosiaan jo olla "pitserioita", mutta pienemmissä kaupungeissa nuorisoruokaa olivat grilliherkut: lihapiirakat nakeilla, porilaiset, höyrymakkarat. Tietenkin omenalimsa oheen.
Varsinkin, kun mennään ajassa vielä taaksepäin, 1970-luvulle, niin jonkun jo mainitsema lämpimät voileivät, eli "lämppärit" olivat suosittu nuorisoruoka.
En itse elänyt vielä silloin, mutta äitini, joka oli 70-luvun nuori, kirjoitti päiväkirjassaan "lämppäreistä" niin kuin ne olisivat olleet cool xD Tämä lämppäreiden suosio taisi jatkua 80-luvullekin Suomessa, mutta sitten tulivat jo hammastikkuihin tökätyt lihapullat / makkarapalat, suolakurkut ja viinirypäleet.
Jos jotakuta kiinnostaa, lämppäreihin tulee vaaleavuokaleipäviipale (esim. paahtoleipä), voita sipaus, ketsuppia, keittokinkkua / lauantaimakkaraa tms., säilykepersikkaa, juustoa. Vähän parempiin lämppäreihin tulee kinkun / makkaran sijaan jauhelihapihvi.
Noihin "lämppäreihin" voi laittaa ihan mitä itse haluaa. Nehän ovat eräänlaisia pieniä pizzantyylisiä syötäviä. Minulla siihen kuuluu se leipä, jonka päälle hieman voita ja sitten tomaattikastike (jos ei ole niin sitten ketsuppia) ja sitten ne täytteet mitä haluaa ja päälle juustoa.
Vierailija kirjoitti:
Pettuleipää yleensä syötiin. Suolakalaa. Hirveä syötiin, jos hirvenhiihto onnistui.
Pettuleipä oli yleensä talvikauden ruoka, kun oli jo syöty viimeisetkin siemenviljat. Ainakin meidän perukalla oli näin. Joskus saivat pyydettyä oravia, uunissa tehtynä oli hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettuleipää yleensä syötiin. Suolakalaa. Hirveä syötiin, jos hirvenhiihto onnistui.
Pettuleipä oli yleensä talvikauden ruoka, kun oli jo syöty viimeisetkin siemenviljat. Ainakin meidän perukalla oli näin. Joskus saivat pyydettyä oravia, uunissa tehtynä oli hyvä.
Oravissa oli myös hyvä puoli kun sai tasku oravannahkoja. Nykyään on taskuraha.
Naurispaistikkaita. (Perunaahan ei vielä ollut) Kesäytyneitä särkiä ruodittiin ja huitua juotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naurispaistikkaita. (Perunaahan ei vielä ollut) Kesäytyneitä särkiä ruodittiin ja huitua juotiin.
Kylläpä alkoi tehdä mieli kesäytynyttä särkeä kun mainitsit. Kapahauki oli myös suosittua nuorison keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei käytä pizzalla, snagarilla kyllä joskus. Roiskeläpän kai sai kaupastakin ja valmiita lihiksiä. Lämpimiä voileipiä tehtiin ranskanleivästä. Pastaa ei ollut, paitsi makaronia eikä riisiä juuri ikinä.
Täällä monet 80-luvun lapset/nuoret puhuu snagarista ja nakkikioskista, mutta tarkoittavat todennäköisesti grillikioskia, joka siis on eri asia.
Nakkikioski on melkoisen pelkistetty vaunu, jossa voi olla myös pyörät alla. Niissä ei ollut rasvakeittimiä vaan ainoastaan höyrykattila ja niistä sai nakkeja, höyrymakkaraa, lihapiirakkaa, ja nakkisämpylöitä (nykyään siis hodareita, tuolloin kuumakoira, tai ihan vaan nakkisämpylä), hillopiirakkaa ja juomana trip mehu. Nakkikioskien kulta-aika ulottui itsenäisyyden alkuajoista aina 70-luvulle asti, kunnes 70-luvun puolivälin tienoilla alkoivat grillikioskit yleistyä ja niissähän tarjonta olikin sitten jo huomattavasti laajempaa.
Isommissa kaupungeissa snagareita on ollut 2000-luvulle asti, mutta esimerkiksi omassa pikkukaupungissani oli vielä 70-luvulla kolme nakkikioskia, joita pyöritti sama yrittäjä, mutta 70-80 luvun taiteessa niitä ei ollut enää ainuttakaan, sen sijaan grillikioskeja oli tuolloin jo 4 kappaletta.
Tässä piirretty kuva legendaarisesta nakkifagiirin nakkikioskista, jonka varmasti moni muistaa Tampereen keskustorilta. Tuollaisia ne oli meidänkin pikkukaupungissa: http://nakkifakiiri.fi/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä kyllä söin pitsoja ja hampurilaisia ja mitä nyt mainitsit ihan 70-luvulla, kun olin lapsi... eiköhän ne ole ollset maailmassa aika kauan jo... :)
Pettuleipäähän silloin syötiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pettuleipää yleensä syötiin. Suolakalaa. Hirveä syötiin, jos hirvenhiihto onnistui.
Pettuleipä oli yleensä talvikauden ruoka, kun oli jo syöty viimeisetkin siemenviljat. Ainakin meidän perukalla oli näin. Joskus saivat pyydettyä oravia, uunissa tehtynä oli hyvä.
Ei meillä syöty muuta kuin olkileipää ja jos joskus saatiin kiinni hiiri/rotta, niin se paistettiin nuotiolla koska uuneja ei meidän perukoilla oltu vielä keksitty. Kesällä syötiin kärpäsiä, niitä kun pörräsi meidän ympärillä todella paljon.
Äitini kertoi syöneensä nuorena usein ketsuppi-lenkkimakkara-ruisleipiä. Oli voideltu voilla ja laitettu päälle lenkkimakkaraa ja ketsuppia. Joskus kuulema sinappiakin. Sitten oli myös sitä lihalevypiirakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kebabbia jossa lihavarras oli tehty lampaasta ja vasikasta eli kebab sisälsi paljon laadukkaampaa ja maukkaampaa lihaa kuin tänä päivänä.
Kyllä 80.luvulla oli roiskeläppiä ja hampurilaisia ja pastaa ja ranskalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Talkkunaa ja nauriksia, tuohivirsut jalassa.
Grilliltä haettiin mättöruokaa. Olen syntynyt -69 ja ekan kerran kävin pitseriassa 12v.
Minä söin elämäni ensimmäisen oikean pizzan vuonna -74. Olin kesälomamatkalla Lappeenrannassa. Pizzapaikan omisti italialainen Adriano joku?. Tätä ennen olin syönyt vaihtelevan tasoisia pizzaviritelmiä mutta toi Adrianon pizza oli hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoimmissa kaupungeissa taisi tosiaan jo olla "pitserioita", mutta pienemmissä kaupungeissa nuorisoruokaa olivat grilliherkut: lihapiirakat nakeilla, porilaiset, höyrymakkarat. Tietenkin omenalimsa oheen.
Varsinkin, kun mennään ajassa vielä taaksepäin, 1970-luvulle, niin jonkun jo mainitsema lämpimät voileivät, eli "lämppärit" olivat suosittu nuorisoruoka.
En itse elänyt vielä silloin, mutta äitini, joka oli 70-luvun nuori, kirjoitti päiväkirjassaan "lämppäreistä" niin kuin ne olisivat olleet cool xD Tämä lämppäreiden suosio taisi jatkua 80-luvullekin Suomessa, mutta sitten tulivat jo hammastikkuihin tökätyt lihapullat / makkarapalat, suolakurkut ja viinirypäleet.
Jos jotakuta kiinnostaa, lämppäreihin tulee vaaleavuokaleipäviipale (esim. paahtoleipä), voita sipaus, ketsuppia, keittokinkkua / lauantaimakkaraa tms., säilykepersikkaa, juustoa. Vähän parempiin lämppäreihin tulee kinkun / makkaran sijaan jauhelihapihvi.
Noihin "lämppäreihin" voi laittaa ihan mitä itse haluaa. Nehän ovat eräänlaisia pieniä pizzantyylisiä syötäviä. Minulla siihen kuuluu se leipä, jonka päälle hieman voita ja sitten tomaattikastike (jos ei ole niin sitten ketsuppia) ja sitten ne täytteet mitä haluaa ja päälle juustoa.
Aitoon kasari-versioon tuli ainakin meidän piireissä mielellään kurkkusalaattia tai sinappikurkkusalaattia myös.
Ennen mäkkäreitä oli grillikioskeja. Niiden määrähän on tainnut pudota aika rajusti. Olen syntynyt -74 ja muistan, kun seiskaluokalla kävimme luokkaretkellä Helsingissä ja mäkkärissä, se oli tosi iso juttu. Oikeasti tosi harva nuori kävi itsekseen missään snägäreillä, kyllä silloin syötiin kotiruokaa. Pizzaa tehtiin joskus kotona, mutta ei ollut kyllä pizzerioita, missä olisi käyty. Muistan, kun rippikoulusta kävimme jossain paikassa, missä meille nuorille tarjottiin pizzat. Nykymittapuulla "normaalin isot", mutta silloin etenkin monet tytöt söivät vain vähän ja ihmettelivät, miten ne voi olla niin isoja, ihan järjettömän isoja. Silloin ei muutenkaan mätetty ruokaa sillä tavalla kuin nykyisin.
Juu grillillä käytiin ahkerasti 70-80-luvulla. Muistan että haettiin 70-luvulla kun olin lapsi aina lihapiirakat koko perheelle grilliltä, ne ei olleet ollenkaan niin kuin tavalliset lihapiirakat on, vaan ne oli tehty voitaikinaan, olivat sen grillin oma keksintö, ihania.
Lauantaisin saunan jälkeen 70-80-luvulla isä teki usein lämpimiä leipiä, eli jauhelihaa ja juustoa ranskanleivän siivujen päälle ja uuniin. Sitten saunapuhtaina katsottiin lottoa ja viihdeohjelmia.
Ranskalaisiakin sai kaupasta uuniin pantavaksi 80-luvulla, ainakin loppupuolella.
Ihmettelen sitä joka sanoi ettei pastaa ollut, kyllä oli spagettia ja makartonia ja lasagnelevyjäkin.
Saarioisten roiskeläppää lämmitin useasti pannulla koulun jälkeen, meillä ei ollut koskaan mikroa. Ai että kun tuli ihanan rapsakka kun pannulla paistoi molemmin puolin. Nyt alkoi oikein kuola valua.
Perjantaisin kun teininä kiiruhdin kotiin illalla katsomaan Dallasia, muistan että ranskalaiset oli uunissa ja juuri valmistuivat sopivasti kun Dallas alkoi.
Ei käytä pizzalla, snagarilla kyllä joskus. Roiskeläpän kai sai kaupastakin ja valmiita lihiksiä. Lämpimiä voileipiä tehtiin ranskanleivästä. Pastaa ei ollut, paitsi makaronia eikä riisiä juuri ikinä.