Jos työpaikkaasi iskisi yt-neuvottelut, niin...
loukkaantuisitko jos joutuisit puolustamaan paikkaasi samanvertaisen työntekijän kanssa vain siksi, että tällä toisella on lapsia elätettävänä? Tai kysytään myös toisinpäin, että kokisitko olevasi etuoikeutettu työpaikan säilymiseen koska sinulla on lapsia ja tällä toisella työntekijällä ei? Olettaen siis, että olette suht samalla viivalla taitojenne ja osaamisenne suhteen yms.
Tuli vaan mieleen jostain keskustelusta missä ruodittiin just perheettömien syrjintää yleisesti lomien, ylitöiden yms suhteen. Siis ihan kuin sellaisella ihmisellä ei olisi muuta elämää töiden jälkeen koska niitä lapsia ei ole niin ylitöitä saa painaa niiden perheellistenkin edestä ja aina saa joustaa muissakin asioissa ja lomissa yms, koska sinulla ei ole lapsia.
Itse siis loukkaantuisin aivan helvetisti jos toinen perustelisi valitsemistaan sillä perusteellä että hänellä on lapsia, siksi hänen pitäisi saada jatkaa ja minun pitäisi saada potkut.
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua vähän ihmetytti edellisessä paikassa, kun saimme potkut 17 vuoden jälkeen me kolmen lapsen äidit ja mahot lehmät saivat jäädä. Meillä toki oli vielä parempi palkkakin, kun olimme olleet niin kauan. Kertoi yrityksen arvoista aika paljon.
Missä työpaikassa lehmät ja naiset tekee samaa työtä? Kaikki jossain ilotalossa, vai?
Vierailija kirjoitti:
Minut irtisanottiin, vaikka olin virkaiältäni vanhin ja minulla oli pisin sekä laajin työkokemus. Lapset aikuisia. Porukan korkein koulutus.
Hallinto-oikeuden päätöksellä irtisanomiseni todettiin laittomaksi ja palasin takaisin valtiolle vanhaan työpaikkaani.
Mun äiti otti lähes samanlaisessa tilanteessa mieluummin valtiolta erorahana 3 vuoden palkan ja valtio maksaa myös äidin henkivakuutuksen siihen asti kun äiti täyttää 65 vuotta eli vielä 10 vuoden ajan. Ratkaisu saavutettiin lakimiesten neuvottelussa eikä oikeuteen tarvinnut mennä. Valtio välttyi kuitenkin imagotappiolta, koska juttua olisi takuuvarmasti reposteltu iltapäivälehdissä kun tapaus oli sen verran törkeä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on ihan vastaavanlaista vääntöä kuin se, voiko raskaana olevan irtisanoa. Yksinkertaiset kommentoijat sanovat, että voi ja vähän viisaammat tietävät, että voi kyllä mutta korvauksia siitä joutuu maksamaan. Esimerkiksi valtiolla on täysin lainmukaista suosia yt-neuvotteluissa niitä, joilla on alaikäisiä lapsia. Tuntuuhan se pahalta, kun itsellä ei ole lapsia, mutta sellaista elämä on.
Jos ollaan tarkkoja, niin työsuhteissa tuo on OK, viranhaltijoilla ei.
Vierailija kirjoitti:
Täällä Ruotsissa pannaan kaikki työntekijät jonoon sen mukaan minä päivämääränä kukin on vakinaisen sopparin saanut. Jos irtisanomistarve on 100 henkeä ni las-listasta lähtee viimeksi tulleesta alkaen 100 kaveria. Saken är klar. Kaiken lisäksi ne jotka on yli 45-vuotiaita saa työvuotensa tuplana. Eli minä olen ollut vakituinen 8vuotta. Koska olen 52vee niin olenkin ollut jo 16 vuotta. En usko että mulle osuu irtisanomiset ellei koko firma lopeteta. Yli 45v. Irtisanomisaika on 6kk. Nuoremmilla 3kk. Näin on hyvä. Aika tasapuolista kun ei tarvi mitään suosikkeja etsiä. Lista on julkinen ja ammattiliiton tarkastama eli kaikki samalla viivalla.
Onpa huono systeemi. Mitä jos se viimeisenä palkattu on kriittinen osaamisensa puolesta tai ensimmäisenä taloon palkattu on jäänyt auttamattomasti jälkeen kehityksessä ja tehtäviensä hoidossa?
Vierailija kirjoitti:
Lukematta koko keskusttelua,niin kuitenkin ihan käytännössä elatusvelvollisuus alaikäisiin lapsiin huomioidaan kyllä yt:ssä, jos lapset ovat yhden huoltajan elatuksen varassa. Eli alaikäisen lapsen yksinhuoltaja sanotaan irti työpaikasta lapsetonta kollegaa myöhemmin, paitsi jos lapsettomalla on yritykselle korvaamatonta erityisosaamista, jonka perusteella hänet voi "raakata" ylemmäs. irtisanomisjrjestys on ihan kirjattu tesiin ja sitä yt:ssä noudatetaan. Kokemusta on kaksista yt:tä , toisesta työntekijänä ja toisesta sitten luottamushenkilönä ja työntekijänä.
Eli tässä tapauksessa yksin asuvat ja yh:t ovat tasavertaisessa tilanteessa elämäntilanteensa takia etusijalla pitämässä työpaikkansa. Sinänsä olisi ihan ymmärrettävää, kun kahden aikuisen perheessä voidaan toisen edes tienaavan jotain perheelleen (olkoon perheessä lapsia tai ei).
Onko ankea tunnelma työpaikallasi nyt? Minkälaiset välit sinulla on sinut irtisanoneihin esimiehiin? Oliko luottamusmies puolellasi?
Asia kiinnostaa, omalla työpaikallani (kunnalla) on tulossa ekat lomautukset todennäköisesti tänä vuonna, irtisanomiset voi alkaa vasta myöhemmin kuntaliitoksen aiheuttaman irtisanomissuojan takia.
Meillä on hyvin vahva suosikkisysteemi vallalla läpi koko hallinnon, että me, jotka emme nuoleskeluun suostu, ollaan todennäköisesti ensimmäisinä irtisanottavien listalla. Tosin muutama meistä joudutaan noilla sinun spekseilläsi ottamaan takaisin, ainakin jos oikeuteen mennään :D
Mietin vain sitä, miten kamalaa olisi palata takaisin töihin irtisanomisen jälkeen oikeuden päätöksellä, kun ei nuo pärstäkerroin-johtajat mitään helppoja ole nytkään sietää :(