Olen varmaan nipo, mutta jotenkin ärsyttää vielä kun käytiin anoppilassa viikonloppuna...
Kävimme siellä sunnuntaina hakemassa lapset kotiin, ihanat isovanhemmat aina välillä hakevat lapset (kaksoset 4v.) heille viikonlopunviettoon.
Kävimme matkalla hakemassa lihaa, kilon pala naudan ulkofilettä. Ajatuksena aikuisille 200g pihvit, lapsille 100g lehtipihvit. Aikuisille salaattia ja lapsille sit viel ranskalaisia.
Laitoin matkalla viestiä miehen siskolle, kysyin otanko heillekin kun ovat aika usein samaan aikaan käymässä.
Vastaus oli että ei kiitos, tulevat kahville myöhemmin mutta syövät kotona.
Olin hiukan yllättynyt kun olivatkin sitten jo mummolassa kun tulimme, ja sit alkoi katsomaan että onpa hyvännäköistä lihaa, vähän kyl nyt harmittaa kun he meinas vain lämmittää nakkikeittoa. (Asuvat viiden minuutin kävelymatkan päässä.)
Mieheni alkoi tehdä valkosipulivoita, mainitsi että se on lasten herkkua lehtipihvien kanssa.
Menimme ulos leikkimään lasten kanssa, ja kun tulimme sisään käly oli jo aloittanut ruuanlaiton!
"Niin ku sanoit et teette lehtipihvit niin ajattelin vähän auttaa ja.onhan tossa nyt niitä niin paljon että meillekin riittää hyvin".
Oli siis leikannut ja nuijinut niitä valmiiksi.
Anoppi vaan totesi että ehkä sit riittää, on heillä jotain silliä jääkaapissa ja salaattia varmaan on tarpeeksi, voi sitä sitten leipää ottaa lisäksi jos siltä tuntuu.
Enhän minä siinä sitten voinut sanoa enää että kuulkaas, menkää kotiinne siitä syömään sitä keittoa!
Appiukko sit lähti hakemaan lisää ranskalaisia vielä...
Eihän se nyt ollut kuin yksi ateria, joka ei mennyt niin kuin piti mutta silti harmitti, ja harmittaa.
Miksei voinut vain sanoa että kyllä kiitos, ottakaa meillekin!?
Kommentit (73)
Jos tuon tarinan siirtäisi vaikka Espanjaan, niin se olisi aivan sairaan nipo. Ruokaa tarjoillaan kaikille ja syödään sen verran kuin sitä on.
Mua jäi ärsyttämään se, että apn kaavaileman oman maun mukaisen salaatin sijaan pitäisi tyytyä syömään niitä jämiä mitä nyt anopin jääkaapissa sattuu olemaan....
Kaupasta ranuja laatu lihan kanssa?! Et sä sitten hyvin halunnut syödäkään. Noloo!
Vierailija kirjoitti:
Jos tuon tarinan siirtäisi vaikka Espanjaan, niin se olisi aivan sairaan nipo. Ruokaa tarjoillaan kaikille ja syödään sen verran kuin sitä on.
Musta tuntuu, että tämä on vain Suomessa ongelma, ettei ruokaa riitä, koska mä minä mä..
Mitäs levittelivät ostoksensa siellä kälyn edessä. Jospa miehellä oli edes käytöstavat ja kutsui siskonsa syömään.
Vierailija kirjoitti:
Olitte menossa hakemaan lapset kotiin, mutta kuitenkin aloitte siellä anoppilassa tekemään ruokaa?
Olisiko pitänyt portinpielestä poimia kyytiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
Huh, onneksi et ole mun anoppi.
Ilman muuta anoppi saa päättää kuka hänen keittiössään syö, mutta sitten ostaa myös ne ainekset ja kokkaa.
Tässähän ap oli nimenomaan ostanut sille anopillekin pihvin ja se olisi vieläpä valmistettu hänelle, mutta tytär tuli syömään sen hänen puolestaan.
Mä olisin tossa tilanteessa joko lähtenyt anoppina itse katsomaan saisiko sieltä Salesta jotain hyvää jatketta tuolle aterialle tai kaivellut pakastinta. Anopin vieraitahan loppupeleissä se tytär perheineen oli eikä ap:n. talon emäntänä olisi ollut kiusaantunut tilanteesta sen tyttäreni vuoksi.
Ja mieshän tuossa oli siellä sisällä kokkaamassa, eli anopin poika äitinsä keittiössä. Meillä hyvin tyypillinen tilanne, koska mies tekee paljo parempaa ruokaa kuin minä. Lehtipihveistä ei ollut sovittu vaan käly sooloili sen lihan lehtipihveiksi (tämä ottaisi minuakin eniten aivoon, lehtipihvi on kyllä hyvän lihan häpäisy)
Ja mikä antaa sinulle sen kuvitelman, että anoppi ei haluaisi tarjota myös tyttärelleen samaa ruokaa kuin muille? Oliko se ap:n tuoma lihapala nimikoitu erikseen vai kävikö ap:n mielessä, että ojentaessaan sen anopille hän vähän kuin menetti omistusoikeutensa, anopin keittiöhän se oli.
Tuollainen lihanpalanen maksaa muutaman kympin eli ei siis oikeastaan mitään. En ymmärrä, että jotkut on niin pihejä, että ostaa 6 hengelle (2 lasta, 4 aikuista) vaivaisen kilon ihan kuin ei olisi rahaa kunnon palaan ja kunnon pihveihin.
Onko sulla vakaviakin luetunymmärtämisen vaivoja vai mitä kohtaa et tässä jutussa ymmärrä?
Sisko oli erikseen sanonut, etteivät he tule syömään. Häneltä oli kysytty ja hän oli sanonut etteivät tule, vaan tulevat myöhemmin kahville. Heidät kutsuttiin, mutta eivät halunneet tulla. Tulivat sitten kuitenkin ja heillekin sitten tarjottiin niitä pihvejä sen kustannuksella, että muille jäi vähemmän.
Ihmisiä on näköjään hyvin erilaisia, noi äkkiseltään minusta tässä tarinassa moukka on se sisko, ei ap, mutta aina oppii uutta.
Sorry, en tajunnut, että ap saa määrätä, ketä anopin luona käy. Ap siis kutsui kälyn syömään kälyn äidin luokse - nähtävästi miniät nykyisin saavat päättää, kuka anopilla lounastaa. Missä vaiheessa anopit menettää oikeutensa päättää siitä, keitä he saavat kotonaan nähdä?
Keitä muita ap:lla on tapana kutsua anoppilaan syömään kuin miehen sisko? Rimpautteletko omille kavereillesi, että tulkaa miehen äidin luokse, syödään siellä yhteinen lounas?
Mahtaa olla kiva olla ap:n läheinen, koska milloinkaan ei tiedä, meitä hän kutsuu muiden koteihin.
Siis eikö ihmiset osaa lukea? Ihme vajakkeja taas. Kompit ap:lle, minäkin olisin vetänyt herneen pahasti nenään. Olen ihminen joka nauttii tarjoamisesta, ja mielelläni kestitsen, ja on jotenkin kiittämättöntä ensin kieltäytyä ja sitten suostua, tulee tunne ettei tarjoamista arvosteta.
Minä ärsyynnyin kerran kaveriperheeseen jotka olin kutsunut syömään, mutta erikseen oikein soittivat ja kieltäytyivät sanoen miten heillä syödään välipalaa silloin ja silloin ja eivät todellakaan halua kuin kahvit. Sitten meillä kahvipöydässä yksi iso puheenaihe oli se, miten ei ole ruokaa kotona ja täytyy vielä kauppaan ehtiä, ja voi kun on jo nälkä, varmaan jotain valmista pitää ostaa.
Tuli olo että pitivät jotenkin hienona sitä etteivät syöneet meillä, ilmeisesti halusivat osoittaa etteivät ole "vaivaksi", mutta mun mielestä oli ärsyttävää.
Kohteliasta on ottaa vastaan mukisematta mitä tarjotaan ja olla siitä tarjotusta iloinen, sekä iloita tarjoamisesta myös muille.
Toisten tuomiin lihoihin ei myös kosketa. Ap oli valitettavasti ns. vieraalla maaperällä ja siksi aseeton, anopin (eli emännän) olisi kuulunut sanoa että sori, nyt ei riitä kun sanoitte ettette halua.
Mun mielestä jo kieltäytyminen on epäkohteliasta, tarjous kuuluu ottaa vastaan vaikka kotona olisikin ruokaa. Ja sitten vielä toisten ruokien syöminen, huh. Tällä tavalla käyttäytyvät ihmiset jotka eivät ikinä itse emännöi/isännöi juhlia tai tarjoa mitään!
Voi herran pieksut ja rouvan nappikengät! Että joku pilkkoo vihanneksetkin väärän muotoisiksi! Tai leikkaakin lihasta kaikille lehtipihvejä. Kyllä on elämä vaikeaa joillakin.
Vierailija kirjoitti:
Nyt alkoi minuakin ärsyttämään :D
Minua myös! En tiedä miten olisin osannut olla tuon loppuaterian ajan, kun koko ajan olisi ollut mielessä pilattu pihvi :D
On sulla ap ongelmat.
T. Kahden lapsen äiti, jonka lapsilla ei tosiaankaan ole isovanhempia, jotka koskaan ottaisivat yökylään
Tästä ketjusta huomaa miten moni ei kunnioita toisen tarjoamaa ruokaa!!
Vierailija kirjoitti:
On sulla ap ongelmat.
T. Kahden lapsen äiti, jonka lapsilla ei tosiaankaan ole isovanhempia, jotka koskaan ottaisivat yökylään
Olet sentään kahden lapsen äiti... t. Lapseton, kuusi keskenmenoa
Vierailija kirjoitti:
No on sulla ongelmat :D Minä olisin itse sanonut että eiköhän tästä lihasta riitä kaikille, siinä vaiheessa kun toinen haikeana katselee pihvien perään. Ja tekihän käly jopa sen ruuan, niin että mikä oli ongelma? Ettei kontrollifriikki saanutkaan grammalleen sen kokoista pihviä mitä oli etukäteen ajatellut?
Ymmärrän aloittajaa täysin. Periaate on periaate, jos joku sanoo jotain, niin siitä pidetään silloin kiinni. Sitä paitsi se käly on voinut tehdä sen ruuan väärin, ainakin minulle on hyvin tarkkaa miten valmistan lihan.
Ei kyllä kuulu hyviin tapoihin ruveta laittamaan itselleen ruokaa lihasta, jonka toinen perhe on tuonut itselleen ja josta on ensin nimenomaan sanonut, että ei tarvitse heillekin varata. Eri asia olisi ollut, että olisitte itse saaneet laittaa ostamanne lihan ja tarjota siitä sitten muillekin. En ymmärrä tuollaista käytöstä.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin olisi ärsyttänyt, tosi paljon. Eipä tuolle oikein mitään voi, mutta ymmärrän aloittajaa! Ja kyllä, olen kontrollifriikki varsinkin ruoanlaiton suhteen.
Minäkin olen kontrollifriikki varsinkin ruoanlaiton suhteen, joten ymmärrän aloittajaa täysin. Mieluiten teen ruokaa yksin, koska muut saattavat tehdä jotain väärin, vaikka lopputulos olisi sama :D
Ap tiesi kyllä että av:lla on aina porukka joka vääntää kaiken ap:n viaksi, mutta jotkut vastaukset ovat kyllä niin alta riman ettei tosikaan.=D
Luulin että olisi sanomattanselvää että anopin kanssa puhuttu myös että pyydetään kälyä perheineen syömään, ovathan ne melkein aina siellä muutenkin ja usein olleet syömässä.
Vierailija kirjoitti:
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
Lasten aivot tarvitsevat nimenomaan rasvaa kehittyäkseen kunnolla. Elimistö ei toimi ilman rasvaa.
Ap: n pointtihan on tassa se, etta sanoivat, etta eivat halua syoda JA SITTEN HALUSIVATKIN. Aarettoman arsyttavaa.
Itsella kavi pari viikkoa sitten leffassa vastaava. Ostin pop cornia ja kysyin kaverilta jonka kanssa olin menossa etta ottaako han. Ei, sanoi, otan vaan juoman. No itelleni ostin sitten pienen pop cornin. Kun paastaan leffaan on kaverin kasi vahan valia mun pop corneissa. Olisin ostanut keski kokoisen tai ison jos olisi sanonut, etta syo ja sitten imuroi mun vahista.