Olen varmaan nipo, mutta jotenkin ärsyttää vielä kun käytiin anoppilassa viikonloppuna...
Kävimme siellä sunnuntaina hakemassa lapset kotiin, ihanat isovanhemmat aina välillä hakevat lapset (kaksoset 4v.) heille viikonlopunviettoon.
Kävimme matkalla hakemassa lihaa, kilon pala naudan ulkofilettä. Ajatuksena aikuisille 200g pihvit, lapsille 100g lehtipihvit. Aikuisille salaattia ja lapsille sit viel ranskalaisia.
Laitoin matkalla viestiä miehen siskolle, kysyin otanko heillekin kun ovat aika usein samaan aikaan käymässä.
Vastaus oli että ei kiitos, tulevat kahville myöhemmin mutta syövät kotona.
Olin hiukan yllättynyt kun olivatkin sitten jo mummolassa kun tulimme, ja sit alkoi katsomaan että onpa hyvännäköistä lihaa, vähän kyl nyt harmittaa kun he meinas vain lämmittää nakkikeittoa. (Asuvat viiden minuutin kävelymatkan päässä.)
Mieheni alkoi tehdä valkosipulivoita, mainitsi että se on lasten herkkua lehtipihvien kanssa.
Menimme ulos leikkimään lasten kanssa, ja kun tulimme sisään käly oli jo aloittanut ruuanlaiton!
"Niin ku sanoit et teette lehtipihvit niin ajattelin vähän auttaa ja.onhan tossa nyt niitä niin paljon että meillekin riittää hyvin".
Oli siis leikannut ja nuijinut niitä valmiiksi.
Anoppi vaan totesi että ehkä sit riittää, on heillä jotain silliä jääkaapissa ja salaattia varmaan on tarpeeksi, voi sitä sitten leipää ottaa lisäksi jos siltä tuntuu.
Enhän minä siinä sitten voinut sanoa enää että kuulkaas, menkää kotiinne siitä syömään sitä keittoa!
Appiukko sit lähti hakemaan lisää ranskalaisia vielä...
Eihän se nyt ollut kuin yksi ateria, joka ei mennyt niin kuin piti mutta silti harmitti, ja harmittaa.
Miksei voinut vain sanoa että kyllä kiitos, ottakaa meillekin!?
Kommentit (73)
Vierailija kirjoitti:
Juu, ihmisillä on liikaa hyvinvointia kun tälläisestä aletaan nipottaa. Että omalle suvulle jakaminen saa tuollaisen raivon valtaan, en tajua. Itsekääkksi tulee kun ei koskaan tarvitse milligrammaakaan jakaa muiden kanssa.
Minä en olisi edes soittanut miehen siskolle, vaan olettanut suoraan, että kun 5 min päässä asuvat, niin totta kai tarjoamme heillekin. Olisin ostanut koko porukalle lihat ja laittanutkin ne ja kutsunut miehen siskon perheen syömään, elleivät olisi itse tulleet paikalle.
Jos miehen siskon perhe olisi sanonut, että ovat jo syöneet, olisin valmistanut ylimääräisistä lihoista jotain muuta ruokaa ja laittanut sen pakkaseen lapsia hoitaneille isovanhemmille.
Mutta kun ap kysyi. Kolmevuotias voi ensin sanoa, että en halua keksiä ja 10 minuutin päästä halutakin. Aikuinen ihminen ymmärtää pitää suunsa kiinni ja harmitella sisäisesti, että tuli kieltäydyttyä tarjouksesta.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin olisi ärsyttänyt, tosi paljon. Eipä tuolle oikein mitään voi, mutta ymmärrän aloittajaa! Ja kyllä, olen kontrollifriikki varsinkin ruoanlaiton suhteen.
Itseä ärsytti tässä nimenomaan se, että heiltähän oli erikseen kysytty. Sitten on kursailtu, että eihän nyt meille tartte. Mutta kun näkee mitä on tarjolla nakkikeiton sijaan, niin johan alkaa maittamaan.
Meillä on vähän samanlaisia sukulaisia. Niinpä olisin tässä tilanteessa kylmän rauhallisesti ostanut sitä lihaa niin paljon, että riittää kaikille, söivätpä he tai eivät - kalliiksi tulee, pakko myöntää, mutta helpottaa tällaisista tilanteista selviämistä. Jos olisi jäänyt lihaa kaikesta huolimatta yli, appivanhemmat olisivat varmasti voineet tehdä siitä seuraavan päivän lounaan / illallisen itselleen.
Olitte menossa hakemaan lapset kotiin, mutta kuitenkin aloitte siellä anoppilassa tekemään ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
No olisitte toki voineet itse ehdottaa, että pistetään liha riittämään kaikille. Aika omavaltaista kälyltä joka tapauksessa lähteä sekaantumaan toisten ruuanlaittoon. Mä en kestä sellaista ollenkaan, kiehun sisäisesti jos joku "auttaakseen" pilkkoo vihannekset väärän muotoiseksi. Apua annetaan silloin kun sitä pyydetään, tai jos tarjoukseeen suostutaan.
Eihän se ollut aloittajan keittiö, vaan aloittaja itse oli lihoineen kylässä.
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
Vierailija kirjoitti:
Olitte menossa hakemaan lapset kotiin, mutta kuitenkin aloitte siellä anoppilassa tekemään ruokaa?
Mikä tässä on sinusta outoa?
Kilo lihaa on ihan onneton palanen! Miksi ette samantien ostaneet kunnon palaa ja jättäneet loppua appivanhemmille seuraavana päivänä syötäväksi? Jotenkin noloa laskea, että appi saa tästä 200g ja sitten salaattia siihen sivuun, mutta ei vahingossakaan käy mielessä, että tuo on aika pieni pihvi raavaalle miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
On täysin mahdotonta että anopin kanssa olisi puhuttu mitä haluaisivat että laitetaan?
Onneksi et ole mun anoppi, kuulostat aika vihamieliseltä =D
Anoppina olisin napannut sen lihan ja laittanut pakastimeen. Lounaaksi olisi lihapullia, kuten suunnittelin.
Vierailija kirjoitti:
Kilo lihaa on ihan onneton palanen! Miksi ette samantien ostaneet kunnon palaa ja jättäneet loppua appivanhemmille seuraavana päivänä syötäväksi? Jotenkin noloa laskea, että appi saa tästä 200g ja sitten salaattia siihen sivuun, mutta ei vahingossakaan käy mielessä, että tuo on aika pieni pihvi raavaalle miehelle.
Luuletko että tämä oli eka kun söivät yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
On täysin mahdotonta että anopin kanssa olisi puhuttu mitä haluaisivat että laitetaan?
Onneksi et ole mun anoppi, kuulostat aika vihamieliseltä =D
Jutussa ei mainita asiasta. Anopilla ei kuitenkaan ollut lisukkeeksi oikeastaan mitään, joten vaikutti siltä, että miniä päätti itsekseen, että lihaköntsä on hyvä hankinta. Miksi ei samantien ostanut salaattiaineksia? Anopilla oli valkosipulia, voita, silliä ja vähän ranskalaisia sekä salaattia eli aika kepeät eväät pihvin rinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kilo lihaa on ihan onneton palanen! Miksi ette samantien ostaneet kunnon palaa ja jättäneet loppua appivanhemmille seuraavana päivänä syötäväksi? Jotenkin noloa laskea, että appi saa tästä 200g ja sitten salaattia siihen sivuun, mutta ei vahingossakaan käy mielessä, että tuo on aika pieni pihvi raavaalle miehelle.
Luuletko että tämä oli eka kun söivät yhdessä?
Siellä oli 4v tuplat olleet viikonlopun. Hienovarainen kiitos on sellainen, että ostetaan ruokaa sen verran, että siitä riittää.
Vierailija kirjoitti:
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
Huh, onneksi et ole mun anoppi.
Ilman muuta anoppi saa päättää kuka hänen keittiössään syö, mutta sitten ostaa myös ne ainekset ja kokkaa.
Tässähän ap oli nimenomaan ostanut sille anopillekin pihvin ja se olisi vieläpä valmistettu hänelle, mutta tytär tuli syömään sen hänen puolestaan.
Mä olisin tossa tilanteessa joko lähtenyt anoppina itse katsomaan saisiko sieltä Salesta jotain hyvää jatketta tuolle aterialle tai kaivellut pakastinta. Anopin vieraitahan loppupeleissä se tytär perheineen oli eikä ap:n. talon emäntänä olisi ollut kiusaantunut tilanteesta sen tyttäreni vuoksi.
Ja mieshän tuossa oli siellä sisällä kokkaamassa, eli anopin poika äitinsä keittiössä. Meillä hyvin tyypillinen tilanne, koska mies tekee paljo parempaa ruokaa kuin minä. Lehtipihveistä ei ollut sovittu vaan käly sooloili sen lihan lehtipihveiksi (tämä ottaisi minuakin eniten aivoon, lehtipihvi on kyllä hyvän lihan häpäisy)
Ap lukenut mielenkiinnolla ja tarkentaa.
Anopin kanssa oli keskusteltu mikä olisi hyvä ruoka. Appiukko ja anoppi sanoivat että pihvit maistuisi, he hoitavat salaatin jos me tuomme lihat.
He eivät syö paljon perunaa yms, ja esimerkiksi ravintolassa appiukko tilaa yleensä alle 160g pihvin ja vaihtaa perunat kasviksiin.
Syömme yhdessä noin kerran kuussa, joskus useammin.
Meillä on tapana tarjota ruuat kiitokseksi lastenhoidosta. Siskon on perheineen usein paikalla, keitoista ja padoista on helppoa tehdä riittoisammat.
Jo ennen tätä on ehkä hiukan ärsyttänyt että miehen siskon perhe mielellään tulevat syömään, mutta eivät ikinä pyydä syömään.
Samoin olettavat että jos heille menee kahville niin tuo kahvileipää, vaikka odottavat toisilta vastaleivottua kun käyvät kylässä.
Joo,olisi voinut ottaa isomman palan suoraan ja pyytää sitten syömään, mutta aina ei jaksa. Nyt kuitenkin kysyin otanko pihvejä heillekin, vastaus oli ei.
Kun haemme lapset kotiin tullaan aamupäivällä ja lähdetään ruuan jälkeen.
Mieheni vanhemmat tykkäävät siitä että laitamme heillä heille ruokaa.
Maustevoin tekeminen nyt ei ole ruuanlaiton aloittaminen, sen voi tehdä vaikka edellisenä iltana valmiiksi.
Salaattikin voi olla ruokaisa, ei se aina ole kurkkutomaattisalaatti.
Ajattelen maailman aliravittuja lapsia, jospa se lievittää ärsytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
On täysin mahdotonta että anopin kanssa olisi puhuttu mitä haluaisivat että laitetaan?
Onneksi et ole mun anoppi, kuulostat aika vihamieliseltä =DJutussa ei mainita asiasta. Anopilla ei kuitenkaan ollut lisukkeeksi oikeastaan mitään, joten vaikutti siltä, että miniä päätti itsekseen, että lihaköntsä on hyvä hankinta. Miksi ei samantien ostanut salaattiaineksia? Anopilla oli valkosipulia, voita, silliä ja vähän ranskalaisia sekä salaattia eli aika kepeät eväät pihvin rinnalle.
Ostihan se ap salaatiaineksia. Ja lapsille ranskalaisia. Kyllä mun mielestä 200 g pihvi ja salaatti on ihan passeli ateria. Lapsille 100 g pihvi ja ranskiksia salaatin lisäksi.
Mut pihvit kutistuikin sitten tuosta, kun pöytään änkesi kolme ylimääräistä syöjää, joilta oli kysytty erikseen haluavatko hekin tulla, mutta olivat kieltäytyneet. Kysymättä minäkin varmaan olisin ostanut isomman satsin sitä lihaa varuiksi, mutta kun ovat oikein erikseen sanoneet etteivät tule syömään, niin enpä olis minäkään varautunut. Ulkofilekin on kuitenkin ihan hinnoissaan ellei saa hyvästä tarjouksesta ja tuo olis tarkoittanut puolen kilon lisäsatsia lihan määrään.
Oudosti käyttäytyi tuo sisko. Itse en kehtaisi. Jos yhtäkkiä päättäisin, että eikun kyllä me nyt tullaankin sinne syömään, ajaisin jonnekin ja ostaisin joko lisää sitä lihaa tai keskustelisin siitä, voivatko tuoda jotain muuta jos lihaa nyt sitten vaikka oliskin ollut sen verran reilusti. Kuulostaa hieman oudolta, että ap:n pitäisi ruokkia koko suku anopin luona. Hyvä pihviateria anopille ja apelle ihan luonteva kiitos lastenhoidosta, mutta nolo tässä oli toi sisko.
Olet kyllä ihan oikeutetusti ärsyyntynyt. Olisin ollut itsekin tuon alkup. tekstisi perusteella, toi AP:n lisäys vielä selvensi asiaa. Saa olla ärsyyntynyt. Ensi kerralla varmaan varaudut tilanteeseen jo etukäteen. Turha tosta isompaa riitaa on tehdä, mutta ärsyyntynyt saa olla ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
Huh, onneksi et ole mun anoppi.
Ilman muuta anoppi saa päättää kuka hänen keittiössään syö, mutta sitten ostaa myös ne ainekset ja kokkaa.
Tässähän ap oli nimenomaan ostanut sille anopillekin pihvin ja se olisi vieläpä valmistettu hänelle, mutta tytär tuli syömään sen hänen puolestaan.
Mä olisin tossa tilanteessa joko lähtenyt anoppina itse katsomaan saisiko sieltä Salesta jotain hyvää jatketta tuolle aterialle tai kaivellut pakastinta. Anopin vieraitahan loppupeleissä se tytär perheineen oli eikä ap:n. talon emäntänä olisi ollut kiusaantunut tilanteesta sen tyttäreni vuoksi.
Ja mieshän tuossa oli siellä sisällä kokkaamassa, eli anopin poika äitinsä keittiössä. Meillä hyvin tyypillinen tilanne, koska mies tekee paljo parempaa ruokaa kuin minä. Lehtipihveistä ei ollut sovittu vaan käly sooloili sen lihan lehtipihveiksi (tämä ottaisi minuakin eniten aivoon, lehtipihvi on kyllä hyvän lihan häpäisy)
Ja mikä antaa sinulle sen kuvitelman, että anoppi ei haluaisi tarjota myös tyttärelleen samaa ruokaa kuin muille? Oliko se ap:n tuoma lihapala nimikoitu erikseen vai kävikö ap:n mielessä, että ojentaessaan sen anopille hän vähän kuin menetti omistusoikeutensa, anopin keittiöhän se oli.
Tuollainen lihanpalanen maksaa muutaman kympin eli ei siis oikeastaan mitään. En ymmärrä, että jotkut on niin pihejä, että ostaa 6 hengelle (2 lasta, 4 aikuista) vaivaisen kilon ihan kuin ei olisi rahaa kunnon palaan ja kunnon pihveihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis määräätkö sinä, kuka saa anoppilassa syödä ruokaa?
Meillä kaltaisesi miniä lentäisi aika äkkiä pois keittiöstä! Jos haluaa syödä pihvinsä, niin menee kotiin ne syömään ja keskustelee lounasvaihtoehdoista minun (anopin) kanssa eikä oleta, että saa päättää, kuka ruokaa saa ja kuka ei.
Sitäkään en ymmärrä, että miksi kesken ruuanlaiton lähdetään lasten kanssa ulos sen sijaan että olisi tehty sitä ruokaa. Mies aloittaa maustevoin teon lapsille (haloo - rasva ei ole lapsille tarpeen), mutta ei sitten viitsi hoitaa ruuanlaittoa loppuun. Käly jätetään yksin sisälle ja sitten moititaan, kun tämä tekee niitä etukäteen puhuttuja lehtipihvejä. Kamalaa - anoppilassa ei saa miniän ostama lihakaan olla rauhassa!
Saahan mielensä pahoittaa vaikka mistä! Näköjään vaikka siitä, että anopin keittiö ei ole miniän hallinnassa.
Huh, onneksi et ole mun anoppi.
Ilman muuta anoppi saa päättää kuka hänen keittiössään syö, mutta sitten ostaa myös ne ainekset ja kokkaa.
Tässähän ap oli nimenomaan ostanut sille anopillekin pihvin ja se olisi vieläpä valmistettu hänelle, mutta tytär tuli syömään sen hänen puolestaan.
Mä olisin tossa tilanteessa joko lähtenyt anoppina itse katsomaan saisiko sieltä Salesta jotain hyvää jatketta tuolle aterialle tai kaivellut pakastinta. Anopin vieraitahan loppupeleissä se tytär perheineen oli eikä ap:n. talon emäntänä olisi ollut kiusaantunut tilanteesta sen tyttäreni vuoksi.
Ja mieshän tuossa oli siellä sisällä kokkaamassa, eli anopin poika äitinsä keittiössä. Meillä hyvin tyypillinen tilanne, koska mies tekee paljo parempaa ruokaa kuin minä. Lehtipihveistä ei ollut sovittu vaan käly sooloili sen lihan lehtipihveiksi (tämä ottaisi minuakin eniten aivoon, lehtipihvi on kyllä hyvän lihan häpäisy)
Ja mikä antaa sinulle sen kuvitelman, että anoppi ei haluaisi tarjota myös tyttärelleen samaa ruokaa kuin muille? Oliko se ap:n tuoma lihapala nimikoitu erikseen vai kävikö ap:n mielessä, että ojentaessaan sen anopille hän vähän kuin menetti omistusoikeutensa, anopin keittiöhän se oli.
Tuollainen lihanpalanen maksaa muutaman kympin eli ei siis oikeastaan mitään. En ymmärrä, että jotkut on niin pihejä, että ostaa 6 hengelle (2 lasta, 4 aikuista) vaivaisen kilon ihan kuin ei olisi rahaa kunnon palaan ja kunnon pihveihin.
Onko sulla vakaviakin luetunymmärtämisen vaivoja vai mitä kohtaa et tässä jutussa ymmärrä?
Sisko oli erikseen sanonut, etteivät he tule syömään. Häneltä oli kysytty ja hän oli sanonut etteivät tule, vaan tulevat myöhemmin kahville. Heidät kutsuttiin, mutta eivät halunneet tulla. Tulivat sitten kuitenkin ja heillekin sitten tarjottiin niitä pihvejä sen kustannuksella, että muille jäi vähemmän.
Ihmisiä on näköjään hyvin erilaisia, noi äkkiseltään minusta tässä tarinassa moukka on se sisko, ei ap, mutta aina oppii uutta.
Minuakin olisi ärsyttänyt, tosi paljon. Eipä tuolle oikein mitään voi, mutta ymmärrän aloittajaa! Ja kyllä, olen kontrollifriikki varsinkin ruoanlaiton suhteen.