Äkillinen tietoisuus omasta itsestä, mistä voi johtua?
Vaikea selittää järkevästi, mutta ajoittain minuun iskee ihmeellinen, voimakas tietoisuus siitä että minä olen minä, olen juuri nyt tässä, oman pääni sisällä. Tuntuu siltä kuin olisin aiemmin mennyt autopilotilla ja yhtäkkiä jotenkin herään tai havahdun. Tämä voi tapahtua muiden seurassa tai yksin ollessa. Tunne on hyvin epämiellyttävä, enkä sillä hetkellä haluaisi esim. katsoa peiliin, sillä silloin tulee voimakas tietoisuus siitä että tuolta minä sitten näytän. Tämä menee ohi parissa minuutissa, ainakin jos alan puuhastelemaan jotain muuta.
Kokeeko kukaan muu tällaista? Osaako joku kertoa mistä tämä johtuu?
Kommentit (32)
Minulle tulee joskus ihan varoittamatta olo että missä minä olen. Istun ja saatan jutella ja yhtäkkiä: missä minä olen? Ihan kuin joku toinen olisi hetken päässäni.
Tietoisuus itsestä on vielä pahempi. Jysähtää päähän tunne: tässä minä olen ja kuolen joskus.
Kolmas tunne joka on ollut, on juurikin tunne jostain suuremmasta. Kohtalosta kenties? Pari kertaa ollut jonkun suuren päätöksen yhteydessä.
Voihan se olla aivoverenkierronhäiriö tai kuvitelmaa, ainakin tunne on vahva.
Mulla ei ole koskaan ollut tuollaista. Jännää.
Mulle tulee joskus voimakkaan tietoisuuden hetkiä. Mulle tulee niistä lähinnä hieman vaivautunut ja hämmentynyt olo, mutta se menee ohi, kuten se voimakas tietoisuuskin. Olen aika herkkä, sanoisin itseäni ainakin lievästi erityisherkäksikin, mutta en ole mikään superaistija tai joku extraempaattinen, liikutun kyllä hyvin herkästi mistä milloinkin. Tuon tietoisuushetken aikana mietin, että minä olen minä enkä kukaan muu, eikä kukaan muu tunne mitä minä tunnen. Koen myös meneillä olevan hetken tosi voimakkaasti, olen enemmän läsnä kuin tavallisesti. Tunne menee ohi, kun alkaa miettiä ja puuhastella jotain muuta. En ole koskaan saanut paniikkikohtausta, eikä tietoisuushetki tunnu minusta mitenkään voimakkaan ahdistavalta.
Tunnistan myös tuon känni-selviämishetken, vaikken ole vuosiin ollutkaan humalassa. Muistan, että se tunne oli melko epämiellyttävä. Yhtäkkiä esim. bileissä musiikki kuului kovempaa, muut ihmiset tuntui erilaisilta minuun verrattuna ja mulle tuli sellainen yhtäkkinen ulkopuolinen olo, jolloin koin olevani vesiselvä, vaikka tiesin, etten ollut. Myös aika tuntui hidastuvan tuolloin. En kokenut tulevani hulluksi, vaan ymmärsin, että aivot jotenkin reagoi siihen humalatilaan.
Joskus harvoin koen aamuisin sellaisia "olen aivan yksin tässä maailmassa" -hetkiä. Ne liittyy siihen, kun olen aivan jumalattoman väsynyt ja kesken unia herätyskellon herättämä. Tulee sellainen toivoton olo, ikäänkuin kaikki muut tässä maailmassa saisivat jatkaa uniaan ja minun on pakko herätä. Tunteeseen liittyy voimakas yksinäisyyden tunne. Tähän on auttanut se, että herään kunnolla, tiedän perheeni nukkuvan toisessa huoneessa ja ymmärrän, että en ole ainoa, jonka on pakko nousta kukonlaulun aikaan.
Joo tulee! En ole koskaan keskustellut tästä kenenkään toisen kanssa sillä niin... Noh vähän vaikea edes yrittää kuvailla sitä tunnetta. Minulla se kohdistuu myös usein mieheeni niinkuin jollain tuossa aikaisemmin. Samaan aikaan kun tulee se outo tunne et tässä olen minä, tuossa on mieheni omana itsenään ja hän kokee tätä omana persoonanaan. Usein tämä jysähdys iskee tajuntaan myös suoraan siten että tässä minä nyt olen ja jonain päivänä tulee se hetki kun kuolen. Tuo voi tulla vaikka kesken baari-illan yhtäkkiä, mutta häviää melkein yhtä nopeasti kun on tullutkin. Jos ns. normaalisti yritän miettiä vaikka tuota kuolemaa niin se tuntuu kaukaiselta asialta niinkuin normaalin ihmismielen on varmasti tarkoituskin sitä ajatella.
Ootte te sitten jänniä. Niin ihmeellisiä otuksia. Niin poikkeavia. Erikoisia! Ootte te niin jänniä!! Ootte te. Te ootte! Minä täällävain ihan tavallinen tallaaja. Te olette jotain ainutlaatuisen omituista! Juu kyä näi o!
ap, sula on dissosiaatio häiriö. Elät muissa maailmoissa, tai sivupersonasi ottaa sinusta vallan ja toimit sen johtamana asioita ,mutta sitten, oma persoonasi tulee tietoisuuteen taas välillä, jolloin olet oma itsesi. Hakeudu tutkimuksiin. Sama kuin multippeli persoonallisuus.
26 jatkaa vielä. Voisin hyvin kuvitella että kyseessä on jonkinlainen verenkiertohäiriö tai mikälie välittäjäaineiden tilapäinen häiriö. Minulla tuo äkillinen tietoisuuden tunne on nimittäin jollain tavalla samanlainen "hetki" kuin deja vu ilmiö. Senhän on arveltu olevan jokin häiriö aivojen tiedonkäsittelyvirrassa.
Mulla tuo olo suurimman osan aikaa. Ei kauheen kiva.
Ihmisen aivot kehittyvät jopa noin 25-vuotiaaksi. Vasta sen jälkeen olet täysin itsestäsi tietoinen. Onneksi olkoon ja tervetuloa todellisuuteen! :)
Epilepsia! Se ei niin tavanomainen "muoto" siitä, mene äkkiä neurologille!
Eikö se ole häiriötila että seuraa politiikkaa ja pähkäilee että pitää tehdä pidempää päivää että estetään kestävyyspula. Tätä minä sanoisin vakaaksi häiriötilaksi ?
Se että kyseenalaistaa ylettömän puurtamisen ja suorittamisen tuntuu tavatoman terveeltä.