Muita vauvan sukupuoleen pettyneitä :(
Käytiin tänään ultrassa, olen itkenyt koko illan. En vai voi mitään sille, että olen pettynyt vauvan sukupuoleen. Meillä on ennestään kolme tyttöä ja nyt tämä neljäskin on tyttö :( Olemme kovasti toivoneet poikaa, ensimmäisestä lapsesta lähtien. En ymmärrä, miksemme vain voi saada poikaa ja mikä menee vikaan. Annoin jo eteenpäin tyttlvauvan vaatteetkin kun olin jo ihan varma, että nyt tulee poika mutta ei :( Mies ei ole puhunut mulle mitään koko iltana, kävi vain salilla ja meni yläkertaan jatkamaan töitään. Musta tuntuu niin pahalta, lohduttakaa joku saman kokenut joka ymmärtää mua.
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua hyvin!
Minulla on kolme tytärtä ja kovasti toivoin jo ensimmäisestä lähtien poikaa ja niin miehenikin. Nyt eletään vaaleanpunaisessa hörhelöunelmassa, mikä on minulle edelleen niin vierasta. Olin lapsena todellinen poikatyttö, pidin vauhdista ja vaaratilanteista. Nämä ovat perin tyttömäisiä tapauksia barbeineen ja "hieno neiti -leikkeineen".
Neljättä en uskalla enää edes yrittää, pettymys olisi niin valtaisa tytöstä. Pelkään, etten voisi edes rakastaa....
Olet itse ollut stereotypioita rikkovat poikatyttö, mutta et ymmärrä sitä että omat lapsesi voisivat elää noiden stereotypioiden vastaisesti? Tarkoitan siis tuota, että toivot poikaa koska "vaaleanpunainen hörhelöunelma" on sinulle vierasta. Se hörhelöunelma voi viehättää poikaa siinä missä niitä tyttöjäsikin.
Totta kai ymmärrän!
Mutta onhan se epätodennäköistä, että poika viehättyy kovin tyttöjen jutuista. Esim. pihapiirin pikkupojista ei kukaan vaikuta sellaiselta eikä päiväkodissakaan. Eli onhan se mahdollista, mutta suhteellisen harvinaista.
Ja kuten sanoin, poika kelpaisi juuri sellaisena kuin on tietenkin. Kunhan on poika!
Mutta tytöt sitten eivät kelpaa sellaisena kuin ovat? Olet oksettava. Todellakin, miksi ette adoptoineet, jos se poika on kerran noin must?
Olenko sanonut, etteivät kelpaa? Heidän maailmansa on vain niin kaukana omastani, että joskus he tuntuvat vierailta.
Sanoit että ensimmäisestä raskaudesta asti olette toivoneet oikaa ja pettymys tytöstä olisi valtaisa ja pelkäät ettet voisi edes rakastaa tyttöä... Miten voi palvoa pippeliä noin paljon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi ihana tyttöä ja jos saisin viekö kolmannen lapsen, toivoisin tyttöä!
Tämä saa liudan yläpeukutuksia?
Eli tyttöä saa toivoa, mutta poikaa ei? Miten tämä eroaa muuten aloittajan asenteesta?
Kyllä se noin menee nykyään, ikävä kyllä. Esim jos joku hehkuttaa poikaa, niin sitä pidetään tosi sovinistisena. Tytöistä saa iloita vapaammin, pojista ei.
Jos minä saisin päättää, niin kieltäisin koko sukupuolen kertomisen/arvaamisen ultrassa! Ultraaminen tehdään vauvan terveydentilan tarkastelemiseksi, mutta tuntuu että nykyään vanhemmille merkkaa eniten se, että näkee kumpaa sukupuolta lapsi on. Asetetaan syntyvää lasta kohtaan jo valmiita, typeriäkin odotuksia, ja vanhemman kannalta taas varsin omituisen kuuloisia ajatuksia: noin suuri pettymys jo valmiiksi, omaa syntymätöntä lasta kohtaan! Siis oikeasti, asetat jo raskauden puolivälillä noin raskaita odotuksia lastasi kohtaan, että itket pettymyksestä? Huhhuh.
Lapsi on lahja, ihme, ei sillä pitäisi olla nykymaailmassa varsinkaan mitään merkitystä, kumpaa sukupuolta lapsi on.
Emme kysyneet esikoisen kohdalla sukupuolta, emmekä kysy nyt toisen lapsen kohdallakaan. Me odotamme mahtavaa pientä ihmistä, ihanaa, omana itsenään rakastettua lasta, jota on toivottu ja odotettu niin kovasti juuri hänen itsensä vuoksi, ei sukupuolensa. Sukupuolen ehtii kyllä nähdä sittenkin kun lapsi syntyy, kumpikin on yhtä toivottu, tyttö tai poika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on kaksi ihana tyttöä ja jos saisin viekö kolmannen lapsen, toivoisin tyttöä!
Tämä saa liudan yläpeukutuksia?
Eli tyttöä saa toivoa, mutta poikaa ei? Miten tämä eroaa muuten aloittajan asenteesta?
Kyllä se noin menee nykyään, ikävä kyllä. Esim jos joku hehkuttaa poikaa, niin sitä pidetään tosi sovinistisena. Tytöistä saa iloita vapaammin, pojista ei.
Höpö höpö. Molemmista saa iloita ihan yhtä paljon. Lapsensaanti ei ole itsestäänselvyys ja tottakai siitä saa ja pitää iloita, että niitä lapsia saa. Mutta on eri asia iloita asiasta sanomalla "onneks se on poika, ei mulle ois tyttö kelvannutkaan", kuin sanoa, että "ihanaa, olinkin aina toivonut poikaa, vaikka tottakai molemmat olisi tervetulleita".
Jahas, kiva lukea tällaista tekstiä kun itse olen viides tyttölapsi. Minulla on kyllä pikkuveli, joka olisi ollut viimeinen sukupuolesta huolimatta. Äitini on monta kertaa sanonut, että toivoi viittä poikaa, mutta luojan kiitos sai vain yhden. :D
No ehkä voit vaihtaa kättärillä päittäin jonku kanssa, joka haluaa tytön mut saikin pojan.
tyttölapsia...ennustaa avioeroa, siksi saatte vain tyttöjä, että heillä on helpompaaa kun isä on häipynyt. On se tärkein henkilö eli äiti kotona.
Ap, viisainta on varmasti antaa se neljäs tyttö adoptioon, jos kerran ei teille kelpaa. Monet ottaisivat riemumielin suomalaisen adoptiolapsen.
Ja minä kun luulin että pohjoismaat ovat se ainut osa maailmassa missä ei toivota poikaa. Isällä joku miehinen rakas harrastus minkä haluaisi jakaa pojan kanssa vai mikä ihme tämä poikapakko on? Hyvin harvan perheen tiedän missä kolmen saman sukupuolen jälkeen on tullut sitten eri.
Itsellä terveydellisistä syistä lapsiluku jäi kahteen ja olen heistä kiitollinen.Poika hyvin herkkä ja rauhallinen kun taas tyttö urheilullinen rämäpää. Mutta tärkeintä että sain edes lapsen ja jopa kaksi, sukupuolella ei ollut eikä juurikaan ole mitään väliä perheemme dynamiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Jänniä ongelmia joillain.
t. lapsettomuushoidot aloittava
Juu, just olin tulossa samaa kirjoittamaan! Nämä kusipäät ovat tottuneet liian hyvään, kun inisevät tällaisesta. Eivätkä todellakaan yhtäkään lastansa ansaitsisi oikeasti. Häpeäisivät, mutta eiväthän sitäkään ymmärrä. Hei, paljon tsemppiä sulle hoitoihin! :)
Vierailija kirjoitti:
Ap, viisainta on varmasti antaa se neljäs tyttö adoptioon, jos kerran ei teille kelpaa. Monet ottaisivat riemumielin suomalaisen adoptiolapsen.
Mies ehdotti samaa. Ap
Sori mut epäilen tätä provoksi. Ai että ihan adoptiota ehdotti mies? Niinpä niin.
Pettymys on varmasti suuri!
Mutta luulen, että se on teille kaikille parempi, että tulee neljäs tyttö. Jos neljäs olisi ollut poika, niin kuulosti vähän siltä, että sekä ap että miehensä eivät olisi pystyneet kohtelemaan lapsiaan tasa-arvoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Sori mut epäilen tätä provoksi. Ai että ihan adoptiota ehdotti mies? Niinpä niin.
Epäile vaan, mutta et tunne meitä kumpaakaan. Mies päästi tuollaisen suustaan turhautuneena ja pettyneenä ultran jälkeen, saa kai mieskin purkaa tunteitaan? Sanoin mä itsekin eilen paljon mistä ehkä olen jonain päivänä toivottavasti eri mieltä. Pettyneitä kuitenkin ollaan edelleen :( Kestää nyt käsitellä asiaa. Ap
Miksi siis halusitte neljännen lapsen? Ihanko vain siksi, että jos se poika vielä tulisi? Vai ootteko aina haaveilleet neljästä lapsesta?
Vierailija kirjoitti:
Jänniä ongelmia joillain.
t. lapsettomuushoidot aloittava
Niin ja jotkut valittaa kun jäätyy vesiputket pakkasella. En ymmärrä.
t. sankolla kaivosta vedet nostava
Vierailija kirjoitti:
Sori mut epäilen tätä provoksi. Ai että ihan adoptiota ehdotti mies? Niinpä niin.
J
ep, jep. Provo paljastui.
Aika hyvin ja aika kauan AP meitä vedättikin... :)
Vierailija kirjoitti:
No mieti että sulla on upeita lapsia ja tulevaisuudessa varmaankin lapsenlapsia. Yhden lapsen kanssa sekään ei ole varmaa.
.. ei ole kyllä varmaa neljänkään lapsen kohdalla.
Ja paskanmarjat. Minä haluan lasteni olevan onnellisia, se oli ja on edelleen ainut "ideaali".
T: Äiti