Lue keskustelun säännöt.
Mitä hyötyä on opiskella kemiaa?
Tyhmä äiti
20.01.2016 |
Teini haluaa opiskella kemiaa, mihin ammatteihin sen opiskelulla on mahdollisuuksia? Vääntöä tässä käydään, onko järkevää vai ehdottelenko jotain käytännöllisempää?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Kun nyt ensin kertoisit, mitä se hyöty on. Ja pitääkö tuollaista käsitettä ottaa huomioon, kun tekee oman elämänsä suuria valintoja.
Mut joo. Toisin kuin täällä näemmä tiedetään, niin kemiaa opiskelleet ovat jo pitkään työllistyneet huonosti.
Hyötynä pidän hyvää työllisyysastetta vaikka sitten pienemmälläkin palkalla mutta varmoilla tuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kemisti-sisko oli pitkään työttömänä. Haki ja pääsi myöhemmin lääkikseen ja sai osan opinnoista korvattua aiemmalla tutkinnolla.
Kemisteillä/laboranteilla on jo vuosia ollut vaikeuksia saada töitä. Mielenkiintoinen ala muutoin.
Vierailija kirjoitti:
Kemia on kovana luonnontieteenä yksi niitä aloja, joilla oikeasti on työvoimapulaa. Tuo on nimittäin niitä oikeasti vaativia ja vaikeita aloja.
Mitä sinä ehdottaisit opiskeltavan? Jotain humanismihölynpölyä jolla pääsee suoraan kortistoon?
Kemia on kyllä yksi niistä aloista, joille koulutetaan ihan liikaa väkeä. Luin itse kemiaa sivuaineena ja sääliksi käy niitä vanhoja opiskelukavereita, joilla se oli pääaineena. Moni niistä 2010-luvulla valmistuneista kemisteistä on työttömänä eikä töitä löydy, vaikka olisi valmis muuttamaan niiden perässä mihin päin Suomea tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluaa lukiossa opiskella kemiaa, ei tarkoita, että välttämättä kouluttautuisi kemistiksi. Matematiikan ja fysiikan ohella kuitenkin hyvä valinta lukiossa opiskeltavaksi.
Kemiaa voi opiskella myös insinööriopinnoissa, jotka voivat työllistää maisterin tutkintoa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisia urapolkuja kemiaa tai kemiantekniikkaa opiskelevilla on?
Vierailija kirjoitti:
No kemia nyt auttaa vaikka bilsan opiskelussa, jos haluaa vaikka jatkaa opintojaan genetiikkaan, molekyylibiologiaan, biokemiaan tai vaikka lääkikseen. Lisäksi elintarviketieteet, farmasia, mikrobiologia jne.
Jos haluaa opiskella biologiaa, niin silloin varmaan kannattaa opiskella biologiaa. Jos haluaa lääkikseen, niin kannattaa varmaan pyrkiä sinne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, opiskelin kemiaa ja sivuaineena matematiikkaa. Sain lukion lehtorin viran ennen kuin paperit ulos yliopistosta. Nyt olen ollut jo neljä vuotta töissä, joista 1,5 lukion vararehtorina, lisäksi opetan nettilukiossa. Palkka on hyvä ja lomat pitkät! Rehtoriksi en halua, pyydetty on. Pidän mieluummin pitkän loman. Vaimo on töissä samassa lukiossa, kielten opettaja on.
Arvasinkin heti alussa että olet mies.
Työtön aineenope
Siis tarkoittaako ap nyt kemiaa yliopistossa pääaineena, kemian opiskelua lukiossa vai mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ketjussa on ilmeisesti epäselvyyttä siitä, halusiko teini lukea kemiaa lukoissa tms., vai lähteä lukemaan korkeakoulututkinto kemian alalta.
Yleiskemia ei ole ole toki kaikkein työllistävin tutkinto eli kannttaa pohtia tarkemmin, mihin suuntautuu. DI tutkinto kemiantekniikasta voi olla työllistävämpäi tai ehkä Turun yliopiston lääketieteellinen kemia. Jos kemia yleisemmin kiinnostaa, mutta pääaineen ei tarvitse olla juuri kemia, niin proviisorin oppinot olivat varmempi vaihtoehto.
Kemian osaajia kuitenkin tarvitaan kemian-, lääke-, metsä-, ja elintarviketeollisuudessa sekä mm. ympäristöalalla. Tarvetta osaajista on, mutta tosiaan - yleiskemistit saattavat jäädä vähän syrjään.
Aina toki on sitten mahdollisuus lukea opettajaksi, mutta tällöin palettiin tarvitaan muita aineita, mieluiten fysiikka ja/ tai matematiikka.
Vierailija kirjoitti:
Kemiaa voi opiskella myös insinööriopinnoissa, jotka voivat työllistää maisterin tutkintoa paremmin.
Ryhtyipä oikeastaan miksi vain, kemiaa kannattaa ohessa opiskella jos vain mahdollista. Ainakin sen verran että tietää mitä ovat alkuaineet, tavallisimmat epäorgaaniset ja orgaaniset yhdisteet, hapot, emäkset, ph. On hyötyä ihan arkielämässäkin aina välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse osaan peruskoulun käyneenä kemiaa Ettei rankki palapohjaan Pontikkaa keitellessä Osaan myös tehdä makoisan rankin T Pertti 63v
Voi rikastua myrkyn keitolla ja ns. rokottaa väkeä hengiltä uusilla myrkyillä, sitä kemistit tekee muun muassa kaiken muun pahan teon lomassa. Kemikaali-Ali oli kuuluisa kemisti Irakissa.
Vierailija kirjoitti:
Ai mitä hyötyä? Etkö ole katsonut Breaking Bad -sarjaa?
Hyvinhän Pinkmankin pärjäsi vaikkei tainnut olla edes high schoolin päättötodistusta. :D
Asia EI KUULU sulle! Opiskelkoon vaikka kehitysmaa historiaa jos kiinnostaa!
Eipä siitä kemiasta juuri hyötyä ole elävässä elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Ketjussa on ilmeisesti epäselvyyttä siitä, halusiko teini lukea kemiaa lukoissa tms., vai lähteä lukemaan korkeakoulututkinto kemian alalta.
Yleiskemia ei ole ole toki kaikkein työllistävin tutkinto eli kannttaa pohtia tarkemmin, mihin suuntautuu. DI tutkinto kemiantekniikasta voi olla työllistävämpäi tai ehkä Turun yliopiston lääketieteellinen kemia. Jos kemia yleisemmin kiinnostaa, mutta pääaineen ei tarvitse olla juuri kemia, niin proviisorin oppinot olivat varmempi vaihtoehto.
Kemian osaajia kuitenkin tarvitaan kemian-, lääke-, metsä-, ja elintarviketeollisuudessa sekä mm. ympäristöalalla. Tarvetta osaajista on, mutta tosiaan - yleiskemistit saattavat jäädä vähän syrjään.
Aina toki on sitten mahdollisuus lukea opettajaksi, mutta tällöin palettiin tarvitaan muita aineita, mieluiten fysiikka ja/ tai matematiikka.
Mistään "yleiskemiasta" ei edes ole olemassa tutkintoa. HY:ssä on mahdollista erikoistua orgaaniseen, epäorgaaniseen, analyyttiseen, fysikaaliseen ja polymeerikemiaan sekä aineenopettajaksi. Aallon puolella opetus painottunee prosessitekniikkaan labrahommien sijaan.
A. I. Virtanen, onko tuttu nimi?