Lue keskustelun säännöt.
Miksi synnyttäneen äidin seksielämä on Suomessa tabu?
19.01.2016 |
Miksi synnyttäneen äidin seksielämä on Suomessa tabu? Olen raskaana ja mistään en saa tukea, en todenmukaisia vastauksia enkä mitään siihen, mitä seksielämä tulee olemaan synnytyksen jälkeen. Olen juuri muuttanut Suomeen takaisin (olin pitkään ulkomailla töissä) ja edellisen kotimaani naispuoleiset ystäväni ovat saaneet aivan päinvastaista kohtelua! Siellä jopa otetaan ammattilaisen puolesta seksiasiat esille ja niistä keskustellaan ja ymmärretään seksi osaksi naisen identiteettiä ja tärkeäksi osaksi parisuhdetta.
Tälläkin palstalla olen törmännyt käsittämättömään syyllistämiseen, että seksi ei saisi olla enää tärkeää, kun on äiti. Meillä on miehen kanssa ollut aina hyvin seksuaalinen suhde ja itselleni se seksi on huipputärkeää. Nautin siitä, kiihotun helposti (miehestäni), saan orgasmeja. Se on suhteemme liima. Olemme ensisijaisesti mies ja nainen. Kun esitän huoleni siitä, mitä alapäälle käy ja kuinka nopeasti voi taas seksiä harrastaa, en saa vastauksia edes henkilökunnalta! Mitä nämä tällaiset vastaukset oikein ovat "sitten, kun sulla on se vauva, niin et sitä enää mieti", "et ole kypsä äidiksi, jos tollaista mietit", "mitä sä oot menny tekemään lapsen miehen kanssa, jolle seksi on tärkeää"
Mitä ihmettä? Ihan kuin tässä olisi vain kaksi vaihtoehtoa; joko olen urhi, jonka miehelle vain seksi on tärkeää ja minun tulisi vaatia mieheni selibaattiin vähintään seuraavaksi puoleksi vuodeksi ja miehen tulee olla tästä iloinen, tai se ei minua rakasta. Ei pidä paikkansa. Tai toinen vaihtoehto: olen epätoivoinen lunttu, joka mennyt hankkiutumaan raskaaksi, enkä ymmärrä, ettei seksuaalisuus voi enää olla osa identiteettiäni, kun olen äiti"
Jos en saa mitään vastauksia edes henkilökunnalta, päädyn sektioon. Pelkopolillakin aihe on hirveä tabu, jossa lähinnä tuomitaan, esitellään tilastoja ja aiheutetaan lisää ahditusta. Oletteko törmänneet samaan ja mitä ihmettä tämä oikein on?
Kommentit (47)
Suurin osa synnytyksistä lienee ns. normaaleja eli mitään valtavia repeytymiä ei naiselle tule. Kyllä joku kokenut kätilö varmasti osaa antaa mututilastoja.
Miten normaalista synnytyksestä palautuu, riippuu varmaankin paljon itsestä. Kuinka hyvä lähtökunto, miten hyvässä kunnossa pysyy raskausaikana ja kuinka jaksaa alkaa jumppailemaan synnytyksen jälkeen. Täytyy tietysti muistaa, että kehon täytyy antaa saada rauhassa palautua ennen tosi kovan treenaamisen aloittamista. Mutta siis vaunulenkille voi lähteä melkein heti ja levyen jumpan aloittaa myös.
Monilla seksielämä jatkuu ihan normaalina synnytyksen jälkeen. Mitään huhupuheita ja pirujen maalailua ei kannata uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MItä ihmettä? Minusta näistä asioista saa ihan hyvin tietoa. Vastauksen huoleesi voi tiivistää hyvin yksinkertaisesti:
-useimmilla naisilla alatiesynnytys ei vaikuta seksielämään kielteisesti.
-Itse asiassa monien (myös minun) subjektiivinen kokemus on, että vaikutus on ollut myönteinen.
-On mahdollista, vaikka harvinaista, saada alatiesynnytyksessä vaurioita, jotka vaikuttavat seksielämään kielteisesti, joko väliaikaisesti tai pysyvästi.
-Se, koska seksiä pystyy synnytyksen jälkeen harrastamaan, on yksilöllistä. Itsellä meni 3 kuukautta esikoisen jälkeen (mutta se oli kivuliasta vielä pari kuukautta eteenpäin) ja reilu kuukausi tokan jälkeen.
-Bonustieto: itse en ole oikeasti halunnut seksiä niin kauan kuin olen imettänyt. Uskon, että johtui hormoneista, koska tilanne muuttui kuin taikaiskusta aina 2 viikkoa imetyksen lopettamisen jälkeen. Seksiä oli kyllä imetysaikana, mutta en saanut siitä paljoakaan irti. Täämä on varmasti myös hyvin yksilöllistä.
No tässäpä saat yhden kaunistelemattoman vastauksen:
Synnytyksen jälkeen voi harrastaa seksiä sitten, kun jälkivuoto on loppunut (tulehdusriskin välttämiseksi) ja jos synnytyksessä on ilmennyt alapäässä komplikaatioita, niin jälkitarkastukseen kannattaa odottaa. Jos haluja löytyy äidiltä jo tässä vaiheessa niin se on ihan ok. Yhtä lailla on ok, jos ei löydy, näet omalta kohdaltasi sitten synnytyksen jälkeen. Lisäksi miehenkin mielipide kannattaa ottaa huomioon, ei aina ensimmäisenä lapsen syntymän jälkeen haluava osapuoli ole välttämättä mies. Mm. hormonit ja univaje vaikuttavat molemmilla tilanteeseen. Parisuhteen dynamiikkaan tulee myös väistämättä muutosta lapsen synnyttyä ja seksielämä muotoutuu ajan kanssa, joillakin huonompaan suuntaan, joillakin parempaan ja joillakin muutosta ei suuremmin tule. Yksilöllistä.
Itse seksistä nauttimiseen, ei ole väärin olla seksuaalisuutensa tunnistava äiti. Uskon, että on hyvin harvassa äidit, jotka kuitenkaan laittavat vauvan/lapsen edun oman seksuaalisuutensa edelle. Se, että harkitsee sektiota pelkästään alapäänsä vaurioitumisen pelossa, menee mielestäni hieman jo epäeettiseksi vauvan hyvinvointia ajateltaessa. Tunnettu fakta on kuitenkin, että sektio on sekä äidille, että vauvalle riskialttiimpi synnytystapa, kuin alasynnytys.
Syy voi olla osin siinä, että synnyttänyt, kenties jo useamman äiti, ei enää jaksa eikä ehkä haluakaan olla niin seksuaalinen ja akiivinen kuin ennen lapsia. Yleisesti ajatellaan ja tosiasia se onkin, että seksuaalisuus muuttuu, keho muuttuu ja aktiivisuus harveneekin lasten myötä. Minullakin on paljon tuttavia ja pariskuntia, joilla tilanne on juuri tuollainen arkinen, elämän muuttamassa vaiheessa jossa seksi ei enää ole se päällimmäinen asia, vaikka olemassa onkin. Tiedän myös synnytyksessä vammautuneita tai muuten vaan niin väsyneitä äitejä, joilla seksuaalinen nautinto on harvinaisempaa kuin kanan hampaat.
itselläni on viisi pientä lasta. Seksielämämme on hyvää, joskaan ei enää niin aktiivista kuin ennen lapsia. Suhtautuminen siihen on mutkatonta, koska olemme jo ns. nähneet toisistamme kaiken, eikä ujostella tarvitse vähääkään. Myös seksikerrat on paljon spontaanimpia kuin ennen, koska tilaisuuksia lasten kanssa eläessä on vähemmän ja mahdollisuuksista otetaan kiinni silloin niitä saa häiriöttä. Esim. viimeksi otettiin pikaiset autotallissa keskellä päivää, kesken auton remontin kun lapset oli seinän takana katsomassa pikkukakkosta :)
Toisaalta en ymmärrä, miksi noin erityisesti juuri synnyttäneen äidin seksistä pitäisikään sen enempää keskustella. Minusta kenenkään seksielämää ei tarvitse ottamalla ottaa puheenaiheeksi ja julkiseksi muutenkaan: mitä se kellekään kuuluu?
Vierailija kirjoitti:
MItä ihmettä? Minusta näistä asioista saa ihan hyvin tietoa. Vastauksen huoleesi voi tiivistää hyvin yksinkertaisesti:
-useimmilla naisilla alatiesynnytys ei vaikuta seksielämään kielteisesti.
-Itse asiassa monien (myös minun) subjektiivinen kokemus on, että vaikutus on ollut myönteinen.
-On mahdollista, vaikka harvinaista, saada alatiesynnytyksessä vaurioita, jotka vaikuttavat seksielämään kielteisesti, joko väliaikaisesti tai pysyvästi.
-Se, koska seksiä pystyy synnytyksen jälkeen harrastamaan, on yksilöllistä. Itsellä meni 3 kuukautta esikoisen jälkeen (mutta se oli kivuliasta vielä pari kuukautta eteenpäin) ja reilu kuukausi tokan jälkeen.
-Bonustieto: itse en ole oikeasti halunnut seksiä niin kauan kuin olen imettänyt. Uskon, että johtui hormoneista, koska tilanne muuttui kuin taikaiskusta aina 2 viikkoa imetyksen lopettamisen jälkeen. Seksiä oli kyllä imetysaikana, mutta en saanut siitä paljoakaan irti. Täämä on varmasti myös hyvin yksilöllistä.
Lisään, että en enää muista millainen tilanne oli kun esikoinen oli vauva/taapero, mutta nyt toinen lapsi on juuri täyttänyt 2v ja seksiä on keskimäärin 2x/vko ja se on hyvää. Lasten olemassaolo ei ole millään tavalla vaikuttanut seksin laatuun tai määrään, tuo 2x/vko taisi olla keskiarvo ennen lapsiakin (alkuajat poislukien).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap ihan oikeasti relaa! Itse en tunne kuin yhden joilla meni seksielämä pariksi vuodeksi lapsen syntymän jälkeen, ja tunnen aika monia synnyttäneitä naisia. :D Tämäkin jolta meni ei muuttunut ulkoisesti miksikään, mutta mies jotenkin ahdistui ja masentui eikä enää halunnut, mutta nyt vuosien jälkeen pääsivät kai kriisistä yli kun vaikuttavat onnellisilta ja lapsiakin tullut lisää.
Oma kokemukseni: Olen synnyttänyt kaksi isoa lasta alakautta, toisessa synnytyksessä väliliha leikattiin ja toisessa pieni repeämä. Palauduin nopeasti ja alapää on mielestäni ihan entisessä kunnossaan ja ulkonäössään. Lantionpohjan lihaksia treenasin synnytyksien jälkeen, mutta sitä olin tehnyt ennen raskauksiakin. Oman kokemukseni perusteella sanoisin, että normaalista synnytyksestä toipuu ihan ennalleen ja seksielämä voi palautua ihan normaaliksi. Minulle myös seksi on tärkeää, ja itse asiassa on ollut hauska huomata, että jollakin tapaa nautin siitä jopa enemmän nyt synnytyksen jälkeen. Saan esim. orgasmin yhdynnässä helpommin. Kropan ulkonäkö muuttui minulla vatsasta, raskausarpia ym., mutta minulla ei ollut mikään täydellinen kroppa ennen lapsiakaan, joten se ei ole seksielämääni vaikuttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla sektio ja kuvittelin että sitähän harrastetaan seksiä heti kun jälkivuoto loppuu. Väärin. Limakalvot oli yhtä Saharaa, häpesin vielä roikkuvaa kroppaani, en pystynyt rentoutumaan yhtään, pelkäsin vauvan heräävän, rinnatkin tuntui valuvan maitoa koko ajan..No yksi onnistunut seksikerta taisi olla koko vuonna. Olin umpiväsynyt ja masentunut ja suhde oli niin perseellään että en edes halunnut seksiä. Oli oikeasti viimeisin asia mielessä.
Kyllä mun mielestä lähinnä oikein toitotettiin miten sitä seksiä PITÄÄ olla tai suhde kuolee ja seksiä pitäisi olla jo mahdollisimman pian synnytyksestä ja hoitakaa sitä parisuhdetta ym.muuta paskaa. Mikä vaan lisäsi ahdistusta koko asiaa kohtaan ja vei ne viimeisetkin halun rippeet.
Vasta vuoden päästä synnytyksestä halut palasi ja aloin nähdä itsekin itseni naisena enkä maitoa valuvana meijerinä.
Vierailija kirjoitti:
Luulen kuitenkin, että seksielämän paraneminen iän myötä johtuu pikeminkin siitä että osaa aina paremmin huomioida kumppaninsa, eikä niinkäään synnytyksistä. Alatiesynnytyksen jälkeen kannattaa kyllä treenata lantion ja vatsan lihaksia, ei pelkästään seksielämän kannalta, vaan yleisen kehon kunnossapidon kannalta.
P.S. Jos tosiaan uskot tällaisia tabuja olevan, niin käy juttelemassa seksuaaliterapeutin kanssa. Helpottaa kun pääseee estoista.
Minulla kyllä parani nimenomaan synnytyksen myötä. Kolmesti olen synnyttänyt ja joka kerta seksi on tuntunut paremmalta. Ennen ensimmäistä synnytystä yhdyntä teki aina kipeää ja vasta toisen synnytyksen myötä kipu kokonaan hävisi. Kolmannen synnytyksen jälkeen olen pystynyt saamaan ensimmäiset orgasmit yhdynnässä.
Ap:lle: Minulla ei ainakaan ole alapää enää samanlainen kuin ennen lapsia. Paikat on löystyneet (minun tapauksessani olen siitä vain kiitollinen) eikä näytä enää yhtä hyvältä. Kolmesti olen imettänyt eikä rinnat ole enää samanlaiset. Vasta kun kuopuksen imetyksestä oli useampi vuosi ja hieman lihoin, sain sellaiset rinnat takaisin, joiden edessä kehtasin olla myös miehen edessä avoimesti. Olen saanut raskausarpia ja vatsanahka roikkuu jonkun verran. Yllä mainitut asiat ovat kuitenkin vain kosmeettisia haittoja eivätkä ne vaikuta seksielämäänne ellet anna niiden haitata. Jos pystyt itsevarmasti kantamaan nuo jutut JOS niitä ylipäätään juuri sinulle edes tulee, niin eihän seksielämän pitäisi juurikaan niiden takia muuttua. Minä en ole niin itsevarma, etteivätkö ne olisi vaikuttaneet.
Se, milloin voi aloittaa seksielämän synnytyksen jälkeen, on yksilöllistä. EIkä sillä minusta ole edes merkitystä onko se kaksi viikkoa vai kaksi kuukautta. Puhutaan kuitenkin niin lyhyestä ajasta. Isommat vauriot ovat kuitenkin varmaan suhteellisen harvinaisia. Itse en tiedä ketään, jolla olisi synnytyksessä tulleiden repeämien vuoksi seksissä hankaluuksia vielä yli puolen vuoden jälkeen synnytyksestä. Puoli vuottakin on vielä aika lyhyt aika.
Näiden lisäksi synnytyksen jälkeiseen seksielämään vaikuttaa se millainen vauva sieltä syntyy. Onko koliikkia, nukkuuko huonosti, millaiseksi mies muuttuu (jos muuttuu), miten oma hormonitoimintasi tasoittuu, miten imetys vaikuttaa sinun haluihisi, on lapsella allergioita tai refluksia, sairastutko synnytyksen jälkeiseen masennukseen tai vaikka ihan vain se millainen vuorokausirytmi lapsella on eli valvooko pitkälle yöhön vai nukahtaako yöunille jo kahdeksalta. Nämä vaikuttavat todella paljon eikä niitä kukaan voi sinulle ennustaa.
Itselläni on kolme lasta. Esikoisen syntymän jälkeen seksielämä oli vilkasta kolmen kuukauden jälkeen, toisen ja kolmannen kohdalla sitä ei ollut juuri lainkaan tuossa vaiheesa. Jos yhtään lohduttaa, luultavasti viimeistään vuoden jälkeen synnytyksestä seksielämä palaa suunnilleen normaaliksi jos lapsia on vain yksi ja hän on terve ja seksi on sinulle tärkeää. En edes mene siihen, miten kolmen alle kouluikäisen lapsen kanssa väsymys ja jatkuva toisten tarpeiden täyttäminen ja heittelevät hormonit vaikuttavat seksielämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on sellainen harhainen käsitys, että yhteiskunta on sulla velkaa kaiken hoidon ja informaation siihen päälle ja jos et saa vastauksia niin "päädyt sektioon". Jotenkin hysteeristä touhua kun sulla taitaa kyllä olla ihan nettikin käytössä. Eikös siellä synnytyksen jälkeen anneta niitä tussunkiritysohjeita kuitenkin. Minun käsitykseni mukaan näin on.
Rehellinen vastaus: seksielämään vaikuttaa enemmän lapsen olemassa olo kuin synnytys.
Minulla on kaksi lasta, 2v ja 1v. Molemmat olen synnyttänyt alakautta. Ekassa synnytyksessä tehtiin eppari, toisessa tuli repeämä. Siinä vaiheessa kun jälkivuoto loppui, oli alapäänikin jo kunnossa. Eli olisko ollut noin 2 kk synnytyksestä, kun seksiä pystyi jo harrastamaan kivuitta liukkarin kanssa. Imetyshormonit kuivattaa emätintä, joten liukkaria tarvitaan synnytyksen jälkeen. Minä otin mieheltä suihin säännöllisesti ennen kuin pystyimme yhdyntään.
Enemmän seksielämään vaikuttaa se, että vauva heräilee kesken vanhempien petipuuhien. Meillä ei kumpikaan vauva suostunut nukkumaan omassa sängyssään, vaan joutui nukuttamaan perhepedissä, joten seksille piti keksiä muita paikkoja. Lisäksi vanhemmat ovat väsyneitä valvomisesta. Minä en myöskään tykännyt siitä, kun rinnat suihkusivat maitoa seksiä harrastaessamme. Seksihalut myös vähenevät hormonaalista syistä.
Nyt kun nuorempi on jo yksivuotias ja nukkuu yöt heräämättä omassa huoneessaan, on seksielämämme palautunut normaaliksi. Tosin ei ole jaksettu kuin kerta viikkoon, mutta varmaan kevättä kohti kun mennään ja muutenkin virkistyy niin jaksaa useamminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni on kaksi lasta ja kolmas tulossa. Synnytyksen jälkeen ei pariin kuukauteen harrastettu ollenkaan mutta sen jälkeen sitä on harrastettu muuten ihan tavalliseen tapaan paitsi ehkä vähän harvemmin kuin aiemmin. Vauvavuoden aikana ihan jo valvomiset ja väsymys vähentävät kummankin intoa. Mutta yleensä kyllä parissa vuodessa palautunut ihan ennalleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Suomessa on vielä vahvasti vallalla häveliäisyys, mitä tulee seksielämään. Nykyään monet saavat lapsia vasta lähemmäs 30-vuotiaina ja monella saattaa olla epärealistiset toiveet tai odotukset seksielämästä ja parisuhteesta heti synnytyksen jälkeen. Myöskään terveydenhoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi tietoa tai taitoa seksuaalisuudesta puhumiseen, minkä olet itsekin huomannut.
Jos et pääse puusta pitkälle kohtaamiesi ammattilaisten kanssa, niin onneksi hyvää ja asiantuntevaa palvelua saa esim. Väestöliiton (http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/) tai Sexpon (http://www.sexpo.fi/neuvonta/) kautta.
Kiitos, tämä vastaus oli mahtava! Otamme miehen kanssa tuonne yhteyttä ja toivotaan, että päästään juttelemaan. Olen huomannut saman häveliäsiyyden, mikä täällä Suomessa hämentää suuresti. Entisessä kotimaassani puhuttiin seksistä avoimesti ystävieni kanssa... kaduttaa, että tulin takaisin :(
Mene takaisin tai hanki parempia ystäviä? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mietit vain alapäätäsi niin ei todella olisi kannattanut hankkiutua raskaaksi, koska ei ole yhtä oikeaa vastausta siihen miten juuri sinä palaudut. Minulle ei ole tullut tikin tikkiä, tosin, ensimmäisestä synnytyksestä "löystyin" sopivasti ja tulin herkemmäksi, joten meidän seksielämämme parantui huomattavasti. Ennen olin niin tiukka ja kuiva, että seksi oli usein kivuliasta ja epämieluisaa. Mutta mitä tulee siihen kuinka usein jaksaa seksiä harrastaa pikkuvauva-aikana - sekin on yksilöllistä. Minä en jaksanut ensimmäisen kolmeen kuukauteen mitään ja mieskin oli niin poikki että toivoi vaan pidempiä ja yhtenäisempiä yöunia, ei seksiä. Miksi sinä hankit lapsia kun seksielämän muutokseen on riski ja sinua ei voida 100% varmuudella istuttaa mihinkään tilastoon? Seksuaalusuus ja seksielämä on niin yksilöllisiä asioita, minulle ja miehelle riittää 1-2x/vko ja toisille se on liian vähän. Minulle riittää että molemmat nautimme seksistä, orgasmillani ei ole väliä. Asetat yhteyskunnalle liian ison vastuun SINUN seksielämäsi onnistumisesta synnytyksen jälkeen. Voihan olla että vaikka keisarinleikkauksen saisitkin tuollaisella syyllä niin miehesi näkeekin sinut äitinä erilaisena, oletkin ulkonäöltäsi erilainen tai jotain muuta ja seksielämänne muuttuu - kasvatatko lapsen katkerana? Kaikki ei välttämättä ole kuin ennen - onko se lapsen syy? Kukaan ei voi ennustaa sitä, miten juuri sinulle käy synnytyksen jälkeen. Jospa oletkin äiti joka laittaakin lapsen seksin edelle? Muututkin itse. Et voi tietää ennen kuin lapsi on syntynyt.
2 viikkoa yli neljäkiloisen vauvan synnytyksen jälkeen harrastettiin ekan kerran eikä sattunut ja ihan normaali seksielämä on ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska Suomessa on vielä vahvasti vallalla häveliäisyys, mitä tulee seksielämään. Nykyään monet saavat lapsia vasta lähemmäs 30-vuotiaina ja monella saattaa olla epärealistiset toiveet tai odotukset seksielämästä ja parisuhteesta heti synnytyksen jälkeen. Myöskään terveydenhoitohenkilökunnalla ei ole riittävästi tietoa tai taitoa seksuaalisuudesta puhumiseen, minkä olet itsekin huomannut.
Jos et pääse puusta pitkälle kohtaamiesi ammattilaisten kanssa, niin onneksi hyvää ja asiantuntevaa palvelua saa esim. Väestöliiton (http://www.vaestoliitto.fi/seksuaalisuus/) tai Sexpon (http://www.sexpo.fi/neuvonta/) kautta.
Kiitos, tämä vastaus oli mahtava! Otamme miehen kanssa tuonne yhteyttä ja toivotaan, että päästään juttelemaan. Olen huomannut saman häveliäsiyyden, mikä täällä Suomessa hämentää suuresti. Entisessä kotimaassani puhuttiin seksistä avoimesti ystävieni kanssa... kaduttaa, että tulin takaisin :(
Eiköhän tää riipu ihan siitä kenen seurassa oot. Itse puhun kavereitten kanssa avoimesti seksistä ja samoin esimerkiksi gynelle mikäli on ollut aihetta. Ja aina on lääkärit vastannut avoimesti kysymyksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin itse osannut ottaa asioista selvää, ja tiesin, että suurimmassa osassa tapauksista seksualisuus vain paranee, kun on synnyttänyt. Toki on tapauksia, jossa kaikki meneekin päin peetä, mutta ne on harvassa.
t: neljän äiti
Mutta kuinka harvassa? haluan tietää oikeasti lukuja ja todennäköisyyksiä? Tiedän, etten ole valmis luopumaan tässä iässä seksistä, seksuaalisuudesta ja sitä kautta onnellisuudestani lopunelämäksi. haluan tietää riskit siihen, että menetän täysin itseni.
Tuota, siinä tapauksessa sinun ei olisi kannattanut hankkiutua ollenkaan raskaaksi. Seksin väheneminen, seksuaalisen itsetunnon huononeminen, onnellisuuden väheneminen ja kokemus itsensä menettämisestä ovat vanhemmuuteen liittyviä riskejä synnytystavasta riippumatta. -11
Tai: krooniseen (tai akuuttiin) sairauteen, työttömyyteen, masennukseen, ikääntymiseen, stressiin, puolison stressiin, sairauteen, masennukseen, työttömyyteen tms tms tms.. Ihanmikä vaan voi muutta sen, mitä ennen oli. Sitä sanotaan elämäksi.
Mulla itsellä taas nimenomaan heti synnytyksen jälkeen ja imetysaikana muutenkin on koko ajan panettanut. Tuskaa odottaa koko jv-aika.
t: jo vastannut neljän äiti
Ehkä siksi kun naiset on niin erilaisia ja kukaan ei tiedä etukäteen miten juuri joku tietty nainen kokee asiat ja kuinka paranet synnytyksen jälkeen ja eikö tuo nyt ole jo yksityisasia kuitenkin.
Jokainen synnytys on erilainen. Yleensä tehdään synnytystapa-arvio ja jos sen mukaan vauvan ja lantion koot ovat epäsuhdassa, niin harkitsisin sektiota. Jos sulle sanotaan, että tuleva vauva on noin 3, 3 kg ja synnytät helposti 4 kg vauvan, niinkuin minulle kerrottiin, niin synnyttäisin alakautta.
Synnytyksistä toipumisessa on myös eroa. Esim minulle oli vaikeinta synnyttää 3,2 kg esikoinen. Keskimmäinen oli helppo 3 kg ja kuopus kokemuksena raju ja toki onnistuttuaan helppokin 3,9 kg. Tämä viimeinen nopeutensa, lapsen päättäväisen puskun, että tulen nyt täältä näillä supistuksilla ja koon vuoksi raju synnytys kuitenkin palautti kehoni parhaimpaan kuntoon! Pari tuntia synnytyksestä ihmettelin, että mihin vatsani olikaan kadonnut, supistunut pois. Edellisissä synnytyksissä vatsa palautui kuukausia, mutta nyt olin heti energinen, vahva ja lihaskunto hyvä. Esikoisen saatuani olin hukannut ryhtini joksikin aikaa.
Imetin lapsiani kauan. Kolmea lastani yhteensä seitsemän vuotta. Imetin tehokkaasti. Kuukautiset pysyivät poiss aina yli vuoden synnytyksestä. Uskon, että imettämällä keho palautuu parhaiten. En saanut raskausarpia, roikkurintoja enkä rintatulehdusta. Rintatulehdus yritti tosin tulla, mutta olin hereillä ja hoidin silloin rintojani ohjeiden mukaan. Laitoin kellon soimaan, että heräsin varmasti yölläkin imettämään täysistä rinnoistani jne.
Mieti itse, että millainen keho sinulla on. Missä ovat rajasi? Minulla noin 4 kg onnistuu vielä hyvin. Ei repeämiä. Ekassa välilihanleikkaus tunnin ponnistusvaiheen vuoksi ja kahden viikon parantelukivut. Toisissa kaksi tikkiä 7min ja 10 min ponnistuvvaiheiden jälkeen. Nuo kaksi tikkiä eivät edes kirpaisseet. Pitempiaikaisia vaikutuksia seksielämääni ei tullut. Jälkivuotoa tuli 3-4 viikkoa ja yhdynnät onnistuivati vähän sen jälkeen, kun jälkitarkastuksetkin oli tehty noin 40 vrk synnytyksestä.