Lue keskustelun säännöt.
Ope ilmoitti, että tokaluokkalaisten on osattava sitoa itse luistimet
Karoliina
18.01.2016 |
Eivät kuulemma saa apua kiinnittämiseen, ei riitä aika eikä mukana ole avustajia. Onko tämä nyt ihan ok?? Lapseni ei osaa vielä laittaa itse luistimia kiinni.
Kommentit (121)
Me oltiin omatoimisia jo ekalla ja tokalla luokalla. Open ei tarvinnut auttaa, autettiin usein toinen toisiamme ja kiristettiin toistemme luistimien nauhat ihan supertiukalle!!! Nykylapsia paapotaan liikaa, tuntuu etteivät edes halua kokeilla mitään. Me ei edes haluttu vanhempien/open apua, kaikki halus pärjätä itse, se oli 80-luvulla ihan normaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No vaikka näissä: http://www.lindex.com/fi/lapset/tytoet-92-122-cm/housut-farkut/#!/page1…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luistimia on oikeasti vaikea saada tarpeeksi kireälle lapsen voimilla ja vähänkään kömpelömmällä hienomotoriikalla. Meillä on ainakin kaunarit niin jäykkää materiaalia, että siinä saa aikuinenkin tosissaan kiskoa. Ja nyt pitäisi KAHDEKSANVUOTIAAN saada ne itse jalkaan! Aivan älytöntä, jos lapsi sitten luistelee lörpöillä luistimilla, siinä vaan rasittuvat turhaan jalkojen nivelet. Varsinkin jos opettaja on itse näitä superliikkujia jotka vaativat lapsia harjoittelemaan vaikeita asioita (mm. muistan kuinka ala-asteella piti yrittää sirklata ja kokeilla yhden jalan tasapainoja, vaikka kaikki eivät todellakaan olleet jäällä kuin kotonaan luistimet jalassa), niin silloin on ihan todellinen tapaturmariski, jos luistin on löysällä jalassa.
Eikö niitä kouluavustajia vois vaikka käyttää tähän hommaan, jos ope itse ei viitsi kun menee niin paljon aikaa? Jos mun lapseni nyrjäyttäisi niljan siksi että luistimen nauhat oli liian löysällä, niin valittaisin ihan varmasti asianosaisesta opettajasta kunnan koulutoimeen.
Tuskinpa ne tokaluokkalaiset vielä opettelevat vaakoja ja piruetteja. Luistelun alkeista on ollut tapana aloittaa. Ja jos sinun lapsesi nyrjäyttäisi nilkkansa löysän luistimen takia, niin se ei olisi opettajan vika, varsinkaan jos kotiin on tiedotettu, että lapsen tulee osata sitoa luistimet itse.
Kylläpä se vaan olisi open vika, sillä ope on niistä lapsista vastuussa. Hänen hommansa on katsoa, että kaikki osaa ja saa luistimet jalkaansa kunnolla. Lasta, tokaluokkalaista, ei voida vastuuseen laittaa, kyllä se on aikuinen joka vastaa.
Ja katin kontit. Eihän opettaja ole vastuussa siitäkään, jos lapsi kompastuu välitunnilla kengännauhaansa ja taittaa nilkkansa.
Helsingissä?
Samaa sanoo meidän lasten opettaja. Ei ole aikaa auttaa sitomaan luistimia. 2 lk
Pitkän opettajaurani aikana en ole kyllä tavannut yhtään lasta, joka ei osaisi solmia kengännauhoja.
Ekaluokkalaisilla on joskus vaikeuksia luistimien nauhojen kiristämisessä, mutta meillä on aina ollut parisysteemi eli kaveri auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien hokkarit on nykyisin niin kovavartisia, että niiden nhauhojen sitominen on hikistä homaa aikuisellekin. Viimeksikin kun vein alakoululaisen kentälle, niin autoin pakkasessa luistinnauhojen tiukentamisessa. Kohta oli lapsen kaverit jonossa pyytämässä apua, ja siinä sit sidoin kuuden pojan luistimet. Eivät olleet itse saaneet kunnolla kiinni.
Niin, miksi ihmiset ostavat lapsille niitä halpoja luistimia, joiden kenkäosa on muovia. Se on kovaa, ei mukaudu jalan mukaan eikä sitä saa nauhoilla kiristettyä tukemaan nilkkaa. Kunnon luistin on nahkainen.
Kaikilla ei ole varaa ostaa kalliita luistimia niin vähäistä käyttöä varten. Viime vuonna esim meidän lähiluistelukentällä pääsi luistelemaan kahden viikon aikana, joist monena päivänä jää oli kamalassa kunnossa. Kun lapsi ei pelaa jääkiekkoa, niin kovin kalliiden luistimien osto ei kannata, sillä niiden käyttöikä on korkeintaan vuosi-kaksi. Ja luistelukerkat jää yksinumeroiseen lukuun.
Tekojääkentillä on yleisöluisteluvuoroja. Ihan vanhempien viutseliäisyydestä kiinni tuo luistelun harrastaminen.
Yleisöluisteluvuot lähihalleissa naapurikunnassa on iltapäivisin. Valitettavasti olen silloin töissä yli 20 km päässä.
Maalla otetaan lumikola matkaan ja aurataan lähimmän järven jäälle luistelurata. Saa vanhemmatkin tehokasta liikuntaa, kun luistelee ja kolaa samaan aikaan. Ei tarvi kytätä vuoroja ja tilaa on!
Sä et ole maalla näköjään koskaan asunut. Maalla kaikki ei asu järven rannassa, saatikka edes lähellä rantaa. Rannan omistaa aina joku ja jokamiehenoikeuksiin ei kuulu mennä kolaamaan jäälle luistinrataa.
Kyllä asun. Ei sitä kenenkään rantaan tietenkään mennä tekemään. Tolla logiikalla pilkillekään ei sais mennä kuin maanomistajat. Mites ne retkiluistelijatkin saa päästellä menemään pitkin järvenselkiä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luistimia on oikeasti vaikea saada tarpeeksi kireälle lapsen voimilla ja vähänkään kömpelömmällä hienomotoriikalla. Meillä on ainakin kaunarit niin jäykkää materiaalia, että siinä saa aikuinenkin tosissaan kiskoa. Ja nyt pitäisi KAHDEKSANVUOTIAAN saada ne itse jalkaan! Aivan älytöntä, jos lapsi sitten luistelee lörpöillä luistimilla, siinä vaan rasittuvat turhaan jalkojen nivelet. Varsinkin jos opettaja on itse näitä superliikkujia jotka vaativat lapsia harjoittelemaan vaikeita asioita (mm. muistan kuinka ala-asteella piti yrittää sirklata ja kokeilla yhden jalan tasapainoja, vaikka kaikki eivät todellakaan olleet jäällä kuin kotonaan luistimet jalassa), niin silloin on ihan todellinen tapaturmariski, jos luistin on löysällä jalassa.
Eikö niitä kouluavustajia vois vaikka käyttää tähän hommaan, jos ope itse ei viitsi kun menee niin paljon aikaa? Jos mun lapseni nyrjäyttäisi niljan siksi että luistimen nauhat oli liian löysällä, niin valittaisin ihan varmasti asianosaisesta opettajasta kunnan koulutoimeen.
Tuskinpa ne tokaluokkalaiset vielä opettelevat vaakoja ja piruetteja. Luistelun alkeista on ollut tapana aloittaa. Ja jos sinun lapsesi nyrjäyttäisi nilkkansa löysän luistimen takia, niin se ei olisi opettajan vika, varsinkaan jos kotiin on tiedotettu, että lapsen tulee osata sitoa luistimet itse.
Kylläpä se vaan olisi open vika, sillä ope on niistä lapsista vastuussa. Hänen hommansa on katsoa, että kaikki osaa ja saa luistimet jalkaansa kunnolla. Lasta, tokaluokkalaista, ei voida vastuuseen laittaa, kyllä se on aikuinen joka vastaa.
Ja katin kontit. Eihän opettaja ole vastuussa siitäkään, jos lapsi kompastuu välitunnilla kengännauhaansa ja taittaa nilkkansa.
Minkähän takia niile opettajille oikein maksetaan palkkaa? Kun ei ne nykyisin enää ole mistään vastuussa, lasten pitää hoitaa kaikki ihan itse. Sama kai se olis jos säästöjen nimissä potkaistais puolet opettajista suoraan kortistoon. Kaipa ne lapset opettaa itse itsensä. Koska loppupeleissä lapsethan siellä on vastuussa ihan kaikesta.
Olen itse 40v. ja muistan vielä oikein hyvin, että meitä autettiin ekalla ja tokalla luistimien solmimisessa. Ja itse olen 20v. sitten auttanut kouluavustajana ekoilla ja tokille luistimia jalkaan. Että ei ne lapset silloinkaan osanneet...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistaakseni autettiin ja oli avustajia. Ongelma on se että lasten sormet jäätyy ja sitten tulee itku.
Mies haki pojan kentällä ja näki kun yksi poika itki, kun sormet niin jäässä. Ja yhdellä toisella oli myös sormet jäässä. Oma poikamme on jo 12v. Mies sanoi että kovaa on toi kouluelämä tuolla kentän laidalla. Tämä porukka siis käveli jo miestäni vastaan.
Muistakseni vielä kolmannellakin luokalla oli kutos luokkalaiset avustamassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien hokkarit on nykyisin niin kovavartisia, että niiden nhauhojen sitominen on hikistä homaa aikuisellekin. Viimeksikin kun vein alakoululaisen kentälle, niin autoin pakkasessa luistinnauhojen tiukentamisessa. Kohta oli lapsen kaverit jonossa pyytämässä apua, ja siinä sit sidoin kuuden pojan luistimet. Eivät olleet itse saaneet kunnolla kiinni.
Niin, miksi ihmiset ostavat lapsille niitä halpoja luistimia, joiden kenkäosa on muovia. Se on kovaa, ei mukaudu jalan mukaan eikä sitä saa nauhoilla kiristettyä tukemaan nilkkaa. Kunnon luistin on nahkainen.
Kaikilla ei ole varaa ostaa kalliita luistimia niin vähäistä käyttöä varten. Viime vuonna esim meidän lähiluistelukentällä pääsi luistelemaan kahden viikon aikana, joist monena päivänä jää oli kamalassa kunnossa. Kun lapsi ei pelaa jääkiekkoa, niin kovin kalliiden luistimien osto ei kannata, sillä niiden käyttöikä on korkeintaan vuosi-kaksi. Ja luistelukerkat jää yksinumeroiseen lukuun.
Tekojääkentillä on yleisöluisteluvuoroja. Ihan vanhempien viutseliäisyydestä kiinni tuo luistelun harrastaminen.
Yleisöluisteluvuot lähihalleissa naapurikunnassa on iltapäivisin. Valitettavasti olen silloin töissä yli 20 km päässä.
Maalla otetaan lumikola matkaan ja aurataan lähimmän järven jäälle luistelurata. Saa vanhemmatkin tehokasta liikuntaa, kun luistelee ja kolaa samaan aikaan. Ei tarvi kytätä vuoroja ja tilaa on!
Sä et ole maalla näköjään koskaan asunut. Maalla kaikki ei asu järven rannassa, saatikka edes lähellä rantaa. Rannan omistaa aina joku ja jokamiehenoikeuksiin ei kuulu mennä kolaamaan jäälle luistinrataa.
Kyllä asun. Ei sitä kenenkään rantaan tietenkään mennä tekemään. Tolla logiikalla pilkillekään ei sais mennä kuin maanomistajat. Mites ne retkiluistelijatkin saa päästellä menemään pitkin järvenselkiä?!
Pilkillä ei ollakaan kenenkään rannassa, eikä retkiluistella kenenkään rannassa. Mutta kuka hullu kolaa keskelle järveä luistinkentän?? Etenkään nyt kun vielä varoitellaan heikoista jäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on kyllä pilalle hemmoteltu sukupolvi kyseessä...(eri asia jos kehityksellistä häiriötä, vammaa jne) mutta kyllä nyt kouluikäisten kuuluu osata sitoa itse kengännauhat, sitoa luistimet, pyyhkiä vessasta käynnin jälkeen, pakata oma reppunsa jne, nuo ovat ihan peruselämän osaamista joka ei ole koulun homma vaan lähtökohtaisesti vanhempien opetettavissa. Yllättäen on kuitenkin niin ettei Nuutti-Mikkoa voi vaatia sitomaan omia kengännauhojaan, vaikka hienomotoriikka on tarpeeksi hyvä älypuhelinten käyttämiseen ja tabletilla pelaamiseen. Luulisi että ennemmin opettajien pitäisi auttaa lapsia käyttämään älypuhelimia vanhemmille soittamista varten kuin solmimaan kengännauhoja....en ymmärrä miten nämä kouluikäiset lapset nykyään käyvät kavereitten kanssa leikkimässä jos jonkun vanhemman on suurinpiirtein avattava ovet lapselle ja seurattava perässä etteivät vain kengännauhat avaudu kesken leikin.
Tuo auttaminen puute taitaa olla teidän Helsinkiläisten ongelma. Vähän niin kuin joka asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on yksi syy miksi en hanki lapsia. En todellakaan osta kalliita suksia taikka luistimia vain muutamaa käyttökertaa varten vain sen takia että joku vaan päättänyt että nämä ovat muka jotain perustaitoja mitä ihmisten kuluisi osata. Luistelu ja hiihto ovat inhotuimmat koululiikuntalajit mutta silti lapset pakotetaan opettelemaan aivan hyödytöntä asiaa ja vieläpä vanhempien rahoilla. "opettakaa kotona" ensin vaaditaan ostamaan luistimet ja sitten vielä vaaditaan että vanhemmat opettavat käyttämään niitä vain koska koulussa viedään lapset kaksi kertaa vuodessa jäälle. Koulun tai valtion kuuluisi kustantaa sukset ja luistimet jos kerta nämä taidot kuuluu jokaisen osata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien hokkarit on nykyisin niin kovavartisia, että niiden nhauhojen sitominen on hikistä homaa aikuisellekin. Viimeksikin kun vein alakoululaisen kentälle, niin autoin pakkasessa luistinnauhojen tiukentamisessa. Kohta oli lapsen kaverit jonossa pyytämässä apua, ja siinä sit sidoin kuuden pojan luistimet. Eivät olleet itse saaneet kunnolla kiinni.
Niin, miksi ihmiset ostavat lapsille niitä halpoja luistimia, joiden kenkäosa on muovia. Se on kovaa, ei mukaudu jalan mukaan eikä sitä saa nauhoilla kiristettyä tukemaan nilkkaa. Kunnon luistin on nahkainen.
Kaikilla ei ole varaa ostaa kalliita luistimia niin vähäistä käyttöä varten. Viime vuonna esim meidän lähiluistelukentällä pääsi luistelemaan kahden viikon aikana, joist monena päivänä jää oli kamalassa kunnossa. Kun lapsi ei pelaa jääkiekkoa, niin kovin kalliiden luistimien osto ei kannata, sillä niiden käyttöikä on korkeintaan vuosi-kaksi. Ja luistelukerkat jää yksinumeroiseen lukuun.
Tekojääkentillä on yleisöluisteluvuoroja. Ihan vanhempien viutseliäisyydestä kiinni tuo luistelun harrastaminen.
Yleisöluisteluvuot lähihalleissa naapurikunnassa on iltapäivisin. Valitettavasti olen silloin töissä yli 20 km päässä.
Maalla otetaan lumikola matkaan ja aurataan lähimmän järven jäälle luistelurata. Saa vanhemmatkin tehokasta liikuntaa, kun luistelee ja kolaa samaan aikaan. Ei tarvi kytätä vuoroja ja tilaa on!
Sä et ole maalla näköjään koskaan asunut. Maalla kaikki ei asu järven rannassa, saatikka edes lähellä rantaa. Rannan omistaa aina joku ja jokamiehenoikeuksiin ei kuulu mennä kolaamaan jäälle luistinrataa.
Kyllä asun. Ei sitä kenenkään rantaan tietenkään mennä tekemään. Tolla logiikalla pilkillekään ei sais mennä kuin maanomistajat. Mites ne retkiluistelijatkin saa päästellä menemään pitkin järvenselkiä?!
Pilkillä ei ollakaan kenenkään rannassa, eikä retkiluistella kenenkään rannassa. Mutta kuka hullu kolaa keskelle järveä luistinkentän?? Etenkään nyt kun vielä varoitellaan heikoista jäistä.
No tietysti se vanhempi, joka on oppinut lapsena solmimaan luistimensa ja tykkää luistella. Haluaa vielä lapselleenkin moisen turhuuden opettaa. Jää muuten vahvistuu nopeammin siitä, missä ei ole paksua lumikerrosta päällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koittakaahan ymmärtää, ettei kyse ole siitä, ettei opea huvita.
Tassut ylös mammat, antakaahan äänenne: kumman vaihtoehdon haluaisit oman lapsesi liikuntatunnille:
a) kaikki ovat kopissa, ope auttaa tarvitsevia. Kopissa ollaan yhteensä n. 20 minuuttia, valmiit istuvat vaatteet päällä ja odottavat, että se viimeisinkin on valmis. Sitten päästään jäälle, aikaa luisteluun on n. 15 minuuttia, koska luistinten riisumiseen pitää varata myös aikaa.
b) oppilaat toimivat omatoimisesti kopissa, auttavat tarvittaessa toisiaan. Kopista voi lähteä jäälle heti kun on valmis, koska ope odottaa jo jäällä. Luistelaikaa oppilailla n. 30 minuuttia (nopeille ehkä jopa enemmän, hitaammille vähemmän).
Huomioon otettavat seikat: lapsia ei voi päästää yksin jäälle, jos ope on kopissa (tämän kieltää laki). Avustajia ei ole monessakaan koulussa käytettävissä tällaiseen toimintaan, siellä koulussa on paljon tärkeämpää avuntarvetta. Isommilla oppilailla on omat oppituntinsa, ykkösiä auttavat, mutta eivät ehdi enää kakkosten avuksi.
Ja kyse ei ole pelkästä kiristysavusta, vaan siitä, että liian moni oppilas on aivan piloille passattu, eivät saa luistimia jalkaan, eivät osaa sitoa luistimia, eivät tehdä rusettia. Kodin tehtävä olisi opettaa nämä perusseikat ja antaa sen opettajan keskittyä luistelun perustaitojen opetteluun (kakkkosilla ihan jarrutusta, liukua, oikeaoppista potkua jne.).
Katselen tässä juuri tallennetta Junior MasterChefistä ja luen tätä. Tuossa kisassa jo 9-vuotiaat osaavat laittaa ravintolatason ruokaa ja täällä AV-mammat valittaa, kun lapsi joutuu ITSE solmimaan luistimennauhat. Mitenhän hädissään olisivat, jos heidän lapsillaan olisi kotitaloutta ja joutuisi koskeaan teräviin, pelottaviin ja vaarallisiin veitsiin sekä kattiloihin?
onhan se tietty ihan kamalaa, jos omaa pikku kultamurua ei palvella ja passata myös koulussa.
Vierailija kirjoitti:
koittakaahan ymmärtää, ettei kyse ole siitä, ettei opea huvita.
Tassut ylös mammat, antakaahan äänenne: kumman vaihtoehdon haluaisit oman lapsesi liikuntatunnille:
a) kaikki ovat kopissa, ope auttaa tarvitsevia. Kopissa ollaan yhteensä n. 20 minuuttia, valmiit istuvat vaatteet päällä ja odottavat, että se viimeisinkin on valmis. Sitten päästään jäälle, aikaa luisteluun on n. 15 minuuttia, koska luistinten riisumiseen pitää varata myös aikaa.
b) oppilaat toimivat omatoimisesti kopissa, auttavat tarvittaessa toisiaan. Kopista voi lähteä jäälle heti kun on valmis, koska ope odottaa jo jäällä. Luistelaikaa oppilailla n. 30 minuuttia (nopeille ehkä jopa enemmän, hitaammille vähemmän).
Huomioon otettavat seikat: lapsia ei voi päästää yksin jäälle, jos ope on kopissa (tämän kieltää laki). Avustajia ei ole monessakaan koulussa käytettävissä tällaiseen toimintaan, siellä koulussa on paljon tärkeämpää avuntarvetta. Isommilla oppilailla on omat oppituntinsa, ykkösiä auttavat, mutta eivät ehdi enää kakkosten avuksi.
Ja kyse ei ole pelkästä kiristysavusta, vaan siitä, että liian moni oppilas on aivan piloille passattu, eivät saa luistimia jalkaan, eivät osaa sitoa luistimia, eivät tehdä rusettia. Kodin tehtävä olisi opettaa nämä perusseikat ja antaa sen opettajan keskittyä luistelun perustaitojen opetteluun (kakkkosilla ihan jarrutusta, liukua, oikeaoppista potkua jne.).
Eikä 20 minuuttia riitäkään, jos oppilaita on yli 15 ja kaikki odottavat tumput suorina, että opettaja tekee kaiken puolesta. Ainakin yhdellä on toinen villasukka hukassa, kolmen kanssa kokeillaan kahteen kertaan, ovatko luistimet paremmat villasukalla vai ilman, kahdelle ei mahdu ekaluokalla ostetut luistimet ollenkaan jalkaan ja viidellä on toppahousujen alla nilkat paljaana. Kun kaikki ovat vihdoin ja viimein valmiina jäälle, tuntia on aikaa 15 minuuttia, jonka aikana pitäisi ehtiä myös riisua ne luistimet ja siirtyä takaisin koululle.
Sille on ihan oikeasti syynsä, että opettajat odottavat vanhempien ottavan vastuun siitä, että lapsi on valmis liikuntatunnille silloin, kun tunnin on määrä alkaa. Oli kyse sitten varusteiden sopivuudesta, tai pukeutumistaidoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien hokkarit on nykyisin niin kovavartisia, että niiden nauhojen sitominen on hikistä homaa aikuisellekin. Viimeksikin kun vein alakoululaisen kentälle, niin autoin pakkasessa luistinnauhojen tiukentamisessa. Kohta oli lapsen kaverit jonossa pyytämässä apua, ja siinä sit sidoin kuuden pojan luistimet. Eivät olleet itse saaneet kunnolla kiinni.
Niin, miksi ihmiset ostavat lapsille niitä halpoja luistimia, joiden kenkäosa on muovia. Se on kovaa, ei mukaudu jalan mukaan eikä sitä saa nauhoilla kiristettyä tukemaan nilkkaa. Kunnon luistin on nahkainen.
Kaikilla ei ole varaa ostaa kalliita luistimia niin vähäistä käyttöä varten. Viime vuonna esim meidän lähiluistelukentällä pääsi luistelemaan kahden viikon aikana, joist monena päivänä jää oli kamalassa kunnossa. Kun lapsi ei pelaa jääkiekkoa, niin kovin kalliiden luistimien osto ei kannata, sillä niiden käyttöikä on korkeintaan vuosi-kaksi. Ja luistelukerkat jää yksinumeroiseen lukuun.
Tän ongelman ratkaisee se, että ostaa käytettyjä luistimia. maksoin 18 € käytetyistä hokkareista, joissa materiaali oli varsissa jo sopivasti pehmentynyt. terät olivat kuitenkin kuin uudet. Helppo laittaa jalkaan. halvemmallakin olis saanut, mutta huonommilla terillä. Täällä suositellaan pienille taitoluistelijan aluillekin ostamaan ne ekat oikeat taitoluistimet käytettyinä niin eivät ole niin jäykät käytössä - ja myös helpompi laittaa jalkaan. Vanhemmat potkaistaan kopista viimeistään kilparyhmien harkoissa (yleensä n. 6.-7. v).
Kaunoluistimissa kireälle saamista auttaa se, että kiristää ensin sen jalkapöydän päällä olevan osan, jossa nauhat kulkevat reikien kautta. Sitten siihen väliin solmu ja sitten jatketaan nyörittämistä hakasten kautta ja juuri nurinpäin, eli nauha kiepautetaan hakasen yläpuolelta ja sitten ristiin .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien hokkarit on nykyisin niin kovavartisia, että niiden nauhojen sitominen on hikistä homaa aikuisellekin. Viimeksikin kun vein alakoululaisen kentälle, niin autoin pakkasessa luistinnauhojen tiukentamisessa. Kohta oli lapsen kaverit jonossa pyytämässä apua, ja siinä sit sidoin kuuden pojan luistimet. Eivät olleet itse saaneet kunnolla kiinni.
Niin, miksi ihmiset ostavat lapsille niitä halpoja luistimia, joiden kenkäosa on muovia. Se on kovaa, ei mukaudu jalan mukaan eikä sitä saa nauhoilla kiristettyä tukemaan nilkkaa. Kunnon luistin on nahkainen.
Kaikilla ei ole varaa ostaa kalliita luistimia niin vähäistä käyttöä varten. Viime vuonna esim meidän lähiluistelukentällä pääsi luistelemaan kahden viikon aikana, joist monena päivänä jää oli kamalassa kunnossa. Kun lapsi ei pelaa jääkiekkoa, niin kovin kalliiden luistimien osto ei kannata, sillä niiden käyttöikä on korkeintaan vuosi-kaksi. Ja luistelukerkat jää yksinumeroiseen lukuun.
Jos käyttö on todella vähäistä, niin ne luistimethan saa myytyä kirpparilla eteenpäin samaan hintaan kuin on sieltä ostanutkin.
Lapsien koulussa pyydetään vapaaehtoisia vanhempia auttamaan luistimien laitoissa, hyvin on aina löytynyt vapaaehtoisia. Ei tokaluokkalainen vielä yleensä saa luistimia tarpeeksi kireelle, ja kypärä varsinkin on vaikea saada kiinni, joten apujoukot tarpeen.