Lue keskustelun säännöt.
Saitko selkään lapsena?
17.01.2016 |
Kurittiko vanhempasi tai muut aikuiset sinua lapsena?
Miten ja mistä syistä?
Mitä haluaisit sanoa vanhemmillesi siitä nyt aikuisena?
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
En muista että minua tai veljeäni olisi koskaan kuritettu fyysisesti. Olimme kyllä kohtalaisen kilttejä lapsia joskin pahin hölmöilymme oli naapurin metsän polttaminen...keiteltiin kahvia nuotiolla ja sammutus vähän jäi vaiheeseen :D
Ainoa tapaus jossa selkäsaunalla on edes uhattu liittyi ruokailuun. Muistan että äiti vahti vyön tai vastaavan kanssa vieressä että söin lautaseni tyhjäksi. Muistaakseni minulla oli ollut jo pidemmän aikaa ongelmia ruokailun kanssa. En tosin muista muuttuivatko syömistavat tuosta tai tuliko edes kyseinen annos syötyä loppuun asti. Selkääni en kuitenkaan saanut :)
Vuosimallia -85
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähän tukkapöllyä ja varmaan muutaman kerran pestiin suu saippualla. Mutta tuosta saippuasta tuli leikki - kielletty sana ja kikattaen karkuun....
En ole katkera ja välit vanhempiin on hyvät. Ei ne syyttä, eikä tukkapölly ollut mitään "repimistä ja riepottelua".
vm-89
Vierailija kirjoitti:
Henkisesti joka vitun päivä.
Vähintään yhtä vakavaa kuin ruumillinen kuritus!
Vierailija kirjoitti:
Minäkin sain tukkapöllyä ja luunappeja. Pari kertaa avarilla korville niin että soi. Äidillä oli tapana nipistellä ja uhkailla kuiskaillen.
Välillä vanhemmat tuntuivat rakastavan minua ja sitten yhtäkkiä jos teki jotain väärin niin satutettiin kovaa ja yllättäen.
Välit vanhempiin on sellaiset että en ole näyttänyt omia lapsiani kummallekaan. Eli en käy kylässä. Ovat kuulleet veljeltäni että minulla on lapsia. Yhteydenottoja on ollut mutta en noteeraa niitä.
En myöskään tunne olevani työkykyinen ja olen mielialoiltani hyvin ailahtelevainen. Syytän oikeastaan tilannetta väkivaltaisesta lapsuudestani. Olen myös hyvin epäröivä ihmisiä kohtaan. En pidä ystäviä enkä luota keneenkään. Oma miehenikin uhkailee minua ja nipistelee sekä läpsii. En pidä siitä miten hän läpsii minua seksin aikana :/
Tosi rankkaa millaisia jälkiä kaikki tuollainen jättää. Iso hali sinulle!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Ja ihan mistä syystä tahansa. Monesti nostettiin myös hiuksista ilmaan ja riepoteltiin.
vm -84
Julmaa! Toivottavasti olet päässyt pahimmista traumoista eroon (luulen että tuollaisesta saa traumoja).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Ja ihan mistä syystä tahansa. Monesti nostettiin myös hiuksista ilmaan ja riepoteltiin.
vm -84Julmaa! Toivottavasti olet päässyt pahimmista traumoista eroon (luulen että tuollaisesta saa traumoja).
No eipä ole kovin lämpimät välit.
Halveksun enkä välittäisi nähdä ikinä.
Traumoja on varmasti, mutta suurimmat tulivat kyllä henkisestä väkivallasta. Sain tuntea olevani mitätön ja arvoton.
Äitini esim huoritteli minua 12 vuotiaasta, vaikka en ollut missään tekemisissä poikien kanssa.
Olen edelleen tosi sisäänpäin kääntynyt, enkä luota keneenkään. (Paitsi aviomieheeni)
t: tuo sama vm -84
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä! Ja ihan mistä syystä tahansa. Monesti nostettiin myös hiuksista ilmaan ja riepoteltiin.
vm -84Julmaa! Toivottavasti olet päässyt pahimmista traumoista eroon (luulen että tuollaisesta saa traumoja).
No eipä ole kovin lämpimät välit.
Halveksun enkä välittäisi nähdä ikinä.
Traumoja on varmasti, mutta suurimmat tulivat kyllä henkisestä väkivallasta. Sain tuntea olevani mitätön ja arvoton.
Äitini esim huoritteli minua 12 vuotiaasta, vaikka en ollut missään tekemisissä poikien kanssa.
Olen edelleen tosi sisäänpäin kääntynyt, enkä luota keneenkään. (Paitsi aviomieheeni)
t: tuo sama vm -84
Toivon sinulle eheytymistä. Olis se hienoa jos "elämä itse" jollain tavalla korvaisi ajan kanssa...
Sain tukkapöllyä, luunappeja ja vitsasta pepulle.
Ihan esim. valehtelusta ja näpistämisestä.
Isälleni ei tästä mitään sanottavaa, ehkä kiittää voisin kun kasvatti minusta rehdin kansalaisen :)
Toki isä aina rangaistuksen jälkeen tuli juttelemaan.
Tämä -80 luvulla :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sain, jonnekin ala-asteen puoleenväliin saakka. Vyöstä monen monta kertaa, tukistamista, esineillä heittämistä, korvista kantamista, pimeään komeroon sulkemista jne. Mukaan myös henkinen väkivalta kuten pelottelu ja kiristys, se oli ehkä jopa kamalinta. Vyöstäkin jäi välillä pylly punaiseksi joksikin aikaa, se oikeasti sattui.
En osaa olla vihainen vanhemmilleni, sillä tiedän, ettei heillä ollut muita keinoja kasvattaa minua ja että he ajattelivat tekevänsä tuon rakkaudesta. Luultavasti heitäkin on kasvatettu samanlaisin keinoin. Mutta en edes muista, mistä syistä olen saanut selkääni, enkä ymmärrä, mitä niin pahaa olisin voinut tehdäkään, että olisin ansainnut tuon. Tunnen jonkinlaista katkeruutta kyllä.
Uskon näiden ''kasvatuskeinojen'' vaikuttaneen minuun negatiivisesti. Esim. olin lapsena hyvin pelokas ja sulkeutunut. Tunsin ettei minua rakasteta, kun minua kohdeltiin niin. En hyväksy minkäänlaista väkivaltaa, minulla on täysi nollatoleranssi siihen. En katsele hetkeäkään sellaista, ja jos joskus saisin lapsia, en voisi ikinä satuttaa heitä tahallisesti. En ikinä. En tiedä olisiko suhtautumiseni näin jyrkkää, ellen olisi itse kokenut väkivaltaa - tämäkin on yksi seuraus siitä.
Niin ja olen syntynyt vuonna 1995.
Kyllä kuria pitää olla ! Katsokaa vaikka näitä vapaan kasvatuksen tuotoksia ja miettikää uudestaan onko se sitten toimivaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuria pitää olla ! Katsokaa vaikka näitä vapaan kasvatuksen tuotoksia ja miettikää uudestaan onko se sitten toimivaa
Kuri = väkivalta?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuria pitää olla ! Katsokaa vaikka näitä vapaan kasvatuksen tuotoksia ja miettikää uudestaan onko se sitten toimivaa
Kasvattaa voi ja rajoja pitää myös ilman väkivaltaa, tuliko yllätyksenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuria pitää olla ! Katsokaa vaikka näitä vapaan kasvatuksen tuotoksia ja miettikää uudestaan onko se sitten toimivaa
Kasvattaa voi ja rajoja pitää myös ilman väkivaltaa, tuliko yllätyksenä?
Anna esimerkki ?
En tiennyt että tämä on näin yleistä... Kauheeta.
Jep, tai tarkemmin sanoen sain kokea perheväkivaltaa, fyysistä ja henkistä. Vanhempien oli helppo kiusata ja evätä meiltä lapsilta kaikki hauska, koska tiesin, että jos panisimme yhtään vastaan, niin saisin pataan. Yhdessä vaiheessa minulta ja veljiltäni kiellettiin kokonaan kavereiden tapaaminen ja siinä ne ystävät sitten lopullisesti kaikkosivatkin ja kerran jouduimme olemaan koko kesäkuun sisällä huoneissamme, vain vessaan sai mennä ilman lupaa. Ilman syytä molemmat. Meitä on kolme lasta ja kaikilla meillä on ollut pikkuteinistä asti mielenterveysongelmia. Tällä hetkellä molemmat veljeni ovat yksinäisiä ja työkyvyttömiä ja itse olen alistavassa, lievästi väkivaltaisessa parisuhteessa, josta en osaa lähteä pois. Pelkään koko ajan, että joku päivä poliisi tulee ovelleni kertomaan jommankumman isoveljeni itsemurhasta. Välit vanhempiin on mennyt poikki, äiti ja isä itse katkaisivat ne, kun tajusivat, millaisia luusereita meistä on tullut.
Ja olemme syntyneet 80-90-luvun vaihteessa
Vierailija kirjoitti:
En tiennyt että tämä on näin yleistä... Kauheeta.
On todella kauheeta, ja varsinkin kun monet ovat syntyneet 80-90 luvulla. Luulisi että lasten rankaiseminen olisi loppunut jo vuosikymmeniä aikaisemmin, mutta ei!
Synnyin ihan 80 luvun lopussa ja ainoastaan tukkapöllyä olen saanut. Mielestäni vähän syyttä, koska se oli yleensä seuraksena siitä. kun "kitisin" ja itkin, koska sisarus kiusasi. Ei traumoja.
En, vaan minua pahoinpideltiin. Potkittiin (mm. kasvoihin), hakattiin millon milläkin (mm. puisella lakaisuharjalla, auton antennilla), heitettiin alas portaita, tukahdutettiin hengitys niin että taju meni, pidettiin nälässä, haukuttiin, nöyryytettiin, teetettiin kaikki kotityöt jne. 80-luvulla. Hengissä selvisin, mutta aika monta vuotta meni saavuttaa minkäänlaista itseluottamusta ja -kunnioitusta. Alusta saakka on pitänyt itse "kasvattaa" itseni uudelleen, rakentaa minäkuva pohjautumaan muulle kuin menneisyydelle ja opetella pitämään itsestäni.
Minut pelasti se, että olen onneksi kohtuullisen älykäs ja lukenut paljon pienestä saakka. Kirjojen kautta opin elämästä, maailmasta ja ihmisistäni ja pystyin "elämään" oman elämäni ulkopuolella. Halveksin ja säälinkin vanhempiani jo lapsena, mutta onnistuin olemaan aina henkisesti vahvempi kuin he, enkä hajonnut.
En haluaisi sanoa heille ikinä yhtään mitään.
En muista että minua tai veljeäni olisi koskaan kuritettu fyysisesti. Olimme kyllä kohtalaisen kilttejä lapsia joskin pahin hölmöilymme oli naapurin metsän polttaminen...keiteltiin kahvia nuotiolla ja sammutus vähän jäi vaiheeseen :D
Ainoa tapaus jossa selkäsaunalla on edes uhattu liittyi ruokailuun. Muistan että äiti vahti vyön tai vastaavan kanssa vieressä että söin lautaseni tyhjäksi. Muistaakseni minulla oli ollut jo pidemmän aikaa ongelmia ruokailun kanssa. En tosin muista muuttuivatko syömistavat tuosta tai tuliko edes kyseinen annos syötyä loppuun asti. Selkääni en kuitenkaan saanut :)