Vaimo, jättäisitkö miehesi...

... asia pitää tehdä noin ylidramaattiseksi. Eikö riittäisi että hän menettäisi potenssinsa pysyvästi?

mies voisi muuttua kyvyttömyydensä ansiosta ihan toiseksi ihmiseksi joten ei voi ollenkaan ennustaa miten tuollaisessa tilanteessa voisi käydä... antasin pimppaa tietysti naapurin sedälle kans.

seksitarpeet varmaan hoitaisin muualla. mieshän se ilman sukupuolielimiä olisi, en minä...

Eli, jättäisitkö haluttoman kumppanisi? Vai hoidatko seksitarpeesi muualla?

Tuhatvuotinen suhteemme perustuu edelleen hyvin pitkälti seksiin ja nimenomaan siihen että tehdään hyvää toiselle. Se pitää meidät virkeinä ja suhteemme elävänä muun perusrutiiniksi muuttuneen elämän keskellä. Meillä on 5 lasta ja elämä on työtä, vaipanvaihtoa, läksyjä, iltapuuroja, harrastuksiin kuskaamista jne jne jne... Tuntuu että se ainoa yhteinen pakohetki meillä on lähes jokailtainen seksi.

Jos miehelläni on stressaavaa töissä, auttaa seksi. Jos minulla on huono päiva, auttaa seksi. Nimenomaan mieheni yleiseen perusfiilikseen seksi vaikuttaa niin paljon, että pelottaa edes ajatella miten kävisi jos vehkeet katoaisivat tai lakkaisivat toimimasta. Katoaisiko myös elämänhalu?

Oman tyydytykseni saisin varmasti suuseksi-sormi-dildo-leikkikalu-elämälläkin, mutta kuinka kauhealta tuntuisi pyytää suuseksiä ihmiseltä, joka ei enää itse pysty tyydytystä saamaan?

Todellakin monitahoinen kysymys ja toivon että meidän perheessä potenssi säilyy vielä pitkään.

KANNATTAA SEKSTATA NIIN KAUAN KUIN SITÄ ON TARJOLLA ;-D

Ei kävisi mielessäkään jättää. Vaikka nyt mua ärsyttääkin meijän vähäinen seksielämä. Mutta jos oikeasti tulisi tilanne että mun rakas menettäis kyvykkyytensä niin varmasti kaikki tukis siinä vaiheessa ja sitten kun aihe ei olisi enää niin " käsillä" niin löytyis ihan varmasti yhteinen tapa josta molemmat saa tarvitsemansa. Mutta kyllä se niin on että jos toisella on hätä niin omat tarpeensa unohtaa. Minä ainakin.

tapahtui sitten mitä tahansa! Olisihan se kamalaa miehellekin, ja en jättäisi häntä muutenkaan ikinä, saati sitten kun hän kärsisi. Kyllä kaiketi hätä keinot keksisi...

Kuka tahansa voi vammautua odottamatta ja " suunnittelematta" myös muilla tavoin. " Rakastaa niin myötä- kuin vastoinkäymisissäkin..."

Se, millaiset aivot ja sydän miehellä on, ratkaisee. Ja kemiat välillämme.



Ja jos olisin vapaa, voisin jopa alkaa seurustelemaan miehen kanssa, jolla ei olisi vehjettä, jos ihastuisin/rakastuisin. Eiköhän sitä keinot keksittäisi.



Toivon silti, että kukaan mies ei menettäisi vehjettään! (Paitsi pedofiilit ja raiskaajat.)

eikä todellakaan mikään yhdistävä side meidän liitossa. kun on noita lapsia ja toveruutta ne on tärkeempiä.

Riippuu aika paljon tilanteesta. Uskoisin että miehenikin jättäisi minut jos esimerkiksi lihoisin niin paljon etten olisi enää hänen mielestään haluttava. Minusta mies ilman sukupuolielimiä ei ole myöskään haluttava.