Lue keskustelun säännöt.
Lopetan mieheni vähättelyn heti kun hän lakkaa olemasta kolmas lapseni
15.01.2016 |
Viime syksynä minulla oli tärkeä työhön liittyvä tapaaminen, miehellä ei sen kummempia. Loogista siis oli, että juuri mies vei lapsen astmapolille kontrollikäynnille. Homma päättyi niin, että jouduin nolona soittamaan hoitajalle, koska mies ei muistanut lainkaan mistä siellä oli puhuttu ja 3,5-vuotiaalta sain "yllättäin" hieman ristiriitaista tietoa.
Tehtiin lähtöä siskoni häihin. Puin itseni, puin lapset, meikkasin, laitoin omat ja tytön hiukset, kirjoitin kortin, pakkasin tavarat. Viisi minuuttia lähtöön ja mitä tekee mies - makaa kalsareissaan sängyllä selaamassa kännykkäänsä. Ei kuulemma tiennyt, missä hänen vaatteensa ovat (ihan siellä samassa kaapissa missä kaikki muutkin miehen vaatteet) eikä viitsinyt kysyä, kun näytin niin kiireiseltä.
Järjestelen yksivuotissynttäreitä ja edellisenä iltana ehkä seitsemän aikaan huomaan, että unohdin ostaa vaniljavaahdon kakkuun. Pyydän miestä kipaisemaan sellaisen lähikaupasta (n. 300 m) tai vaihtoehtoisesti tekemään kakkupohjan valmiiksi, jotta minä voisin käydä sen hakemassa. Mies ei jaksa tehdä kumpaakaan, koska "en mä mitään synttäreitä halunnut pitää, sun idea ne oli".
Miehen nimissä olevasta autosta meni rikki yksi juttu. No, onneksi lasten päiväkoti on kävelymatkan varrella ja pääsen itse sujuvasti bussilla töihin, miehellä oli vähän hankalampaa. Meni kolme päivää eikä auton tila edennyt mitenkään, koska "ei ole ehtinyt". Kysyin sitten yhdeltä työkaverilta neuvoa ja hän sanoi että johtuu luultavasti tästä, viekää huoltoon tuonne, maksaa näin ja näin paljon. Kerroin miehelle tämän ja kuulemma työkaverini on väärässä, vika on ehdottomasti tämä ja sitä ei missään nimessä korjata noin. Noh, auto saatiin huoltamolle lopulta ja vika oli juuri se mitä työkaverini aavistelikin.
Mies vei lapset luistelemaan ja ajattelin nauttia ihanasta hiljaisesta hetkestä teekupin kanssa sohvalla. Menee alle puoli tuntia ja mies tulee lasten kanssa kotiin, kuulemma toinen lapsista kaatui heti alkumetreillä eikä halunnut jatkaa. Kysyin, että miksei laittanut kaatunutta pienempää rattaisiin ja antanut isoveljen luistella, mies vain kohautti olkiaan. Taisi kinttuja palella, kun tyhmä vaimo ei tajunnut pitää huolta siitä, että aikuinen mies laittaa riittävästi päälleen eikä lähde pelkissä ohuissa tuulihousuissa -15 asteen pakkaseen.
En missään tapauksessa sano, että kaikki miehet ovat tällaisia. Omanikaan ei ollut, ennen kuin jäin hoitamaan esikoista kotiin ja joku tuntui menneen perustavanlaatuisesti vikaan, vaikkei mitään erityistä tapahtunutkaan. Tämä mies ei kuitenkaan tämän perheen aikuisena ole vertaiseni, vaan jossain paljon matalammalla tasolla, väliportaalla minun ja lasten välissä. Tämä on myös syy siihen, miksi en miehen kärttämisestä huolimatta suostu hankkimaan kolmatta lasta itselleni hoidettavaksi ja huollettavaksi.
Kommentit (331)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse en tiedä yhtään lapsiperhettä, missä mies vastaisi lasten pukemisesta juhliin ja lahjan hankkimisesta. Miehelle kuuluu vain oma pukeutuminen ja meillä se menee niin että puoli tuntia ennen ystävän häihin lähtöä aletaan tarkistaa onko puku puhdas vai olisiko pitänyt viedä pesulaan ja onko paras kauluspaita a) silittynyt itsestään ja b) ei ole oudosti kutistunut kauluksesta sitten viime juhlien. Luojan onni, että meillä ei ole lapsia. Nyt istun yksin odottamassa autossa lähtöä tai hikoilen laitettuna juhlavaatteissani silittämässä sitä miehen paitaa viime tingassa. Minun miehelläni on paljon hyviä ominaisuuksia, mutta esim ajantaju ja sellaisiin yllätyksiin kuin padan silittämiseen varautuminen ei kuulu niihin.
Meillä mies pääosin hoitaa lasten pukemisen esim. juhlien osalta ja ihan siitä syystä että häneltä siihen + omaan pukeutumiseensa kuluu vähemmän aikaa kuin minulta omaani. En edes tiedä mikä käytäntö on muissa perheissä mutta en koskaan ole ajatellut että mieheni olisi niin poikkeuksellinen yksilö että sitä ei voisi tapahtua missään muissa perheissä. Joskus laitan lasten vaatteet valmiiksi... minua useammin mies silittää kuitenkin pojankin paidan samalla kuin omansakin...
Hoitaa pukemisen eli laittaa vaatteet päälle (vau!) vai hoitaa pukemisen siinä mielessä, että tarkistaa, onko se Sonjan viime kesänä tädin häissä käytetty pellavamekko vielä sopiva ja missäs ne Mikon juhlakengät taas olivatkaan ja mistähän hankkisin Tuulille mekkoon sopivan villatakin?
Jaa-a... enpä osaa sanoa kumpi ostaa esim. uusia vaatteita useammin... ei ole tullut pidettyä kirjaa... riippuu hiukan tilanteesta... käytännössä taitaa mennä niin että mä ostan juhlavaatteet enemmän tytölle ja mies pojalle, mutta ei kumpikaan ole jäänyt ilman sopivia vaatteita vaikka toinen ei niistä olisi ollut huolehtimassakaan.
Juhla vaatteiden osalta pyykin pesusta huolehdin enemmän minä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vessaan mentyään huutaako 'pyyhkimään'.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus kerää yläpeukut ja kerää miehet-on-kaikki-sikoja huutelijat taas ketjuun.
Miesten vähättely, miehen vertaaminen lapseen ( onko ap pedofiili?) , miesviha, äitimyytti, naisen uhriutuminen, äiti on aina oikeassa ja naiset ovat täydellisiä.
Tick in all of the boxes.
Englannin-heittelijä bongattu.
Ap:n kirjoitus kuulosti hyvin tutulta. Meillä kerran iltapala pöydässä 4v tyttömme kysyi, että miksi sä äiti koko ajan teet kaikkea ja isi vain makaa sohvalla. Huikkasin sinne sohvalle, että mitäs vastaat tytön kysymykseen, mies veti herneen nenään ja suuttui minulle (vaikka tyttö sitä kysyi, enkä lapsille koskaan nalkuta asiasta). Lapsikin sen huomaa...
Meillä ei ainakaan mikään toimi, jos ei rautalangasta väännä. Lapsi oli flunssassa, isä oli sopinut jäävänsä kotiin. Jätin tiskipöydälle lääkärin määräämän nenäsumutteen, jossa lukee lapsen nimikin, jotta isä antaisi ohjeen mukaan päivän mittaan. Töistä tultuani, löysin sumutteen sivuun siirrettynä ja kun kysyin, oliko antanut, niin ei hänelle ollut tullut mieleenkään, että siksi se sumute siinä tiellä oli ollut. Jep.
Tai jos hoidossa on lapsella likaantunut vaatteita ja pitäisi tuoda kotiin lapsen lokerosta pyykkiin sekä seuraavana päivänä viedä lisää varavaatteita hoitoreppuun. Tuleeko isälle mieleenkään, että se likapyykki pitäisi tuoda kotiin saati viedä uutta varavaatetta. Noup. Sitten kun itse vien, niin löydän monta päivää vanhat pyykit sieltä lokerosta.
Näitä pikkuisia arjen ihmeitä riittäisi loputtomiin... En myöskään koe, että minulla on tasavertainen puoliso. Mies ei enää nykyisin ansaitse tuota nimikettä. Ennen lapsia oli toisin. Ja minä en edes ollut pitkään hoitovapaalla, vaan palasin töihin heti äitiysloman jälkeen, joten ei ole tottunut palveluun missään vaiheessa. Kun asiasta yrittää puhua vaikka kuinka hienovaraisesti, tulee aina riita. On arka aihe...
Aloituksesta: moninnmielestäbi ainut, missä mies olisi voinut toimia toisin oli 1v. Synttärit. Synttärireihin tulee osallistua.. Muut ovat vain näkökulmia.
N47 joka ei jaksanut lukea muuta kuin aloiuksen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinua ei huvita siivota kotona. Okei. Tämä tarkoittaa sitä, että jonkun pitää tehdä se puolestasi. Kyllä ihmiselle on ihan fyysisestikin epäterveellistä elää likaisessa, pölyisessä kämpässä.
Miksi siivousta ei voisi puolestani (tai puolestasi) tehdä joku muu? Onko auto osattava huoltaa itse jos se on huollon tarpeessa vai voiko sen hoitaa puolestasi joku toinen esim. huoltoliike?
Sinua ei huvita niin moni asia, että tarvitsisit kokopäiväisen holhoojan, joka siivoaa jäljiltäsi vessat tms. Tietysti hyvä, jos hankit sellaisen. Tietysti melkein voi ulkoistaa.
Nauratti tuo, että voi ulkoistaa. Meilläkin mies on sitä mieltä, että vaikkapa siivouksen voisi ulkoistaa. Mutta ei hän tee elettäkään sen eteen, että etsisi vaikka netistä jonkin siivousfirman, kyselisi hintoja, sopisi aikoja jne. Tai jos auto vaatii huoltoa, niin eihän sitä toki itse tarvitse huoltaa. Mutta onpa se niin helkutin vaikea alkaa etsimään huoltopaikkaa, sopia ajasta ja saada se auto sinne huoltamoon, kummasti jää toisen harteille. Sama juttu vaikka lasten neuvoloiden, puheterapian, harrusten kanssa. Ei hän korvaansa lotkauta, että nyt olisi aika taas varata neuvola tai sopia seuraavat terapia kerrat tai ottaa ylös lasten harrastusajat ja sopia muiden vanhempien kanssa viemiset jne. Kaikki vain hoituu... jotenkin. Sieltä sohvalta ilmeisesti!
Vierailija kirjoitti:
Samat sanat. Seurusteluvaiheessa olimme tasa-arvoisia. Vastuun kasvaessa, kaikki uusi vastuu kasautuu minulle. Vaikka kuinka yritän välttää ja jättää vastuuta miehelle myös, mutta hän ei sitä ota. Jonkun on pakko, eli minun. Katkeruus ja motkotuksen määrä kasvaa.
Tiedän pari perhettä, joissa on käynyt päin vastoin. Mies joutuu vaativan työ lisäksi tekemään suurimman osan kotihommista ja lähes kaiken lasten hoidossa. Rouva ei voi ees persettä pyyhkiä, kun oksettaa (omansa juuri ja juuri pyyhkii) Jotenkin säälin näitä miehiä enemmin kuin vastaavassa tilanteessa olevia naisia, koska mies on joutunut opettelemaan itselle ihan vieraita juttuj, jotka normi naiselle ovat itsestään selviä, muuta laiskuus voittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se lähes aina on kiva n, että vaimo kantaa kokonaisvastuun kodissa. Pakkaa omat ja lasten tavarat, pitää huolta lasten asioista, päättää ruuat ja siivoomiset ym.
Näin meilläkin. Mutta onneksi mieheni osaa tehdä asioita. Kaupassakin osaa käydä ilman lappua (joskus jouduin tämän opettamaan). Aina on osannut tehdä ruokaa, siivota ja hoitaa talon ja autot ym. Pojan harrastuksen hoitaa kokonaan.
Jotenkin meidän naisten pitäisi osata hellittää myös. Ja löytää tasapaino. Asioita voi tehdä monella tavalla. Minun tapani ei ole ainoa. Kukaan ei tykkää, jos tullaan neuvomaan. Tämä tietenkin edellyttää molemmilta aikuisuutta
Itse sivusta seuranneena olen huomannut, että koti ja lapset ovat naisten omaisuutta. Niitä hoidetaan naisten vaatimalla tavalla ja naisen vaatima tapa on se oikea. Koska miesten/isien tapa on joka tapauksessa väärä, niin helpommalla pääsee kun odottaa kuulevansa oikean vastauksen.
Tämä johtaa siihen, että mies passivoituu ja jää lapsen rooliin.
Isän tapa toimia on erilainen, mutta ei se ole väärä. Siinä missä naistenkin, niin miehenkin on testattava paras tapa toimia .... Ja se voi olla eri kuin naisella.
Meillä isä/mies pääsi vauhtiin lastenhoidossa, kun oli pari kuukautta kotona vanhempainvapaalla. Kotona ollessaan löysi omat tapansa toimia ( ja kaikki eivät ole todellakaan samoja kuin minulla). Mutta hänen vastuu ja hänen tapansa..
Sitten vielä muutama kommentti yähän loppuun:
Lapsella ei ole mitään hätää, jos paita tai housut ovat väärän väriset.
Lapsella ei ole vieläkään hätää, jos ruoka on erilaista tai se on myöhässä.
Lapsella ei ole hätää, jos rytmi on joskus erilainen
Jos mies käyttää lapsen lääkärissä yms, niin älkää vaatiko miestä osaamaan joka sanaa ulkoa. Muistakaa, että epikriisi tulee perässä.
Ps. Pahoittelut virheistä, mutta kirjoitan kännyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudenkodissani isäni hoiti kaiken. Kävi töissä, kuskasi harrastuksiin, laittoi ruokaa, tiskasi, siivosi jne. Ja tämä 80 - luvulla. Edelleen, 70+ isäni on aktiivinen ja puuhaa kaikenlaista. En usko että tämä on sukupuolikysymys.
Meillä on hieman erilainen järjestely. olen ollut aina melkoinen "uratykki" ja löysin ns. perusduunarimiehen. Aivan upea mahtava mies, mutta perhetta kun perustettiin, tuli realiteetit eteen: mies jää kotiin, minä jatkan uraa. Tuloero on meillä melko huima. Tämä herätti kyllä hillitöntä ihmettelyä ja kauhistelua muiden silmissä, että MITEN se mies voi muka jäädä kotiin, hoitaa lapsen ja vielä kodinkin?
aikaisemmissa suhteissani miehet ovat lähinnä valittaneet, mutta eivät tehneet mitään. Olin pitkään suhteessa mieheen, joka valitti kodin sotkuisuutta, mutta ei ikinä ehdottanut siivouspäivää. Odotti, että järjestän kaiken ja kerron, mitä miehen tulee tehdä. Ärsytti suunnattomasti. Muutenkin mies vain pelasi päivät pitkät, mitä nyt töiltään ehti. Tätä nykyä miehellä on toinen huoltaja jo kuvioissa.
Onneksi oma elämä meni eri tavalla kuitenkin loppupeleissä, mutta ei se helppoa ole ollut. En puutu nykyisen miehen kodinhoitoon ja tapaan hoitaa lapsi (kasvatukseen tietysti, mutta pukeminen, arjen ruoka-ajat jne). Aikalailla erehduksen ja oppimisen kautta tuo näyttää sujuvan.
Pidän tätä täysin kasvatuskysymyksenä. Kun pojat jo tarhaiässä opetetaan palveltavaksi ja koulussa heitä vasta paapotaankin ja pyydetään "kilttejä tyttöjä" avustamaan millon missäkin: läksyissä, ruokailussa.. ja kun tämä "pojat on poikia" kasvatusmalli jatkuu niin nämä miehet ovat aikuisena sitten ihan ihmeissään, että mitä tulisi tehdä ja onnellinen parisuhde tuntuu olevan mahdottomuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se mies ole sun kolmas lapsesi. Se on sun miehesi. Et kai sä lapsiasi kohtele noin?
Tossa olis iso puhumisen paikka. Ei tarvi olla se kaikkitietävä kaikkiosaava kåteväemänrä.
Tai ootko ollut silloin, kun lapsi on olleet pieniä tai vauvoja ja mies on tehnyt omalla tavallaan lasten hoitua...ja se on sinun mielestäsi ollut VÄÄRIN.
Noissa tilanteissa tavismiehiltä loppuu tahtoo ja usko ja halu osallistua sen lapsen ja perheen hoitoon...koska vaimo ei anna tehdä niinkuin mies tekisi.
Sitten se tilanne mutkistuu ja nainen on ihmeissään, kun hänelle tuli kolmas lapsi... Toi ukko tossa. Se vielä puhu hallituksesta ja muuta...mutta ehkä se ukko ei ole päässyt päättämään...kunnes hallitus on kuitenkin ajanut yli.
Ne miehet, joilla on hyvä itsetunto, ne pärjää noissa. Ne ei ota nokkiinsa. Niillä naisilla ei ole kolmatta lasta miehestä. Tai sit ne vaimot on tajunneet, että asiat voi tehdä monella tapaa ja moni muukin tapa kuin se on tapa toimii.
Tai sitten on tullut piilotajuistesti valittua tossukkä, että saa ite pätee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kyllä niin erikoinen ketju etten tiedä mitä sanoa. Ihan normaali mies, noiden asioiden takiako häntä pitäisi vähätellä?
Pukeutumisjutusta tuli mieleen että meilllä tilanne menee aina niin, että juurikin 5min ennen lähtöä saan huudot siitä että makaan bokserisillani sängyllä. Tämän jälkeen makoilen vielä vähän aikaa, rauhallisesti puen päälle ja valmistaudun. Noihin menee yhteensä 3 minuuttia. Tämän jälkeen sitten odottelen vielä valmistautuvaa naista seuraavat 15 minuuttia vaatteet päällä ja valmiina
Onko teillä lapsia? Oletko miettinyt, mistä mahdollisesti johtuu, että nainen ei ole ehtinyt laittautua lähtöaikaan mennessä?
Luulen että miehesi on vakavasti masentunut, kukapa ei olisi kun on yhdessä tuollaisen tanaan kanssa.
Lakkaa leikkimästä äitiä ja etenkin täydellistä äitiä.
Naiset voisi ajatella, ettei se heidän tapansa tehdä asioita ole aina se ainoa oikea. Jos mies vaikkapa siivoaa eri tavalla, lopputulos on sama.
Toinen juttu: monet naiset paapoo miestään ja tekee kaiken valmiiksi kunnes tulee lapsia. Kun lapsi syntyy, vain äiti osaa hoitaa oikein ja isä syrjäytetään. Samalla isän pitäisi tajuta oma-alotteisesti tehdä kotona asioita, jotka äiti on ennen lapsia tehnyt koska miehen tekemä ei kelpaa. Kaikki on tehtävä nimenomaan kuten äiti haluaa, muuten tulee väheksyntää, pilkkaa ja nalkutusta.
Vierailija kirjoitti:
Naiset voisi ajatella, ettei se heidän tapansa tehdä asioita ole aina se ainoa oikea. Jos mies vaikkapa siivoaa eri tavalla, lopputulos on sama.
Toinen juttu: monet naiset paapoo miestään ja tekee kaiken valmiiksi kunnes tulee lapsia. Kun lapsi syntyy, vain äiti osaa hoitaa oikein ja isä syrjäytetään. Samalla isän pitäisi tajuta oma-alotteisesti tehdä kotona asioita, jotka äiti on ennen lapsia tehnyt koska miehen tekemä ei kelpaa. Kaikki on tehtävä nimenomaan kuten äiti haluaa, muuten tulee väheksyntää, pilkkaa ja nalkutusta.
Mutta MIKSI näin tekee näin? Miehet haluavat paapomista. Miehet työntävät vauvan äidille. Nainen ottaa vastuun. Miksi mies ei ota?
Kaikki valta on aina otettava itse. Sitä on sitä ennen haluttava. Miehen on ensin haluttava puolet päätöstenteosta ja sitten vain otettava se. Se tapahtuu jatkuvan keskustelun kautta, ja sitä eivät miehet kai halua, koska keskusteluissa naiset ovat usein niskan päällä.
Tämäntyyppisissä perheongelmissa ei koskaan voi tietää, mikä on syytä/seurausta/munaa/kanaa.
On varmasti tapauksia, joissa mies ei osallistu eikä ota vastuuta arjen asioista siksi, koska nainen on antanut negatiivista palautetta miehen tavasta hoitaa asiat. On täysin ymmärrettävää, ettei mies halua osallistua, jos kokee, että tekee kaiken kuitenkin väärin tai kokee, että nainen on mielivaltainen (esim. määrättynä siivouspäivänä siivotaan eikä sitä siirretä, jos mies haluaisi katsoa jääkiekon loppuottelun, mutta siirretään, jos naisella on menoja).
On varmasti tapauksia, joissa miehen vastuuttomuuden ja osallistumattomuuden takana eivät ole naisen vähättelevät kommentit, arvostelu yms., vaan yksinkertaisesti miehen laiskuus. Kun lapsi on syntynyt ja vaimo on äitiyslomalla, tilaisuus tekee varkaan ja mies vain alkaa luikerralla vastuusta.
Jälkimmäisessä tapauksessa se, että lapsi on syntynyt, voi saada miehen kokemaan, että nainen on nyt riippuvaisempi miehestä eikä miehen tarvitse enää ”ansaita” vaimonsa arvostusta ja kunnioitusta. Miehen ei tarvitse enää yrittää miellyttää naista, vaan hänen mahdolliset ikävämmät luonteenpiirteet kuten laiskuus, toisen hyväksikäyttäminen ym. voivat näkyä selkeämmin. Lapsettomasta liitosta on suhteellisen helppo lähteä, jos vaikka toisen siivoustyyli ei miellytä eikä kompromissia löydetä. Lapsi, tukien varassa eläminen jne. tekevät tilanteen hankalammaksi.
Kyseessä voi olla myös miehen kosto. Hän ei osallistu siksi, koska ei esimerkiksi saa seksiä mielestään tarpeeksi tai voi työssäkäyvänä (jos äiti äitiyslomalla/hoitovapaalla) kokea, että tekee jo tarpeeksi, kun vastaa perheen toimeentulosta suurelta osin/lähes täysin/täysin.
Miehen käytöksen takana voi myös olla se, ettei mies alunperinkään olisi halunnut lapsia, mutta suostui, koska vaimo halusi.
Vastasyntynyt tarvitsee erittäin paljon hoivaa ja äidin energiaa. Tämän mies voi kokea loukkaavana ulossulkemisena, vaikka järjen tasolla asian ymmärtää, ja kokemuksen jälkeen mies voi haluta pysyä taka-alalla tai kostaa tms. Mies voi myös yksinkertaisesti pelätä hoitaa vauvaa ja kokea, että tämä on äidin ja vauvan juttu, jossa hän on ulkopuolinen. Pelko ulkopuolisuuden kokemisesta voi aiheuttaa sen, että jo etukäteen haluaa jättäytyä ulkopuolella. Äidin sanat, eleet ja ilmeet, kun mies hoitaa vauvaa, voivat olla sellaisia, että mies tulkitsee ne kritiikiksi ja vetäytyy.
Syitä voi siis olla monia, muutamia mahdollisia tässä mainitsin. Yksioikoinen johtopäätösten teko tyyliin: koska miehesi käyttäytyy näin, sinun on vaimona ensin täytynyt käyttäytyä niin ja niin, on typerää.
Oma äitini hoiti lähes kaiken, isä ei oikeastaan osallistunut. Joskus äidin pitkän marinan jälkeen isä teki jotain, minkä jälkeen hän usein heti kuuli, miten väärin teki. Isä myös kaikilla mittareilla mitattuna hoiti asioita joskus typerästi: jätti lapselle lääkkeen antamatta, vaikka asiasta kerrottiin ja lääke ja ohje olivat keittiön pöydällä ja selitti myöhemmin, että ”joo joo, muistin ja huomasin, mutta en minä jaksanut asiaan perehtyä”. Luulen, että isän osallistumattomuuteen ovat olleet syynä sekä äidin arvostelu sekä isän yleinen saamattomuus ja laiskuus ja kokemus, etteivät perhe ja lapset ole hänen juttunsa.
Hoitaa pukemisen eli laittaa vaatteet päälle (vau!) vai hoitaa pukemisen siinä mielessä, että tarkistaa, onko se Sonjan viime kesänä tädin häissä käytetty pellavamekko vielä sopiva ja missäs ne Mikon juhlakengät taas olivatkaan ja mistähän hankkisin Tuulille mekkoon sopivan villatakin?