Lue keskustelun säännöt.
Konmari, mitä mieltä?
13.01.2016 |
Tunnustan etten ole itse vielä lukenut kirjaa loppuun. Ehkä lopussa tulee suuri elämys, mutta toistaiseksi olen vähän pettynyt.
.
Olen pitänyt pari kertaa kirppispöytää ja silloin on tullut käytyä koko asunto ja jokainen kaappi läpi. Olen myös tajunnut jo aikoja sitten sen, että kannattaa pitää ympärillä vain oikeasti tärkeitä asioita, ja sitä olen noudattanutkin koko aikuisikäni. Tuossa ideologiassa ei siis ole minulle mitään uutta.
No, hyvä on. Kotonani on joitain asioita, joita en niin kovin rakasta, mutta ne ovat minimissään ja oikeasti välttämättömiä. Rakastan esimerkiksi värikkäitä ja kuviollisia vaatteita, ja jossain vaiheessa minulla olikin pelkästään niitä. Yksittäin ihania vaatteita, mutta niitä ei pystynyt yhdistelemään. En pystynyt pukeutumaan ja oli vain pari asuyhdistelmää, joissa pystyin käymään ulkona. Olen sen jälkeen pakottautunut ostamaan joitakin perusvaatteita, kuten parissa eri mallissa valkoisia toppeja ja t-paitoja. Mustia kenkiäkin olen muutamat ostanut, vaikka kaupassa tekisi mieli kulkea kaiken mustan ohi. Basic-vaatteeni ovat sinänsä mieluisia ja tyylisiäni, mutten tunne niitä kohtaan samalla tavalla kuin turkooseja ja ruosteenvärisiä neuletakkejani tai liloja printti-t-paitoja.
.
Ainut ilo kirjasta on tähän mennessä ollut periaate, kuinka omaisuus käydään läpi lajeittain. Kun kerää kaikki kynät ja huulirasvat yhteen, ymmärtää miten paljon niitä on. Ja siitä on helppo erotella suosikit ja ne, jotka eivät herätä tunteita. Jos käy tavaroita läpi huone tai lipasto kerrallaan, työ on turhaa ja kokonaisuus jää huomaamatta.
.
Lisäksi se, onko tavara tärkeä jos sen olemassaoloa ei muista?
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tein KonMari raivauksen kotonani kesällä, ja se on ollut uskomattoman hyvä apu krooniseen sotkuisuus-ongelmaani. Olen epäillyt jopa olevani joku ADHD, koska niin vaikeaa oli pitää kämppää siistinä, aina oli kuin kaatopaikka. Tuli vaan jätettyä pyyhe sinne, nenäliina tänne, kirja tuonne, ja pari päivää siivouksesta oli taas sen näköistä että ennen suursiivousta ei kehtaisi ketään päästää kylään. Mutta KonMari raivauksen jälkeen olen pystynyt pitämään siistiä erinomaisesti.
Mulla se raivaus oli ihan valtava urakka, koska vaikka en pitänyt itseäni hamstraajana, niin jotenkin oli ollut sellainen periaate että mitään ehjää en heitä pois. Mulla oli esim. vaatehuoneessa vaatteita jotka eivät olleet vuosiin mahtuneet päälle, mutta en ollut heittänyt pois, koska kyllä minä varmaan laihdun ja niihin mahdun, ja kun ei ne rikkikään ole... Lopulta vaatehuoneesta tuli 11 mustaa isohkoa roskapussillista roinaa :-o Kirjoja tuli 8 säkillistä, keittiöstä roinaa melkein yhtä lailla (parittomia astioita, kulhoja joita en koskaan käytä, kodinkoneita joita olen käyttänyt kerran)... En alkanut noita missään kirppareilla myydä koska tosiaan siinä olisi mennyt ikuisuus. Heitin vaan kaiken roskiin (elektroniikan vein Sorttiasemalle), ja tein pyhän päätöksen että enää koskaan hanki sillä tavalla roinaa.
Sitten raivauksen jälkeen järjestin jäljelle jääneet mieleiseni tavarat omiin paikkoihinsa. Oli ihanan helppoa, kun oli niin vähän tavaraa enää! Esim. kirjahyllyn heitin kokonaan pois ja kirjani mahtuu nyt lipaston 4 laatikkoon. Vaatehuoneessa vaatteeni mahtuvat tangolle ja 2:lle alahyllylle. Hyllyille vaatteet on järjestetty KonMarin ohjeiden mukaan laatikoihin pystyyn, ei pinoihin. On ihanaa kun tiedän joka ainoalle esineelle jonka ostan tai jota käytän, tarkan paikan mihin se kuuluu asunnossani. Löytyykin kaikki sen takia helposti. Ja se siisteys ja minimalistisuus miellyttää silmää jotenkin niin paljon, että sit äon tullut tosi tunnontarkaksi niin että pienikin epäjärjestys häiristee niin paljon että pakko on viedä omalle paikalleen häiritsevä esine heti. Laitan nykyisin jopa kaappien ovet kiinni keittiössä, koska niidenkin "höröttäminen" häiritsee - ennen ne jäi aina puoliauki.
Mutta ehkä tosiaan KonMari on tärkein meille luonnostaan sotkuisille tyypeille, eikä sillä ole paljon annettavaa ennestään järjestelmällisille.
Oma ilo on niin tärkeä, ettei vähääkään nähdä vaivaa luonnon eteen. Hirveää heittää noin paljon roskikseen, etenkin jotain kerran käytettyjä kodinkoneita.
Minä tunnen itseni, kuinka laiska olen. Tiedän tasan tarkkaan, että jos olisin päättänyt että en heitä pois vaan myyn netissä / kirppareilla, niin aika pian loppuu into ja sitten ne tavarat jää vaan sinne nurkkiin pyörimään kuten ennenkin. Eikä se luonnolle yhtään sen parempi ole että ne tavarat pyörisivät kuolemaani asti minun asunnossa kuin se että hävitän ne nyt. Pääongelma on turhan harkitsematon ostelu, ei se että jos kerran elämässään havahtuu asiaan ja silloin hävittää sen turhan vaikka roskiin viemällä.
Jos jollain muulla on sama tilanne: viekää käyttökelpoinen tavara kierrätyskeskukseen, Konttin tms. Jos on paljon kamaa niin monet paikat myös noutavat kotoa ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voisin kirjoittaa kirjan nimeltä Konmartta. Sen sijaan että haetaan sitä omaa iloa joka ainoasta sulakkeesta ja sukasta, pyritään mieluummin kohtuuteen, ekologisuuteen ja vanhan kansan kätevyyteen.
Vastaaja 16. kiitos pitkästä kirjoituksestasi, minun kirjani on tulossa ja luulen olevani aika samanlainen kuin sinä.
Vierailija kirjoitti:
Vastaaja 16. kiitos pitkästä kirjoituksestasi, minun kirjani on tulossa ja luulen olevani aika samanlainen kuin sinä.
Kai siihen kirjaan tulee ajanmukainen kierrätysopas? Esim. vaatteita ei saa laittaa sekajätteeseen!
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kirjoittaa kirjan nimeltä Konmartta. Sen sijaan että haetaan sitä omaa iloa joka ainoasta sulakkeesta ja sukasta, pyritään mieluummin kohtuuteen, ekologisuuteen ja vanhan kansan kätevyyteen.
Tuo varmaan vetoaisi vähän erilaisiin ihmisiin kuin KonMari. Esim. itse olisin vaan tuhahtanut tuollaiselle "kohtuus, ekologisuus ja vanhan kansan kätevyys"-kirjalle, koska mikään noista ei kiinnosta minua erityisemmin. Minua kiinnostaa oma elämännautinto, oman ympäristön viihtyisyys ja harmonisuus. KonMari vastaa juuri tällaisten ihmisten tarpeisiin, jotka itsekkäästi haluavat asua helposti siistinä pidettävässä, sopivasti silmää miellyttävää tavaraa sisältävissä kodeissa, eivätkä mieti ekologiaa eikä muita suuria kysymyksiä. Siinä sivussa KonMarin myötä kyllä yleensä elämisen ekologisuuskin paranee, mutta se ei ole pääpointti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaaja 16. kiitos pitkästä kirjoituksestasi, minun kirjani on tulossa ja luulen olevani aika samanlainen kuin sinä.
Kai siihen kirjaan tulee ajanmukainen kierrätysopas? Esim. vaatteita ei saa laittaa sekajätteeseen!
Sitäpä en tiedä onko kun en ole kirjaa vielä nähnyt, muttei kierrätys ole minulle ollut koskaan ongelma. Vain tämä tavaroiden kertyminen ja suureksi osaksi muiden kuin minun tavaroideni. Pitää vielä ratkaista ongelma, miten päästä eroon toisten hommaamista romppeista... Meillä lapset ovat juuri muuttaneet omilleen ja heille annoin ihan mitä he tahtoivat ottaa täältä kotoa, vain pari keittiövälinettä oli no no-listalla. Hämmästyin sitä miten helposti luovuin tavaroista heidän hyväkseen, tai ylipäätään kenenkään hyväksi. Nyt olisi hyvä aika sitten vähentää tavaroita ja siirtyä vähempään omistamiseen ja hakkia uusia tavaroita erittäin harkiten. Tarvitsen siihen hieman apua ja nyt meinaan kokeilla tätä konmaria siltä osin kuin se sopii minulle. Törpöksi en meinaa kumminkaan ruveta vieläkään. Sellaisen jolla on aina siistiä ja kaikki paikallaan on varmasti hankala ymmärtää sotkuisen ihmisen elämää, mahdotonta hyväksyäkään ja ymmärrän sen kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kirjoittaa kirjan nimeltä Konmartta. Sen sijaan että haetaan sitä omaa iloa joka ainoasta sulakkeesta ja sukasta, pyritään mieluummin kohtuuteen, ekologisuuteen ja vanhan kansan kätevyyteen.
Tuo varmaan vetoaisi vähän erilaisiin ihmisiin kuin KonMari. Esim. itse olisin vaan tuhahtanut tuollaiselle "kohtuus, ekologisuus ja vanhan kansan kätevyys"-kirjalle, koska mikään noista ei kiinnosta minua erityisemmin. Minua kiinnostaa oma elämännautinto, oman ympäristön viihtyisyys ja harmonisuus. KonMari vastaa juuri tällaisten ihmisten tarpeisiin, jotka itsekkäästi haluavat asua helposti siistinä pidettävässä, sopivasti silmää miellyttävää tavaraa sisältävissä kodeissa, eivätkä mieti ekologiaa eikä muita suuria kysymyksiä. Siinä sivussa KonMarin myötä kyllä yleensä elämisen ekologisuuskin paranee, mutta se ei ole pääpointti.
Onhan se hurjan ekologista kun jäteauto vie pois ne kaikki ikävät ja ahistavat jatkojohdot!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta ehkä tosiaan KonMari on tärkein meille luonnostaan sotkuisille tyypeille, eikä sillä ole paljon annettavaa ennestään järjestelmällisille.
Minä olen lapsesta asti ollut samanlainen kuin Marie Kondo, etsinyt parasta tapaa pitää kaikki järjestyksessä. Vuosia hakkasin päätäni seinään, mutta kirja sai huomaamaan että vieressä on ovikin. Pystyin luopumaan tavaroista joihin olin ripustautunut jonkin typerän syyn takia. Tajusin miten vaatteita tulee säilyttää oikein ja miten estää kylpyhuoneen homehtuminen. Olen järjestelmällinen ihminen, mutta Kondo on vain siinä minua parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kirjoittaa kirjan nimeltä Konmartta. Sen sijaan että haetaan sitä omaa iloa joka ainoasta sulakkeesta ja sukasta, pyritään mieluummin kohtuuteen, ekologisuuteen ja vanhan kansan kätevyyteen.
Tuo varmaan vetoaisi vähän erilaisiin ihmisiin kuin KonMari. Esim. itse olisin vaan tuhahtanut tuollaiselle "kohtuus, ekologisuus ja vanhan kansan kätevyys"-kirjalle, koska mikään noista ei kiinnosta minua erityisemmin. Minua kiinnostaa oma elämännautinto, oman ympäristön viihtyisyys ja harmonisuus. KonMari vastaa juuri tällaisten ihmisten tarpeisiin, jotka itsekkäästi haluavat asua helposti siistinä pidettävässä, sopivasti silmää miellyttävää tavaraa sisältävissä kodeissa, eivätkä mieti ekologiaa eikä muita suuria kysymyksiä. Siinä sivussa KonMarin myötä kyllä yleensä elämisen ekologisuuskin paranee, mutta se ei ole pääpointti.
Onhan se hurjan ekologista kun jäteauto vie pois ne kaikki ikävät ja ahistavat jatkojohdot!
Ei se hävitysvaihe toki erityisen ekologista ole, mutta idea on, että jatkossa ei enää haali tavaraa enempää kuin tarvitsee, koska tarkkaan tietää mitä omistaa, mikä on loppumassa tai hajalla tms. Ja että aina miettii jokaisen varsinkin isomman ostoksen kuten joku keittiökone, että ihan oikeasti, tarvitsenko minä tätä, tulenko minä käyttäneeksi tätä säännöllisesti, vai onko kyseessä pelkkä ohimenevä "olis kiva"-mielihalu.
Minä ainakin järkytyin kun tein raivaukseni, että esim. vaatehuoneestani löytyi monia kappaleita samanlaisia vaatteita. Samoin oli meikkivaraston kanssa. Olin siis ihan turhaan ostanut uusia tavaroita vain siksi, kun en tiennyt että jossain muuttolaatikoissa tai lipaston laatikoiden perältä löytyisi ihan samanlaisia tuotteita joita olin taas kokenut tarvitsemani ja ostin siis uuden. Vaatehuoneessani tosiaan olin epämieluisimpia vaatteita pakennut muuttolaatikoihin, joissa säilytin myös kesävaatteita talvella ja talvivaatteita kesällä, ja siellähän sitä tavaraa oli niin että ihan hämmästyin laatikoita avatessani että mullako on tällainenkin, ja että kuinkahan vanha tämäkin on. Osa vaatteista oli jo täysin mennyt pois muodistakin siksi kun oli niin vanhoja, esim. levenevälahkeisia housuja oli useammat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaaja 16. kiitos pitkästä kirjoituksestasi, minun kirjani on tulossa ja luulen olevani aika samanlainen kuin sinä.
Kai siihen kirjaan tulee ajanmukainen kierrätysopas? Esim. vaatteita ei saa laittaa sekajätteeseen!
Kirjassa ei ole kierrätykseen minkäänlaisia ohjeita. Ja ne varmaan onkin erilaisia eri maissa - tuon kirjan kirjoittaja on japanilainen ja tekstistä päätellen vaikuttaa että kierrättäminen ei ole siellä oikein muotia vaan kaikki viedään vaan johonkin yleis-jätteisiin.
Minä kyllä heitin vaatteet sekajätteisiin, koska ei meidän taloyhtiössä ole mitään erillisiä astioita. Autottomana olisi taas melkoisen hankalaa alkaa kuskaamaan niitä johonkin muualle. Jos olisi ollut jätekatoksessa esim. polttokelpoisen jätteen astia kuten oli siellä missä aiemmin asuin, toki olisin vaatteet sinne pannut enkä sekajäteastiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tein KonMari raivauksen kotonani kesällä, ja se on ollut uskomattoman hyvä apu krooniseen sotkuisuus-ongelmaani. Olen epäillyt jopa olevani joku ADHD, koska niin vaikeaa oli pitää kämppää siistinä, aina oli kuin kaatopaikka. Tuli vaan jätettyä pyyhe sinne, nenäliina tänne, kirja tuonne, ja pari päivää siivouksesta oli taas sen näköistä että ennen suursiivousta ei kehtaisi ketään päästää kylään. Mutta KonMari raivauksen jälkeen olen pystynyt pitämään siistiä erinomaisesti.
Mulla se raivaus oli ihan valtava urakka, koska vaikka en pitänyt itseäni hamstraajana, niin jotenkin oli ollut sellainen periaate että mitään ehjää en heitä pois. Mulla oli esim. vaatehuoneessa vaatteita jotka eivät olleet vuosiin mahtuneet päälle, mutta en ollut heittänyt pois, koska kyllä minä varmaan laihdun ja niihin mahdun, ja kun ei ne rikkikään ole... Lopulta vaatehuoneesta tuli 11 mustaa isohkoa roskapussillista roinaa :-o Kirjoja tuli 8 säkillistä, keittiöstä roinaa melkein yhtä lailla (parittomia astioita, kulhoja joita en koskaan käytä, kodinkoneita joita olen käyttänyt kerran)... En alkanut noita missään kirppareilla myydä koska tosiaan siinä olisi mennyt ikuisuus. Heitin vaan kaiken roskiin (elektroniikan vein Sorttiasemalle), ja tein pyhän päätöksen että enää koskaan hanki sillä tavalla roinaa.
Sitten raivauksen jälkeen järjestin jäljelle jääneet mieleiseni tavarat omiin paikkoihinsa. Oli ihanan helppoa, kun oli niin vähän tavaraa enää! Esim. kirjahyllyn heitin kokonaan pois ja kirjani mahtuu nyt lipaston 4 laatikkoon. Vaatehuoneessa vaatteeni mahtuvat tangolle ja 2:lle alahyllylle. Hyllyille vaatteet on järjestetty KonMarin ohjeiden mukaan laatikoihin pystyyn, ei pinoihin. On ihanaa kun tiedän joka ainoalle esineelle jonka ostan tai jota käytän, tarkan paikan mihin se kuuluu asunnossani. Löytyykin kaikki sen takia helposti. Ja se siisteys ja minimalistisuus miellyttää silmää jotenkin niin paljon, että sit äon tullut tosi tunnontarkaksi niin että pienikin epäjärjestys häiristee niin paljon että pakko on viedä omalle paikalleen häiritsevä esine heti. Laitan nykyisin jopa kaappien ovet kiinni keittiössä, koska niidenkin "höröttäminen" häiritsee - ennen ne jäi aina puoliauki.
Mutta ehkä tosiaan KonMari on tärkein meille luonnostaan sotkuisille tyypeille, eikä sillä ole paljon annettavaa ennestään järjestelmällisille.
Oma ilo on niin tärkeä, ettei vähääkään nähdä vaivaa luonnon eteen. Hirveää heittää noin paljon roskikseen, etenkin jotain kerran käytettyjä kodinkoneita.
Ei se roina ole yhtään sen ekologisempaa siellä kaapin pohjalla. Kirjassa ei myöskään kielletä tavaroiden lahjoittamista tai kirpparimyyntiä. Sen sijaan KonMari-metodi saa ajattelemaan tarkemmin kuluttajakäyttäytymistään, eikä tule ostettua turhuuksia enää toistamiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kirjoittaa kirjan nimeltä Konmartta. Sen sijaan että haetaan sitä omaa iloa joka ainoasta sulakkeesta ja sukasta, pyritään mieluummin kohtuuteen, ekologisuuteen ja vanhan kansan kätevyyteen.
Kirja sisältää jo kohtuuden, ekologisuuden ja kätevyyden. "Vanhan kansan kätevyys" on sitä että kaikki säästetään tyyliin sodan varalle. Lopputulos on himohamstraajan koti ja sen mukana tuomia muita ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaaja 16. kiitos pitkästä kirjoituksestasi, minun kirjani on tulossa ja luulen olevani aika samanlainen kuin sinä.
Kai siihen kirjaan tulee ajanmukainen kierrätysopas? Esim. vaatteita ei saa laittaa sekajätteeseen!
Kirjassa ei ole kierrätykseen minkäänlaisia ohjeita. Ja ne varmaan onkin erilaisia eri maissa - tuon kirjan kirjoittaja on japanilainen ja tekstistä päätellen vaikuttaa että kierrättäminen ei ole siellä oikein muotia vaan kaikki viedään vaan johonkin yleis-jätteisiin.
Minä kyllä heitin vaatteet sekajätteisiin, koska ei meidän taloyhtiössä ole mitään erillisiä astioita. Autottomana olisi taas melkoisen hankalaa alkaa kuskaamaan niitä johonkin muualle. Jos olisi ollut jätekatoksessa esim. polttokelpoisen jätteen astia kuten oli siellä missä aiemmin asuin, toki olisin vaatteet sinne pannut enkä sekajäteastiaan.
VÄÄRIN. Japanissa kierrätys on erittäin tarkkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa mukaista tavarapaljouskeskustelu. Löytyy paljon hyviä vinkkejä ja rohkaisevia tarinoita roinan hävityksestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaaja 16. kiitos pitkästä kirjoituksestasi, minun kirjani on tulossa ja luulen olevani aika samanlainen kuin sinä.
Kai siihen kirjaan tulee ajanmukainen kierrätysopas? Esim. vaatteita ei saa laittaa sekajätteeseen!
Kirjassa ei ole kierrätykseen minkäänlaisia ohjeita. Ja ne varmaan onkin erilaisia eri maissa - tuon kirjan kirjoittaja on japanilainen ja tekstistä päätellen vaikuttaa että kierrättäminen ei ole siellä oikein muotia vaan kaikki viedään vaan johonkin yleis-jätteisiin.
Minä kyllä heitin vaatteet sekajätteisiin, koska ei meidän taloyhtiössä ole mitään erillisiä astioita. Autottomana olisi taas melkoisen hankalaa alkaa kuskaamaan niitä johonkin muualle. Jos olisi ollut jätekatoksessa esim. polttokelpoisen jätteen astia kuten oli siellä missä aiemmin asuin, toki olisin vaatteet sinne pannut enkä sekajäteastiaan.
VÄÄRIN. Japanissa kierrätys on erittäin tarkkaa.
Sen takia onkin varmaan hyvä käydä kodin esineet läpi kategorioittain, niin voi viedä kerralla kierrätykseen.
Mä sain kirjan kirjastosta juuri. Vähän kyllä epäilyttää eli saa nyt nähdä irtoaako siitä jotain hyviä juttuja.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain kirjan kirjastosta juuri. Vähän kyllä epäilyttää eli saa nyt nähdä irtoaako siitä jotain hyviä juttuja.
Pallo on sinulla. Jos luet kirjan loppuun ja seuraat ohjeita, niin et voi epäonnistua. Näin Kondo lupaa, minä komppaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä sain kirjan kirjastosta juuri. Vähän kyllä epäilyttää eli saa nyt nähdä irtoaako siitä jotain hyviä juttuja.
Jos elät sikolätissä vailla elämänhallintaa, kirjasta on hyötyä.
Jos olet jo järjestelmällinen, et saa siitä mitään irti.
I
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä voisin kirjoittaa kirjan nimeltä Konmartta. Sen sijaan että haetaan sitä omaa iloa joka ainoasta sulakkeesta ja sukasta, pyritään mieluummin kohtuuteen, ekologisuuteen ja vanhan kansan kätevyyteen.
Kirja sisältää jo kohtuuden, ekologisuuden ja kätevyyden. "Vanhan kansan kätevyys" on sitä että kaikki säästetään tyyliin sodan varalle. Lopputulos on himohamstraajan koti ja sen mukana tuomia muita ongelmia.
Vanhan kansan kätevyys on sitä, että korjataan tai korjautetaan rikkonainen esine. Entisajan kodeissa tavaraa oli todella vähän, huomaahan sen jo säilytystiloistakin. Ja siivottiin muuten aika paljon enemmän kuin nykyään.
Minä tunnen itseni, kuinka laiska olen. Tiedän tasan tarkkaan, että jos olisin päättänyt että en heitä pois vaan myyn netissä / kirppareilla, niin aika pian loppuu into ja sitten ne tavarat jää vaan sinne nurkkiin pyörimään kuten ennenkin. Eikä se luonnolle yhtään sen parempi ole että ne tavarat pyörisivät kuolemaani asti minun asunnossa kuin se että hävitän ne nyt. Pääongelma on turhan harkitsematon ostelu, ei se että jos kerran elämässään havahtuu asiaan ja silloin hävittää sen turhan vaikka roskiin viemällä.