Käsitteet/sanat/sanonnat joita et ymmärtänyt tai ymmärrä vieläkään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskautuminen, kun puhutaan raskaaksi tulemisesta.

Aloitin aiheesta oman keskustelun, jossa ihmettelin, miksi "raskautumista" (joka ei tarkoita mitään raskaaksi tulemiseen viitattaessa) käytetään synonyymina raskaaksi tulemiselle. Joku kommentoi, että olen ymmärtänyt käsitteen väärin. Luulin, että se on vain huonoa suomea.

Mulla on vissiin huono luetunymmärtäminen, kun en vieläkään ymmärtänyt. Siis onko raskautuminen = raskaaksi tuleminen mutta huonolla suomella, vai...? Tarkoittaako se se jotain muuta(kin)?

No kun mun mielestä "raskautuminen" ei siis tarkoita yhtään mitään, vaan on huonoa suomea. Olen monesti näissä av-palstan keskusteluissa törmännyt tähän ilmaukseen silloin, kun olisi pitänyt puhua "raskaaksi tulemisesta".

Aloitin keskustelun, jossa kysyin, miksi ihmiset puhuvat jostain raskautumisesta, kun se on yksinkertaisesti väärin. Sain vastaukseksi, että olen ymmärtänyt käsitteen päin metsää, mutta kukaan ei kuitenkaan selittänyt, millä tavalla.

Osaisiko joku täällä kertoa, mitä tuo "raskautuminen" tarkoittaa? Musta se on vaan huonoa suomea.

No mä niputan sen samaan sarjaan kokoustamisen kanssa :-) Ilmeisesti kyseessä on ihmisten halu lyhentää sanomisiaan/kirjoittamisiaan: raskauduin on lyhyempi ilmaus kuin tulin raskaaksi, kokoustetaan on lyhyempi kuin pidetään kokous.

Kokoustetaan on kaksi kirjainta lyhyempi kuin "pidetään kokous" eli ei kovin osuvaa argumentointia sinulta. 

Ja jos kieli koko ajan pyrkisi nimenomaan lyhyempiin muotoihin, niin kyllä erilaiselta kuulostaisi ihan muidenkin käsitteiden kohdalla. Miksi esim. erilainen? Miksei erlanen? 

Lähinnnä sellaista puolinokkelaksi tarkoitettua kielellä kikkailua, jossa ihminen lähinnä tekee itsensä tyhmäksi, vaikka tavoite on toinen. 

Vierailija kirjoitti:

-Tarkkana kuin porkkana

-Tosi kuin vesi

-Hetkonen sanoi putkinen

-Parantaa kuin sika juoksuaan

Mm. näille sanonnoille on suomea vielä opettelevan mieheni kanssa naurettu. Hän on itse kuullut ne jonkun sanovan ja tullut minulta kysymään merkitystä. Silloin kun yrittää jollekin englanniksi selittää suoraa käännöstä ja merkitystä niin vasta ymmärtää miten hassuja ne ovat. :D

Nämä kolme ensimmäistä perustuvat vain äänteelliseen samankaltaisuuteen. 

Sen sijaan en kyllä yhtään tiedä, miksi juuri sika parantaisi erityisesti juoksuaan. 

Hauska ketju! Lisää vain näitä. 

Olen vasta 16-vuotiaana tullut Suomeen ja näin kymmenessä vuodessa hyvin oppinut peruskielen, mutta sanonnat välillä tekevät tenää vieläkin. Minulle ei luonnollisestikaan ole luettu satuja ja loruja suomen kielellä. 

Mikähän on muuten tenä, tulikin mieleen?

Oma maa mansikka , muu maa mustikka. - tässähän moititaan siis mustikoita! Ja minä kun olen aina pitänyt mustikoista enemmän, niin en todellakaan tajunnut sanontaa lapsena oikein :D Ajattelin että kaikkien mielestä muualla on paremmin, vaikka tarkoittanee päinvastoin. Sitä en vaan ymmärrä, että mistä tämä on lähtöisin :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raskautuminen, kun puhutaan raskaaksi tulemisesta.

Aloitin aiheesta oman keskustelun, jossa ihmettelin, miksi "raskautumista" (joka ei tarkoita mitään raskaaksi tulemiseen viitattaessa) käytetään synonyymina raskaaksi tulemiselle. Joku kommentoi, että olen ymmärtänyt käsitteen väärin. Luulin, että se on vain huonoa suomea.

Mulla on vissiin huono luetunymmärtäminen, kun en vieläkään ymmärtänyt. Siis onko raskautuminen = raskaaksi tuleminen mutta huonolla suomella, vai...? Tarkoittaako se se jotain muuta(kin)?

No kun mun mielestä "raskautuminen" ei siis tarkoita yhtään mitään, vaan on huonoa suomea. Olen monesti näissä av-palstan keskusteluissa törmännyt tähän ilmaukseen silloin, kun olisi pitänyt puhua "raskaaksi tulemisesta".

Aloitin keskustelun, jossa kysyin, miksi ihmiset puhuvat jostain raskautumisesta, kun se on yksinkertaisesti väärin. Sain vastaukseksi, että olen ymmärtänyt käsitteen päin metsää, mutta kukaan ei kuitenkaan selittänyt, millä tavalla.

Osaisiko joku täällä kertoa, mitä tuo "raskautuminen" tarkoittaa? Musta se on vaan huonoa suomea.

No mä niputan sen samaan sarjaan kokoustamisen kanssa :-) Ilmeisesti kyseessä on ihmisten halu lyhentää sanomisiaan/kirjoittamisiaan: raskauduin on lyhyempi ilmaus kuin tulin raskaaksi, kokoustetaan on lyhyempi kuin pidetään kokous.

Kokoustetaan on kaksi kirjainta lyhyempi kuin "pidetään kokous" eli ei kovin osuvaa argumentointia sinulta. 

Ja jos kieli koko ajan pyrkisi nimenomaan lyhyempiin muotoihin, niin kyllä erilaiselta kuulostaisi ihan muidenkin käsitteiden kohdalla. Miksi esim. erilainen? Miksei erlanen? 

Lähinnnä sellaista puolinokkelaksi tarkoitettua kielellä kikkailua, jossa ihminen lähinnä tekee itsensä tyhmäksi, vaikka tavoite on toinen. 

No juu, tuota lyhentämistä on mulle vaan useampaankin kertaan  perusteltu syyksi, sen takia sen nyt tähän heitin. Enkä suinkaan väittänyt, että kieli pyrkisi koko ajan nimenomaan lyhempiin muotoihin, puhuin nyt niistä ihmisistä, jotka noita kyseisiä ilmaisuja käyttävät :-)

Meillä oli muuten aikoinaan proffa, joka luentomuistiinpanoissaan toistuvasti käytti lyhenteitä. Meitä huvitti noissa lyhenteissä se, että ne olivat tyyliin kat. (=katu), pall. (=pallo)...

Hippimuori kirjoitti:

Oma maa mansikka , muu maa mustikka. - tässähän moititaan siis mustikoita! Ja minä kun olen aina pitänyt mustikoista enemmän, niin en todellakaan tajunnut sanontaa lapsena oikein :D Ajattelin että kaikkien mielestä muualla on paremmin, vaikka tarkoittanee päinvastoin. Sitä en vaan ymmärrä, että mistä tämä on lähtöisin :D

Silloin kuin vielä ravintoarvoista ei tiedetty mitään, niin ajateltiin, että mustikkaahan on metsät täynnä. Eli oli vähän sellainen roskakasvi siinä mielessä. Sittemminhän mustikka on tituleerattu jopa superfoodiksi. 

Eli halvempiarvoinen marja. Monet tietysti pitävät mansikkaa paremman makuisenakin. Itse samoin kuin sinä, tykkäsin jo lapsena enemmän mustikasta. Mustikkamaito... aah!

"Maistuu puulta"

Miltä puu maistuu? En tätä tietokonepöytää viitsi alkaa nuolemaan :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

'Nostetaan kissa pöydälle' kun puhutaan jostain ikävästä aiheesta.

Kokeilepa nostaa kissa pöydälle ja katso kuinka kauan se siinä viihtyy.

http://www.tyrvaansanomat.fi/Ajankohta/1194964309319/artikkeli/nostetaa…

Siis eikös tuo "Maistuu puulta" tarkoita että jokin asia on käynyt tylsäksi/pitkäveteiseksi, puu ei maistu miltään.

"Hyvää päivää kirvesvartta"

En tajua?

Maistuu puulta tulee käsittääkseni pettuleivästä. Eli kun katovuosina laitettiin jauhojen jatkoksi puusta saatavaa pettua, niin ei se leipä erityisen hyvää ollut, mutta sitä syötiin kun muutakaan ei ollut.

Ja puun koputtaminen juiontaa juurensa ajalta kun jokaisella talolla oli oma suojeluspuu. Siitä myös sanonta "Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto". Kun jotakin vannoi tai totesi, niin sille pystyi suojeluspuuta koputtamalla kutsumaan puunhengen todistajaksi. Tai toisaalta kiittämään " Meillä ei ole susi syönyt yhtään lammasta" ja sitten koputettiin puuta, että se kuuli kehut ja jatkaisi samaa hyvää työtä.

Yhdessä viestissä juuri mainittiin "roastmeiningistä". Mitä sillä tarkoitetaan? Toki voin asianyhteydestä arvuutella, mutta haluaisin siihen mielellään kunnon selityksen.

lisää :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla

Perustuu aikaan jolloin ruoka metsästettiin itse. Oli parempi omistaa yksi pyy pivossa eli kainalossa (padassa) kuin 10 pyytä puun oksalla.

Pivo on muuten kämmen, koura, ei kainalo, vaikka ei sananlaskun merkitys tuosta muuttunutkaan 😊

Lukekaa hyvät ihmiset kirjoja! Outoa, miten monelle tavallisten sanontojen merkitys on jäänyt epäselväksi. En uskalla edes ajatella, miten sitten seuraavalle sukupolvelle. Kieli köyhtyy.