Poika tuli eilen armeijasta maitojunalla kotiin - suuri häpeä koko perheelle

Vierailija kirjoitti:

Poikani joutui keskeyttämään armeijan, koska alokasajan kasarmi oli yltäpäältä homeessa ja saamansa oireet rajuja. Vieläkin hän joutuu turvautumaan aika-ajoin astmalääkkeisiin. Altistusta oli kouluajoilta, mutta silloin selvittiin vielä nenäsuihkeilla.

Onko hän luuseri?

Ilmeisesti. Keho ei kestä hometta ja niiden tuottamia toksiineja. Sehän on vissisti heikkouden merkki.

Vai onko?

Itse ainakin erotan mielessäni (mielen-)terveydellisistä syistä keskeyttäneet ja vellihousut eri kategoriaan. Ensimmäiset ei yksinkertaisesti kykene suorittamaan palvelusta loppuun. Jälkimmäisiä ei vain homma nappaa, kun joutuu heräämään niin aikaisin eikä pääse pelaamaan pleikkarilla välttämättä koko päivänä. Ensimmäisiä kohtaan minulla on vielä sympatiaa, jälkimmäisille ei yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Hahaa, vieläkö te jaksatte käyttää tota vanhaa ja väsynyttä argumenttia? Yhdenkään naisen ei ole PAKKO synnyttää vankilatuomion uhalla.

No älä, myöskään armeijaan ei ole pakko mennä vankilan uhalla (sivari.)

Miesystävälläni on vapautus huonon kuulon (ja lapsena leikattujen korvien) takia. Kuulemma on riski ympäristössä, jossa huono kuulo voi maksaa hengen.

Mies silti mitä ihanin ihminen, ei armeija susta maagisesti miestä kasvata. Kyllä sulla pitää olla ne kaikki ominaisuudet ihan ilman sitä inttiäkin. Ja ajattelepa, että sivarit sentään auttavat yhteiskuntaa, inttiläiset vain vievät resursseja.

T. En usko sodan syttyvän

Vierailija kirjoitti:

Ei teidän maailma tuohon kaadu. Pidätte yhtä ja kerrotte reilusti kaikille totuuden. Pojalla on vaan yhdet vanhemmat ja teillä vaan yksi poika, ei kannata pilata välejä armeijan takia. Elämässä tulee vastaan kaikenlaista ja koko ajan hankalampaa, jos opetatte poikanne vain salailemaan ja pitämään kulisseja. Tuon ikäinen tarvitsee paljon kaikkea muuta. Ja kukaan ei ole kuollut, muistakaa se!

Erittäin hyvä kommentti😀 itselläni kaksi armeijan käynnyttä nuortamiestä ja yksi kotiin maitojunalla palautettu vanhan urheiluvamman takia. Kaikki yhtä rakkaita. Älkää menettäkö poikaanne omien ennakkoasenteiden takia. Kertokaa asiasta avoimesti sukulaisille ja ystäville. Rakastakaa ja tukekaa poikaanne kaikin tavoin. Hän tarvitsee teidän hyväksyntää, on vielä nuori ja hakee omaa paikkansa elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Itse en edes nähnyt mitään syytä miksi olisin edes mennyt armeijaan. Menkööt ne jotka näkevät sen tarpeelliseksi. Mutta suurin osahan armeijaan menijöistä on niitä jotka eivät ajattele OMILLA aivoillaan, vaan menevät lauman mukana. Onneksi on niitä jotka käyttävät omaa päätään.

Hauska, että näistä maitojunakavereista leivotaan jotain oman tienkulkijoita ja älykköjä kun todellisuudesta heistä on 90% sossupummeja läskejä ja/tai muuten mielenterveysongelmaisia kummajaisia jotka eivät yhteiskunnassa pärjää. 

Vierailija kirjoitti:

pax kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kvinna kirjoitti:

Eikö aika iso osa kotiuttamisista syynä ole jokin fyysinen. Nykynuorille sopis kyllä paremmin ihan tavallisten käytännön asioiden opettelu, eihän ne osaa tavallisimpiakaan asioita. Enkä nyt tarkoita sängyn petaamista tai jossain urheiluseurassa hillumista. Syynä on varmaan, ettei lapsia opeteta eikä anneta opetella mitään, missä vois vaikka liata itsensä. Siihen opetteluun ei tarvita isoa organisaatiota. Ne jotka jotain pojoja tarvitsee, menee armeijaan. Töissä ollut ja katsonut vierestä mikä meininki, itse en olisi pystynyt käymään armeijaa.

Suurin osa niistä pojista tarvitsisi isän sielä armeijassa. Sielä se isä ja poikasuhde voitaisiin luoda uudestaan, kun ei sellaista ole näyttänyt koskaan olevan.

Perusteissa kaikki päin vittua. Vain harvalla on ollut läsnäoleva isä. Sen minä sanon. Harmi kun ei yksi kapiainen riitä kymmenelle isäksi. Jokainen tarvitsisi sellaisen vanhemman miehen jonka kanssa opetellaan sotimisen perusteet ja elämän perusteet samalla.

Sydänsyrjällään välillä katselen miten nuoret on ihan omillaan ja näyttelee kovaa. Sydän niillä hytisee uhmakkaasti. Heiltä puuttuu isä. En minä vanhempia syyttele. Se on työelämä se mikä vie vanhemmuudelta kaiken ajan. Siksi meidän sotilaat ei pärjää venäläisille missään tilanteessa.

Voi hyvänen aika,miten naivi on tuo käsityksesi armeijan tehtävästä eli siitä miksi armeijoita on ja mitä varten ne yleensä ovat olemassa  !

Hyvä kun nyt kuitenkin rehellisesti myönnät, ettet itse olisi pystynyt käymään armeijaa.Itse asiassa olisi kaikille  hyvä ja parastakin jos kukaan koko maailmassa ei enää pystyisi suostumaan tappamiskoulutuspelin vailla mitään  perimmäistä omaa tahtoa olevaksi pelinappulaksi. Käytännössä ja tositoimessa kaikki maailman armeijat toimivat periaatteella 'vihollinen murskattava' ja siihen ja vain siihen kaikki niissä opetettava toiminta tähtää että kaikki oppisivat tähtäämään tositilanteessa sitten sinne vihollispojan otsaan.

Armeijan "kasvatustehtävä" on vain pelkkää silmänlumetta tai oikeastaan vain silkkaa sen suuren tiedotuskohdeyleisön keskuudessa hellittyä utopiaa jota armeijan 'kiltit sedät' eivät henno rikkoa.

Hehän päinvastoin arvostavat äitiyttä-mummonikin sai tammenlehvillä koristetun kunniamerkin kun enoni 'sai kunnian' (19-vuotiaana) " uhrata henkensä isänmaansa hyväksi sankarivainajana Karjalan kannaksella v.1942 ...

Kylläpä lämmitti varmaan kovasti...

. No joo ,talon ainoa poika meni ja kun vaarikin oli jo  kuollut ( infarktiin pommisuojaan  juostessaan v.-39) niin  ei talossa sitten enää ollutkaan muita kuin vain  suvun naiset yhdessä jatkamassa ja  asumassa omaa "Niskavuortaan"  läpi  sodanjälkeisen jälleenrakennusajan.

Siellä sitä omaa miestä,tai poikaa olisi tosiaan  tarvittu talonpidossa  (...enemmän kuin sitä mummoni saamaa ' isänmaan äideille myönnettävää kunniamerkkiä'),mutta kun tätikin oli tullut nuorena kelpuuttaneeksi puolisokseen erään melko  keivelän  mustanpörssin kauppiaan, niin siitähän oli sitten  paras hankkiutua ( ja jo luonteensakin vuoksi )eroon heti,kun sotakin oli jo loppunut ja pärjättiin jo ilman häntä .

Sodan ajan täti vietti ensin Tanskassa ja sitten Ruotsissa pienine tyttärineen,joista ainoastaan toinen on enää Suomessa. Täti ja se toinen ,jäivätkin sitten lopullisesti  Ruotsiin .

Tämä oli siis erään 19-vuotiaana kuolleen nuorukaisen ja alikersanttina ja tulenjohtajana joukkueessaan toimineen ja kaatuneen  nuorukaisen kotitausta ja siitä talosta hän rintamalle  lähti.

Talon elämä muuttui täysin sen jälkeen ja( yhdessä muiden suomalaisten kanssa) talon väki kantoi sodan seurauksia vielä vuosikymmeniä sen jälkeenkin,niinkuin siviilit aina sodan jälkeen.

Tämä on kappale sodan sitä  todellisuutta,josta kenraalit eivät kanna enää vastuuta.Armeijan tarkoitus ei ole tarjota mitään kasvatusta tai isänkorvikkeita kenellekään. Armeijan tehtävän toteuttamisesta syntyy vain orpoja ja tulee leskiä ja murheen murtamia poikien äitejä.

Sotimisen perusteet ja elämän perusteet olisi aika ristiriitaista sisällyttää samaan opetukseen ,koska ne ovat toistensa absoluuttisia vastakohtia.

Elämän ja sen jatkumisen perusteet ovat kaikki armeijoiden ja sotimisten ja kaiken  sotaan valmistautumisen ulkopuolella.

Sotimisen perusteet ? Annan vastauksen sitaatilla kuuluisan saksalaisen ,sodanjälkeisen nuoren kirjailijan  Wolfgang Borchertin teoksesta Ovien ulkopuolella . " Valta on kuin kemiallinen kaava,jonka avulla ihmisliha muutetaan mustaksi mullaksi" ( kirjailija kuoli Baselissa , Sveitsissä 28-vuotiaana . Hän kirjoitti tämän teoksensa sairaalan vuoteella maaten ja kuoli sotavammoihinsa.)

Toinen (vielä kuuluisampi) saksalainen sodanvastainen taiteilija oli (poikansa 1. maailmansodassa menettämä,naispuolinen kuvanveistäjä ja maalari Käthe Kollwitz. Hänen teoksensa ovat suorastaan  vavahduttavia. Katsopa esim.kahden patsaan muodostamaa (eräälle sodassa kuolleiden hautausmaalle sijoitettua) kokonaisteosta nimeltään "murheelliset vanhemmat" -sen löydät ko. taiteilijan nimellä  esim. wikipediasta .

Mieti sen kuvan äärellä sitä armeijan kasvatustehtävää ja anna patsaan puhutella sieluasi ja mieltäsi- näin löydät kyllä sen avulla  vastauksen siihen,onko sitä kasvatustehtävää armeijoilla ja jos on ,niin mihin.

Sinä puhut armeijasta ja sodasta kuin ne olisi jotenkin valmista tavaraa.

Siinä missä säännöt kehittyvät ja ihmiset kehittyvät niin kehittyy myös armeija ja sotiminen.

Sinun käsityksesi sodasta ja armeijasta on hyvin vanhanaikainen. Moni taiteilija on aikansa vanki.

Kirkon tehtävät ovat ajan myötä vaihtuneet. Maailma elää jatkuvasti. ET oikein ole ajan hermoilla nyt.

Ja sinä puhut niinkuin sota olisi jotain siistiä  'joukkuepeliä' jonka säännöt kehittyvät.

Ainoa kehitys mikä niissä on nähtävänä on kehitys kohti yhä tehokkaampaa tappamista ja yhä suurempaa ja vaikutukseltaan  massiivisempaa joukkotuhoa. Onko siis  sotiminen mielestäsi 'inhimillistä kehitystä'?

Maailmassa kuolee jatkuvasti ihmisiä turhiin sotiin ja oikein  lietsomalla lietsottuihin levottomuuksiin.

Vanhanaikainen on nykyaikana käsitys koko kansaa  (ensisijaisesti sen miespuolista väestöä) koskevasta asevelvollisuudesta.                                                                                                      

Se on niin vanhanaikainen, että länsi-Euroopassa ei Suomen lisäksi ole kuin muutama valtiota jotka siitä kiinni pitävät.

Eräs niistä harvoista  maista ,joissa se meidän maamme lisäksi on voimassa  on Sveitsi,jolla oli maailmansodan aikana niin  hyvät välit Hitlerin kanssa ja niin hyvät kassaholvit natsien talletuksille ,ettei maan tarvinnut lainkaan osallistua itse  sotimiseen.

(Maan aikaansa seuraavuudesta kertoo mm. se,että naisia koskeva äänioikeuskin astui siellä  voimaan vasta 1970-luvulla !)

Kuuluisa pasifisti Albert Einstein piti sitä puheessaan Kansainliitolle jo 1930-luvulla 'koko länsimaisen sivilisaation ja sivistyksen  varsinaisena syöpänä'.

Historia on monta osoittanut ettei hän ollut väärässä.

Kirkon tehtävänä taas  on,esim. Suomessa ollut toimia esim. sotilasvalan juhlallisena  näyttämönä, mutta varsin harva kirkonmies nousi siellä aikanaan esim.  vastustamaan natsien kasvavaa valtaa Saksassa. (sen enempää täällä, kuin sielläkään)

(Monissa maamme kirkoissa on muuten  edelleenkin Mannerheimin päiväkäsky kirkkokansan nähtävillä ,vaikka periaatteessa se ei lainkaan sinne (ainakaan enää) kuuluisi.)

Rooman paavi Pius taas oli aivan hiljaa kaikista natsien hirmutöistä ja niin Italiassa kuin Espanjassakin (...ja aivan kuten nyky-Venäjälläkin) kirkko on diktaattorien toimesta täysin valjastettu valtion militaarisia päämääriä palvelemaan ja jopa ylläpitämään uskoa niiden (ehkä jopa 'jumalliseksi' uskottuun )oikeutukseen .

Joten se kirkoista ja niiden 'aikaansa seuraavasta' tehtävästä.

'Ajan hermoille' Syyriassa puolestaan on kai tarjolla vain-hermokaasua...

Ja mitä taiteilijoihin taas tulee,niin aika moni sodanvastainen taiteilija on aikanaan vangiksi joutunutkin ja hyvin monet olleet erittäin täpärällä päästä (teostensa julistavuuden vuoksi) hengestäänkin.

Aikanaan ja niin on  tänäkin aikana .

Missä se inhimillinen kehitys siis on ? Sota tosiaan  tuottaa valmista 'tavaraa'-tänä päivänä se tosin pakataan siististi nylonsäkkeihin ja suljetaan vetoketjuilla ennen kuljetuskoneeseen helikopterilla lennättämistä.

Onhan se toki edistyksellistä1.maailmansotaan verrattuna-hip,hip,hurraa sille kehitykselle siis?

Vierailija kirjoitti:

Miesystävälläni on vapautus huonon kuulon (ja lapsena leikattujen korvien) takia. Kuulemma on riski ympäristössä, jossa huono kuulo voi maksaa hengen.

Mies silti mitä ihanin ihminen, ei armeija susta maagisesti miestä kasvata. Kyllä sulla pitää olla ne kaikki ominaisuudet ihan ilman sitä inttiäkin. Ja ajattelepa, että sivarit sentään auttavat yhteiskuntaa, inttiläiset vain vievät resursseja.

T. En usko sodan syttyvän

Uskoitko, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan?

No jos poikasi kerran tuli jo eilen armeijasta takaisin,niin luuletko että hänestä enää tänään siellä kasarmilla puhutaan ?

Pojat on varmaan komennettu siellä lumitöihin tai johonkin metsätaisteluharjoituksiin.

Ei ketään kiinnosta, eikä sillä tiedolla pojastasi ole siellä heille mitään (omaa palvelustaan  helpottavaa tai lomansaantiaan  edistävää vaikutusta tai merkitystä)

Kukaan siellä  ei taatusti ehdi miettimäänkään, eikä sano sananpuolikastakaan pojastanne enää .

Hänhän meni jo eilen ja sillä siisti-homma jatkuu, eikä sota yhtä miestä kaipaa.

Te sensijaan istutte kai siellä kotona yhä  hiljaisina ja myrtyneinä,sanaakaan toisillenne sanomatta ja yhteiseen häpeäntunteeseenne oikein uppoutuneena-niinkö?

Mitähän jos unohtaisitte nyt vain koko asian niin sillähän se  olisi siisti teillekin.

Totuus näet  on vain  se ,että koko  juttu on ihan niin tuskallinen tai häpeällinen ,kuin te sellaisen   itse siitä teette.

Kaikki muu on vain pelkkää 'isänmaallista harhaa'

Kaikilla ei ole aikaa tuollaiseen naurettavaan pelleilyyn. Maailmassa on paljon parempaakin tekemistä kuin leikkiä sotaa.

Enemmän arvostan oman mielipiteensä omaavia miehiä, kuin näitä lampaita jotka kulkevat jonossa teuraalle (armeijaan). Ottaisin mielelläni miehekseni sivarin tai totaalin ennen kuin jonkun armeijapellen. 

Mulla on teille yksi sana: koi.

Kersantti kirjoitti:

Kaikilla ei ole aikaa tuollaiseen naurettavaan pelleilyyn. Maailmassa on paljon parempaakin tekemistä kuin leikkiä sotaa.

Mitäs teet sitten jos se sota ei olekaan enää leikkisotaa?

Kersantti kirjoitti:

Kaikilla ei ole aikaa tuollaiseen naurettavaan pelleilyyn. Maailmassa on paljon parempaakin tekemistä kuin leikkiä sotaa.

Mikään ei ole tärkeämpää kuin oman maan ja sen ihmisten puolustaminen. Ei mikään.

Tuntuu pahalta jos jollain on vanhemmat, jotka ovat tuollaisia vellihousuja, että asettavat oman imagonsa oman lapsensa edelle.

Itse ajattelin että lapsen omien päätöksien kunnioittaminen olisi tärkeämpää kuin omat fantasiat siitä, että lapsi heittää vuoden elämästään hukkaan orjatyössä, jossa lähinnä oppii välttelemään työtä ja velvollisuuksia parhaalla mahdollisella tavalla ja ahtaamaan napansa täyteen sotkun munkkia :D

Se on juuri sotaleikkiä, ja täyttä paskaa.

T: Kasarmilla kasvanut tyttö

Vierailija kirjoitti:

se ei oo ikinä tasa-arvoista, miehet ei nääs voi synnyttää, naiset sen tekee. 

Eli naisten tehtävä on synnyttää uusia lapsia miesten tapettavaksi?

Vierailija kirjoitti:

Uskoitko, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan?

Et kysynyt minulta, mutta: en. Enkä usko vieläkään.

Kersantti kirjoitti:

Kaikilla ei ole aikaa tuollaiseen naurettavaan pelleilyyn. Maailmassa on paljon parempaakin tekemistä kuin leikkiä sotaa.

Ilman veteraaneja olisit Venäjän armeijassa.

Kaisa kirjoitti:

Enemmän arvostan oman mielipiteensä omaavia miehiä, kuin näitä lampaita jotka kulkevat jonossa teuraalle (armeijaan). Ottaisin mielelläni miehekseni sivarin tai totaalin ennen kuin jonkun armeijapellen. 

Ja ilman veteraaneja sinulla olisi venäläissotilas miehenä. Yksinkertaisesti näin.

Vierailija kirjoitti:

Kersantti kirjoitti:

Kaikilla ei ole aikaa tuollaiseen naurettavaan pelleilyyn. Maailmassa on paljon parempaakin tekemistä kuin leikkiä sotaa.

Mikään ei ole tärkeämpää kuin oman maan ja sen ihmisten puolustaminen. Ei mikään.

Onpas: hengittäminen, syöminen ,eläminen,terveyden ja elämänlaadun  säilyminen mahdollisimman pitkälle elämässään ,omien lasten kasvu aikuisuuteen ja toimiminen aina viimeiseen asti sen puolesta ,ettei mihinkään  uuteen sotaan tarvitse kansamme  enää koskaan   lähteä ja että rauhantila säilyisi koko Euroopassa (ainakin).

Menkööt kaikki  sotahullut täältä vaikka Muukalaislegionaan (...jos sinne  pääsevät).Tervemenoa.

Muuten: miten esim. Japanin armeija olisi kyennyt v.1945 puolustamaan Hiroshiman ja Nagasagin asukkaita ? Tai Saksan armeija estämään Dresdenin palopommitukset?  Kun sota riistäytyy sen johtajien käsistä,ei kukaan voi suojella siinä enää ketään.