Voiko kaksikielisellä ihmisellä olla molemmat kielet yhtä vahvoja?
Kommentit (27)
Ymmärtääkseni useimmiten toinen on dominoivampi.
Voi, mutta niitä on harvassa. Vaatii sen, että kumpikin kieli on ympäristössä riittävän vahva ja huom. jokainen puhuu äidinkieltään. Jos perheessä on yhteinen kieli, joka ei ole toisen tai kummankaan äidinkieli, se tuppaa jäämään lapsella huonommaksi.
En usko, se kieli on vahvempi millä ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
En usko, se kieli on vahvempi millä ajattelee.
Kun hain erittäin kansainvälistä työpaikkaa, hakulomakkeessa haluttiin tietää "the language in which you think". Ei siis mitään mother tongueta tms. Ajattelukieli on aina vahvin.
No voi olla. Onhan tällaisia ihmisiä paljon esimerkiksi Hjallis Harkimo.
Tunnen ruotsinkielisiä ihmisiä, joiden puhumasta suomen kielestä ei voisi aavistaa heidän puhuvan kakkoskieltään. Mutta kun pitäisi kirjoittaa hiukankin vaativampia lauseita, heille tulee ongelmia suomen kanssa.
Voi osata molempia kieliopillisesti virheettömästi, mutta yleensä on jotain eroja siinä miten kieliä käyttää. Toisella kielellä voi olla helpompi puhua tunteista, taas toisella on opiskellut ammatin eikä välttämättä tiedä ihan kaikkea ammattisanastoa molemmilla kielillä...
Olen täysin kaksikielinen (ruotsi siis toinen). Sanoisin, että ovat yhtä vahvoja, mutta ajattelen toisissa tilanteissa ruotsiksi ja toisissa suomeksi.
Ruotsi on enemmän tunteiden kieli minulle, koska äitini on ruotsinkielinen. Sanavarastossa ei kuitenkaan ole varsinaisesti eroa. Joskus jokin kasvin nimi tms. saattaa olla tutumpi jommallakummalla kielellä. Esim. yksi päivä meni hetki, kunnes muistin kallioimarteen ruotsinkielisen vastineen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, se kieli on vahvempi millä ajattelee.
Kun hain erittäin kansainvälistä työpaikkaa, hakulomakkeessa haluttiin tietää "the language in which you think". Ei siis mitään mother tongueta tms. Ajattelukieli on aina vahvin.
Minä olisin päätynyt keskustelemaan siitä, mitä nuo tarkoittavat "ajattelukielellä". Minä en nimittäin ajattele millään kielellä.
No mä olen suomenruotsalainen mutta olen käynyt suomenkielisen koulun ja lukion. Kotikielet olivat suomi ja ruotsi, nykyään sama juttu oman perheen kanssa.
Väitän, että kummatkin kielet ovat minun kohdallani tasavahvoja.
Olen sellainen kummajainen, että minulla on neljä tavallaan tasavahvaa kieltä. Asuimme Suomessa varhaislapsuuteni, isä on englanninkielinen, äiti suomenruotsalainen. Muutimme sittemmin Saksaan, jossa olen käynyt kouluni ja yliopistoa.
Puuttellisia osa-alueita näin ollen löytyy joka kielen kohdalla. Pintapuolisessa jutustelussa tätä kukaan ei huomaa, mutta monimutkaisten asioiden kohdalla selittäminen on minulle usein vaikeaa. Sanon outoja sanoja väärissä paikoissa, kaikki yleiseen sanavarastoon kuuluva terminologia ei aina loksahda kohdalleen.
Pärjään kuitenkin hyvin, mutta ihan tällaista kielten sekamelskaa en lähtisi suoralta kädeltä suosittelemaan perheen perustaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, se kieli on vahvempi millä ajattelee.
Kun hain erittäin kansainvälistä työpaikkaa, hakulomakkeessa haluttiin tietää "the language in which you think". Ei siis mitään mother tongueta tms. Ajattelukieli on aina vahvin.
Vahvempi ei tarkoita että se välttämättä olisi parempi vaan ennemmin sitä että se on ympäristön enemmän käyttämä kieli. Mun tuttu on asunut 8 v Ruotsissa ja ajttelee kuulemma ruotsiksi. Kuitenkin jos pitää lukea jotain vaativaa tekstiä, lukee mieluummin suomeksi, koska sanasto on edelleen siinä laajempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, se kieli on vahvempi millä ajattelee.
Kun hain erittäin kansainvälistä työpaikkaa, hakulomakkeessa haluttiin tietää "the language in which you think". Ei siis mitään mother tongueta tms. Ajattelukieli on aina vahvin.
Minä olisin päätynyt keskustelemaan siitä, mitä nuo tarkoittavat "ajattelukielellä". Minä en nimittäin ajattele millään kielellä.
Niin, ajattelu on pääasiassa mielikuvia eikä kieltä mutta ehkä tuo tarkoittaa sitä että millä kielellä alkaisi esim. kirjoittaa kauppalistaa itselleen. Eli kun ajattelee asioita sanoina, niin mikä kieli on ensisijainen.
On kai se mahdollista, jos säilyttää elämän kosketuksen molempiin kieliin.
Itselläni on käynyt niin, että olen hyvää vauhtia unohtamassa äidinkieleni. Olen muuttanut Suomeen avioliiton myötä ja oppinut kielen hyvin 15 vuoden täällä asumisen aikana. Olen opiskellutkin täällä ja työssäni täytyy osata kirjoittaa hyvin suomea. Sen verran hyvin on tosiaan tullut opittua että nykyisin alkuperäinen äidinkieleni tuottaa minulle vaikeuksia, puhun sitä hassulla aksentilla ja unohtelen toisinaan sanoja, varsinkin uusiin ilmiöihin liittyviä.
Tuo ajattelu & kieli -ajatus on mielenkiintoinen, koska minä en ole koskaan ajatellut ensisijaisesti millään kielellä. Tajusin vasta aikuisena, että monet ihmiset oikeasti ajattelevat niin että heidän mielessään on sisäinen monologi siitä mitä ajatellaan. Tällainen monologi luonnollisesti on jotain kieltä. Minä olen aina ajatellut abstrakteilla assosiaatioilla, ja sanoiksi se tiivistyy vasta jos minun täytyy kommunikoida ajatukseni jollekin joko puhumalla tai kirjoittamalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko, se kieli on vahvempi millä ajattelee.
Kun hain erittäin kansainvälistä työpaikkaa, hakulomakkeessa haluttiin tietää "the language in which you think". Ei siis mitään mother tongueta tms. Ajattelukieli on aina vahvin.
Minä olisin päätynyt keskustelemaan siitä, mitä nuo tarkoittavat "ajattelukielellä". Minä en nimittäin ajattele millään kielellä.
Niin, ajattelu on pääasiassa mielikuvia eikä kieltä mutta ehkä tuo tarkoittaa sitä että millä kielellä alkaisi esim. kirjoittaa kauppalistaa itselleen. Eli kun ajattelee asioita sanoina, niin mikä kieli on ensisijainen.
Heh. Minä olen kirjoittanut kauppalistani aina saksaksi siitä lähtien, kun olin Kölnissä opiskelemassa vuonna 198X. Saksaa en ole edes yrittänyt puhua pariinkymmeneen vuoteen, mutta tuo kauppalistajuttu on jäljellä.
Kyllä käsitteelliseen ajatteluun tarvitaan välineitä - sanoja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä käsitteelliseen ajatteluun tarvitaan välineitä - sanoja.
Kaikki ajattelu ei ole käsitteellistä.
Missä viipyvät ne kirjoittajat, jotka ovat oppineet täysin kaksikielisiksi jo teini-iässä pelkästään pelaamalla videopelejä? :)
Vierailija kirjoitti:
Missä viipyvät ne kirjoittajat, jotka ovat oppineet täysin kaksikielisiksi jo teini-iässä pelkästään pelaamalla videopelejä? :)
Ja ainoastaan katsomalla töllöä 0-tasosta täysin kaksikieliseksi. :-)
Voi.