Kamalin kyläpaikka missä olet käynyt?

lol kirjoitti:

Eläin rakkaana mutta siistinä ihmisenä mua ällöttää osa eläin talouksista. Siis meilläkin on huihelvetinkamalaa 3kissaa ja akvaario mutta lemmikit on sisäsiistejä, hiekkalaatikko siivotaan päivittäin eikä meillä haise. Siisteys ennen kaikkea. Mutta en vaan tajua kun pitää ottaa 10 kissaa 6 koiraa 3 lintua ja 148 hiirtä ja vähamsteria ja päälle vielä gerbiili. Usein tälläiset multieläintaloudet on epäsiistejä ja ihmiset vähän et tai hillbillyjä.... Ja pikkulapsiperheet heikolla hygienialla kuvottaa.

Hei, minulla on yli 30 sisäeläintä, ja taloni on ihan siisti ;) Välillä tulee lattialle ja pussilakanalle hiiriltä vähän pissaa tai papanoita, mutta sellaiset pyyhin välittömästi talouspaperilla, ja viikottain pyykkään petivaatteet ja imuroin+luuttuan lattiat. Ei se lemmikkien lukumäärä, vaan se, miten niistä huolehtii.

Muuten olen kanssasi samaa mieltä, siisteys ennen kaikkea, varsinkin lapsiperheissä! Ja siisteydellä en tarkoita tiptop-lapset-eivät-saa-leikkiä-etteivät-sotke, vaan tavallista hygieniaa ja järjestystä. Eläintalouksissa myös. Tiedän, että jotkin eläintaloudet ovat epäsiistejä, kuten sanoit (ei kannata yleistää), ja minusta eläimiä kannattaakin hankkia sen verran, miten paljon niitä jaksaa rakastaa. Eikä eläimille riitä pelkät sanalliset rakkaudenosoitukset, vaan niistä täytyy pitää huolta, että ne ymmärtäisivät olevansa rakastettuja. Joillekuille ei mahdu elämään yhtäkään eläintä, jollekulle sopiva määrä on se yksi kissa ja joillekuille sitten hieman enemmän. 

Oikeesti? Hiiret kulkee vapaana ja paskoo sinne tänne? Onneks en tunne ketääm jolla olisi hiiriä

tohtori kirjoitti:

Koiralla on nuoletetty pillua tai munia, jos se työntää kuonoansa koko aika jalkojenväliin

Onpa jollakin sairas mielikuvitus - vai ihan omasta kokemuksestasiko innostuit kirjoittamaan?

Moni koira, joka ei koskaan nuuski haaruksia, saattaa tehdä sitä silloin kun naisella on kuukautiset. Sinällään ihan ymmärrettävää, miksi terveenolonen ihminen haisisi verelle. Ja jos koira takapuolta nuuhkii, kannattaisi tarkistaa mihin on tullut istuttua. Voi toki olla varaa parantaa sitä omaa hygieniatasoakin.

Äidin naapurilla vähän alle parikymppisenä. En ollut silloin vielä koskaan juonut kahvia. Tajusin sisään mentyäni, että naapuri (joka oli mielenterveysongelmainen) on todella sekaisin, siis silloin enemmänkin kännissä, mutta todella pelottava. Sai ihme hepuleita ja alkoi huutaa ja karjua ja oli sitten taas sellainen hymyilevä.

Se halusi tarjota kahvia, eikä tuntunut kuulevan (siis välittävän) kun kerroin etten juo kahvia. Ajattelin, että pakko juoda se kupillinen ja parantaakseni kahvin makua kaadoin siihen kermaa. Se kerma oli monta viikkoa vanhaa ja muuttui sellaiseksi vaahtokarkkipalloksi siihen kahviin. Oksennutti ja voin pahoin, mutta jotenkin join sen klöntteineen kaikkineen. Toista kertaa en erehtynyt olemaan naapurille ystävällinen ja menemään kylään.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi, että lisäsin vielä yhden eläinkommentin. Mä en pysty koskemaan koiraan jollen pääse pesemään heti käsiä. Mua vaan kuvottaa kun koirat ja kissat istuu pelkällä perseellä sohvassa sitten siihen pitäis mennä vaikka lepäämään ja pitää päätä samassa kohdassa.

Mutta kai semmosen ihmisen on vaikea ymmärtää joka tykkää eläimistä ja omistaa niitä itse, että joitain ne kuvittaa ja niistä lähtevä haju on karsea.

Haethan henkisiin sairauksiin erikoistuneelta lääkäriltä apua, jooko?

Kerran Intian Goalla reissuttiin ja poikettiin sitten muutamien  tuttujen kanssa ns. landelle. Päädyttiin kaikki kauheassa kännissä helvetin ränsistyneeseen pikkukylään, jonne bussi meidät jätti. Etsittiin baari ja tilattiin vaan juomisia. Muistikuvat olivat heikot, mutta havahduin baarin takaa kuselta ja vieressä oli ainakin yhtä iso läjä paskaa kuin siinä ekassa Jurassic Park elokuvassa. Haju oli karmaiseva. Sitä en tiedä oliko kyseessä oikeaa dinosauruksen paskaa, mutta kun seurueen muut jäsenivät löysivät myös tämän kyseisen (baarista ohjatun) kusipaikan läheisyyteen, niin päätettiin lähteä sieltä helvettiin. Älkää menkö maaseudulle Intiassa...

Vierailija kirjoitti:

Oli pakko tämän keskustelun jälkeen siivota! Vaikka meillä perussiistiä onkin, olen hinkannut jääkaapin, siivonnut kaappeja ja Tolulla kiillottanut paikkoja.☺

Vaimomateriaalia <3

Sotkuisissa, saastaisissa ja haisevissa kodeissa olen käynyt muutaman kerran, mutta eivät ne kamalimpia paikkoja olleet, koska tiedän, että siivottomuus johtui mt-ongelmista.

Kamalin kyläpaikka on erään alkoholisti-yh-äidin koti, jota nainen kiillottaa, puunaa ja pesee kaiket päivät. Kompensoi tällä juomisen hallinnan puutetta. Koti on niin ahdistavasti millilleen hänen kontrollin alla, ettei siellä uskalla koskea mihinkään. Lapsillakaan ei ole mitään yksityisyyttä, eivätkä uskalla leikkiä, kun äiti kyttää kaiken aikaa, ettei tule sotkua (kaappeihinkaan, edes lelukaappeihin). Ja juu, ovat last.suoj. asiakkaita.

Toinen kamala kyläpaikka oli 5:n lapsen yh-perhe, jossa kaikki lapset eri isille ja lapset vihasivat toisiaan.. Tappelivat koko ajan, hakkasivat toisiaan, uhkasivat tappaa ja käyttivät aivan järkyttävää kieltä.

tohtori kirjoitti:

Koiralla on nuoletetty pillua tai munia, jos se työntää kuonoansa koko aika jalkojenväliin

Tai jäänyt torttu pesemättä.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni veljen kämppä on todella kuvottava läävä.

 

Eteisessä on kirjaimellisesti roskapussivuori, eli ulos viemättömiä roskia on kertynyt kuukausien ajan, pusseista valuu lattialle jotain mätää ja limaa, ja haju on sanoinkuvaamaton. Lattioilla on roskaa, ruoantähteitä, lasinsirpaleita yms. törkyä, joten kenkiä ei voi ottaa jalasta. Kylpyhuoneen kaakeleista on mahdoton sanoa, minkä väriset ne ovat joskus olleet, sillä kaikki pinnat ovat keltaruskeiden kusi/paska/oksennus/yms. tahrojen peitossa. Kylpyhuone haisee homeelle, ja lattialla vilisee sokeritoukkia. Kaikki huonekalut ovat rikki, ja täynnä tupakanpolttamia reikiä. Keittiössä kaikki kaapissa olevat "puhtaatkin" astiat ovat likaisia. Jääkaappi on täynnä homehtunutta ruokaa. Jouduimme kerran yöpymään hänen luonaan, ja kaapista otetut "puhtaat" vuodevaatteet haisivat hielle, ja olivat täynnä epämääräisiä tahroja.

 

Kyseessä on vielä ihan fiksu ja työssäkäyvä kolmekymppinen mies, ei mikään mielenterveyspotilas.

Minä en ole vuosiin edes uskaltanut käydä veljeni luona, koska siivottomuus on juuri tuota tasoa. Työssäkäyvä nelikymppinen sinkku, joka viettää vapaa-aikansa mielummin pubissa kuin kotonaan.

Vierailija kirjoitti:

Oli pakko tämän keskustelun jälkeen siivota! Vaikka meillä perussiistiä onkin, olen hinkannut jääkaapin, siivonnut kaappeja ja Tolulla kiillottanut paikkoja.☺

Munkin oli ihan pakko mennä laittamaan pyykkikone käyntiin ja puunata pari nurkkaa! Alkoi ahdistaa kestopinttynyt vanha hella, jota ei saa millään puhtaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oli pakko tämän keskustelun jälkeen siivota! Vaikka meillä perussiistiä onkin, olen hinkannut jääkaapin, siivonnut kaappeja ja Tolulla kiillottanut paikkoja.☺

Munkin oli ihan pakko mennä laittamaan pyykkikone käyntiin ja puunata pari nurkkaa! Alkoi ahdistaa kestopinttynyt vanha hella, jota ei saa millään puhtaaksi.

Oletko kokeillut Pata-pataa? Auttaa minulla pahimpiinkin likoihin, joita entiset vuokralaiset ovat jättäneet. Hellanlevyt eivät puhdistu sillä kovin hyvin, mutta ne valkoiset osat. Anteeksi aiheesta harhautuminen, haluan vain auttaa lievittämään ahdistustanne ;)

Olen aikoinaan työskennellyt sairaankuljetuksessa ja sen perusteella en ikinä muuttaisi kerros- tai rivitaloon. Sen verran usein törmäsi sellaisiin ihmisiin joiden koti oli verrattavissa kaatopaikkaan. Yllättävän usein ihan herttaisen oloinen vanhus jolla on vain jäänyt joku pula-aika päällä ja ihan kaikki, siis kaikki, pitää säästää. Mm. vessapaperinhan voi ihan hyvin käyttää useampaan kertaan kun se kuivattaa patterin päällä. Myös kaikki tyhjät einesrasiat kannattaa säästää ja on veden tuhlausta tiskata niitä.

Eikä huoleni ole ainoastaan siivottomuus vaan se millaisia kuolemanloukkuja ne asunnot on esim. tulipalon sattuessa.

Sen verran mitä olen hamstraajista ohjelmia katsonut, niin vaikuttaa siltä, että ne ihmiset on sairastuneet pahaan masennukseen, ja silloin siivous tai mikään muukaan ei kiinnosta. Siihen vielä päälle lisätään joku trauma, aika usein omaisen kuolema eli tyhjiön syntyminen. Sitä menettämisen tuskaa ihminen yrittää täyttää tavaroilla ja tekee niistä suojamuurin ympärilleen. Tavarat on turvallisia, ne ei riitele, kiistele, itke tai edes lähde,  jos et halua. Omia tunteita ei kohdata. Jopa kauppakuitti tai pilaantunut elintarvike muuttuu arvokkaaksi tavaraksi.

Lopputuloksena on asunnossa tonnitolkulla likaa, paskaa ja roskaa.

Yhdellä tutulla oli joku 4-5 kissaa, joilla oli kaikilla yhteinen pieni hiekkalaatikko, jota ei siivottu kovin usein, joten kissat kuseskelivat minne sattui. Siellä haisi ihan jäätävälle, rappukäytävään asti eikä pystynyt hengittämään nenän kautta ollenkaan sen ammoniakin lemun takia. Kissojen omistaja ei myöskään ruokkinut niitä tarpeeksi, koska ne olivat kovin laihoja ja yrittivät minulta mankua ruokaa kun kävin keittiössä. Reppanat. Vein niille kyllä ruokaa, mutta en tehnyt mitään ilmoitusta mikä jälkikäteen harmittaa.

Toisen kaverin kotona on taas ihan neuroottisen siistiä ja desinfioitua sekä kaikilla tavaroilla niin millintarkka paikka ja järjestys etten meinaa kehdata edes istua mihinkään kun tuntuu että tuon kuitenkin jotain pölyä mukanani vaatteissa, mitä kaveri sitten joutuu kuuraamaan. Jotenkin todella vaivaannuttavaa tuollainenkin.

Vaikka eläimistä pidänkin en oo koskaan ymmärtäny miksi pitää perustaa kotiinsa eläintarha?Ei riitä yks koira tai kissa.Pitää olla 4 kissaa,4koiraa ja siihen matelijat ja marsut päälle.Ja yhdestakin eläimestä on niin kova vastuu ja vaiva että kyllä yksi riittää.Yhdellä tutullakin vuokrakämpän laminaattilattiat täysin pilalla kun kissat ja koirat on raapputtaneet lattiat kynsien jälkiä täyteen.Ei taida vuokratakuu riittää siihen remonttiin.

Minulla on ollut hirveä onni naisten kanssa tämän asian suhteen: Mummo oli hamstraaja, äidistä tuli sellainen kun vanheni ja puoliso (nyttemmin eksä) rupesi sellaiseksi.

Mummon asunto oli täynnä outoja koriste-esineitä, vanhojen lehtien pinoja, pestyjä ja säästettyjä jugurttipurkkeja, muovipusseja täynnä vaatteita. Monet sen esineet olivat koko ajan hukassa. Eteisessä pystyi jotenkin liikkumaan, pöydän ääreen pääsi kun nosteli lehtiä pois. Olohuoneessakin pystyi liikkumaan. Makuuhuone oli hirveä sotkun pesä: komeron ovea ei ollut saanut kiinni ainakaan 10 vuoteen. Sieltä vyöryi muovipusseja pitkin huoneen lattiaa. Sängyn takana oli muovipusseja. Sängyn toinen puoli oli täynnä muovipusseja. Kun mummo reissasi, se pakkasi tavaransa muovipusseihin ja kantoi sitten useaa pussukkaa mukanaan. Säilytti kaikki vuosikymmeniä vanhan koinsyömät vaatteet. Hygienia asunnossa oli kuitekin muuten kunnossa, paitsi pölyä oli. Mikään ei haissut.

Äiti ryhtyi toteuttamaan tuota samaa käyttäytymismallia samalla kun sen suhde isään huononi ja huononi. Vaikea sanoa kumpi oli syy ja kumpi seuraus. Lopputuloksena 20 vuoden keräilystä 5 huoneen + keittiö + oh omakotitalo, jossa kuljettiin pitkin kapeita käytäviä. Hämärä ja kylmä paikka, puolet kattolampuista rikki, kaikki rempallaan. Jokaisen pois muuttaneen lapsen ja ex-miehen huoneet lattiasta kattoon täynnä kaupoista ja kirppiksiltä ostettua kamaa, usein avaamattomissa paketeissa. Lisäksi siellä asui kissa, joka käytti vessanaan olohuoneen sohvaa.

Eksä taas ei niinkään hamstrannut kuin sotki ja pinosi. Homma lähti leviämään sen työpöydästä, sitten tuli vaatepinoja sängyn vierelle, lopulta sen omat vaatteet olivat 1,5 m x 1,5 m kasassa keskellä vaatehuonetta. Vauvan vaatteet samanlaisessa kasassa hoitopöydällä niin ettei pöytää voinut käyttää. Kaikki heitettiin lattialle. Eksä teki ihan järkyttävästi tiskiä ja sotkua - esim. joka kahvikupillista varten otettiin uusi muki. Mitään roiskeita ja kaatuneita mukeja ei siivottu. (Ja minä olin pahis kun aina valitin tästä eksän opiskellessa ja myöhemmin hoitaessa lasta kotona). Lasten lelut, legot, palapelit ym. saivat levitä ympäri asuntoa. Lapset saivat tyhjentää hyllyt kirjoista ja leffoista ja keittiön laatikoit esineistä. Sillä aikaa eksä lähinnä istui tietokoneella ja surffasi.

Nykyään sen asunto on sellainen, että se siivotaan pari kertaa vuodessa. Lattiat täynnä likaisia ja puhtaita vaatteita, lehtiä, avattuja ja avaamattomia kirjoja, vaatekaappi romahtanut samalla tavalla käytävälle kuin mummoni asunnossa, keittiö täynnä likaisia asioita, pöydät täynnä tarttunutta ruokaa ja tahmaa ja kupinjälkiä. Lasten tavarat hukkuvat sinne ja saa olla koko ajan ostamassa uutta.

Niinhän sitä sanotaan, että mies valitsee äitiään muistuttavan puolison. Hirveää tuossa on, että tuo sotkemineskäyttäytyminen ei ollut minusta mitenkään ennalta havaittavissa... Terapiaankaan sitä ei saanut vaikka kuinka yritti, koska kaikki ongelmat johtuivat siitä että mies on laiska eikä auta riittävästi. Nyt on ihanaa kun on puhdas ja järjestyksessä oleva koti...

Ensimmäisen poikakaverini yhden kaverin koti, jossa kävin tasan kerran. En pystynyt enää menemään kun pääsin kerran pois ja voin kertoa etten todellakaan ole mikään "heikkoluontoinen" vaan maalaistalosta kotoisin itsekin. Tämä tapaus oli maalaistalo ja navetta, jossa piha kuin kaatopaikka. Poikakaverini varoitti etukäteen, että älä sitten ota kenkiä pois jalasta.

Talon eteisessä ymmärsin mitä sisäkaatopaikka tarkoittaa... Se sanoinkuvaamaton HAJU iski ensin tajuntaani... Joka paikka talossa oli täynnä tavaraa. Rikkinäisiä ja ehjiä sekaisin, likaisia ja vielä likasempia vaatteita sekaisin joka paikassa: esim roikkumassa ovien päällä, lojumassa lattialla ja läjissä seinustoilla. Esim haalareita, joissa oli ihan selvästi paljon lehmänpaskaa roikkui eteisen naulakossa sulassa sovussa muiden normaalien vaatteiden kanssa, vaatteiden joilla käytiin vaikka kaupassa. Paskasia vaatteita oli myös olohuoneen sohvalla, tosin siihen ei tarvinut muutenkaan yrittää istua koska se oli täynnä romua. Mattoja näkyi pari jossain kasassa seinän vierellä. Matot ja olohuoneen sohva olivat niin likaisia että oli vaikea hahmottaa minkä värisiä ne olivat alunperin olleet. TV oli nurkassa jollain jakkaran tapaisella, koska kirjahylly oli näköjään joskus hajonnut/hajotettu, rikkinäiset levyt lojuivat olohuoneessa.

Talossa oli sisällä ainakin kaksi aikuista koiraa ja ties kuinka monta kissaa. Yksikään ei näyttänyt olevan sisäsiisti. Joka paikka oli täynnä eläinten jätöksiä, sekä uusia että vanhoja läjiä, joihin oli astuttu päälle monen monta kertaa ja ne olivat liiskaantuneet lattiaan. Lattia oli epämääräisen vaalean ja tummanruskean kirjava ja pahimmilla kohdilla oli varmaan melkein sentin verran likaa ja paskaa. Yksi koirista oli saanut pentuja, muistaakseni n 6 kpl, jotka paskoivat ja kusivat siellä ollessanikin monta kertaa lattialle ja kukaan ei tehnyt elettäkään siivotakseen mitään pois. Olohuoneen lattiassa näkyi myös kuivuneen veren näköisiä jälkiä, oletettavasti penikoinnista. Joissain ikkunoissa oli epämääräisen näköisiä ja värisiä verhoja, osa riekaleina ja osassa ikkunoista ei ollut mitään. Ikkunat niin likaisenharmaita ettei läpi meinannut nähdä. Tupakantumppeja joka puolella, osa ei ollut edes astioissa vaan oli tumpattu esim tuolille.

Keittiössä oli pöydät ja tasot täynnä likaisia astioita ja kaikenmaailman mahdollista roinaa, esim yksi öljyinen ja paskainen moottori ja sen irto-osia, sekä traktorin työntövarsi, sekin paskassa. Kissoja oli joka paikassa pöydillä ja tasoilla, yksi söi jotain tiskipöydällä olevasta likaisesta astiasta ja pari nuoli ruokapöydällä voirasiaa. Jätkä oli keittänyt meille kahvia ja kaatoi sen kuppeihin kun tultiin. Kun otin sen likaisen näköisen kupin pöydältä sain "vääntää" sen irti pöydästä, oli tarttunut kiinni tahmeaan pöytään. Kun jätkä meni hetkeksi pois keittiöstä, kaadoin kahvini viemäriin, en iljennyt kertakaikkiaan juoda sitä. Kupin pohjalla oli kerros jotain töhnää.

Minulla oli jo tullessa kusihätä ja kun se yltyi pahemmaksi kysyin vessaa ja menin sinne. Se oli paskaisempi kuin yksikään navetta missä olen käynyt. Lavuaarissa oli noin sentin kerros jotain epämääräistä ruskeaa ja vihreää liejua joka puolella, samanlaista liejua oli myös lattialla suihkun puolella joka oli vähän alempana kuin muu lattia, luojan kiitos. Lattiaviemäri ei ilmeisesti ollut hetkeen vetänyt. Suihkun nurkkauksessa näkyi jotain toukkia, varmaan kärpäsentoukkia kun talossa oli hirveästi kärpäsiä. Niitä likaisia vaatteita ja muuta rojua oli myös vessa täynnä. Pönttöä katsoessa kusihätäni katosi jonnekin... Yritin vetää vessan (niinkuin olisin muka käyttänyt sitä), se ei toiminut ja ainut tulos oli se että sain käteeni jotain tahmeaa liisteriä siitä nupista. Yritin pestä käteni ja taiteilla hana kiinni kyynärpäälläni ettei minun tarvinut koskea siihen, todetakseni vain että viemäri ei vedä ja vessan ainut pyyhe on paskaisempi kuin se hana. Pyyhkeen väriä ei enää nähnyt.

Kun tulin vessasta, poikakaverini alkoi tehdä onneksi lähtöä, jossa olin innokkaasti mukana, koska meinasin haljeta kusihätääni ja oksentaa siitä karmeasta mädänneen hajusta ja kissankusen ammoniakista mikä talossa oli joka puolella. Ulko-ovella tuli vastaan talon emäntä niin paskaiset (navetta?)vaatteet päällä että ne olisivat varmaan seisoneet itsestään jos hän olisi riisunut ne. Sylissään hänellä oli joku harmahtava lakana ja hän totesi meille: on se kiva kun pyykki kuivuu ulkona näin kesällä. Akan ulkonäkö oli muutenkin kuin pahimmalla puliämmällä, paskanen tukka jota ei oltu kammattu ties milloin, pesemisestä puhumattakaan ja sätkä suupielessä.

Kun pääsimme takaisin poikakaverini luo, menin suihkuun ja vaihdoin kaikki vaatteet. Sen jälkeen sanoin poikakaverilleni että on ihan turha kuvitella että minä lähden tuohon taloon toista kertaa käymään. Poikakaverini äiti kertoi, että sen talon isäntä oli kuollut jotain 15 vuotta aikaisemmin. Siellä oli ollut likaista jo silloin mutta kuoleman jälkeen emäntä oli heittänyt kaiken ns läskiksi ja oli vaan. Kaksi aikuista lasta eivät myöskään vaivautuneet tekemään siellä mitään. Talon emäntä ja kumpikaan lapsista ei tietääkseni ollut mt-asiakas. Että kyllä näitä vapaanakin liikkuu.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä eläinkodeissa haisee jos ei puhtaudesta pidä huolta. Ihan ilman eläinvihaa. Mun tuttuni koti haisi kusen ja koiranruuan sekoitukselle kuukausia sen jälkeen kun olivat luopuneet koirasta. Ja olivat luopuneet siitä tietenkin koiran "vaikea luonteen" vuoksi eli kusi sohvat sängyt ja repi kengät... :(

Vituttaa suuresti tällaiset ihmiset jotka hankkii eläimiä, mutta ei kouluta niitä ja sitten ne annetaan pois, kun eivät osaa käyttäytyä. Kumma juttu...

Kaikki on kamalia.