Lue keskustelun säännöt.
Miksi himoissasi syöt lihaa, "kasvissyöjä"?
08.01.2016 |
Kaikkihan sen tietää, että on olemassa kasvissyöjiä ja "kasvissyöjiä". Syitä kasvissyöntiin on toki monia, maku, eettiset syyt, ilmasto... Mutta se on minua aina jäänyt vaivaamaan, että miksi on näitä ihmisiä, jotka kutsuvat itseään kasvissyöjiksi, mutta sitten kuitenkin esimerkiksi baari-illan jälkeen syövät lihahampurilaisia tai muuta liharuokaa? Jos liha maistuu, niin miksi sitä yrittää pakolla esittää itsestään kuvaa kasvissyöjänä, jos se ei kuitenkaan ole se oma juttu? Kyllähän grilleistä saa illalla vaikka ranskalaisia, ettei kello neljän aikaan yöllä ole kenenkään pakko "kääntyä" sekasyöjäksi.
Selittäkää joku tämä minulle! Koska jos syynä on se, ettei tykkää lihan mausta, niin tämä ihminen luultavasti on aina joka tilanteessa kasvissyöjä. Ja toisaalta taas jos syynä on eettiset syyt tai ilmasto, niin tuskin tämäkään ihminen humalassa haluaa toimia vastoin elämännäkemystään. Jos siitä lihasta tykätään niin paljon, niin miksei sitä voida syödä normaalisti päivänvalossa vaan siitä täytyy nauttia lähes salaa keskellä yötä humalassa?
Kommentit (75)
Jos polttaa tupakkaa vain kännissä, niin ei ole tupakoitsija? Mitä jos tää tyyppi joka polttaa vaan kännissä, juokin jopa 4xvk. Eikö hän silloinkaan ole tupakoitsija?
Mä en ole ikinä kuullut kasvissyöjästä, joka ikinä söis lihaa.. Ei se silloin kyllä ole kasvissyöjä, vaan sekasyöjä! Uskokaa vaan itse noita huonoja selityksiä, jos siitä tulee itelle parempi mieli :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"...tämä aiempi karnivoristi huomasikin, ettei kaipaa lihaa sitten lainkaan."
"...itseni on vähän vaikeaa ymmärtää lihaan "sortuvia". Itselleni hyvä ruoka on tärkeää ja koen saavani sen kiintiön täyteen eettisesti kasviskunnan tuotteilla. "
Olet onnekas, koska lihasta luopuminen oli sinulle helppoa etkä kaipaa lihan makua. Ymmärräthän kuitenkin, että makutottumuksia on erilaisia ja monille muille lihasta luopuminen voi olla vaikeampi ja pitkäaikaisempi prosessi. Kaikki eivät myöskään osaa tehdä hyvänmakuista kasvis-/vegaaniruokaa. Tietysti on helpompi luopua sellaisesta ruoka-aineesta, josta ei niin välitä. Minä en esim. himoitse leivonnaisia, karkkia, alkoholia tai tupakkaa, joten ilman niitä minun helppo elää. Silti tiedän, että moni muu pitää noista ja heille olisi vaikea niistä luopua kokonaan. Eli vielä kerran: ihmiset on erilaisia eikä muutos ole kaikille yhtä helppo kuin sinulle.
Ymmärrän, että joillekin harvoille on näin. Suurin osa näistä lipsumista oletan kuitenkin olevan ennemminkin välinpitämättömyyttä ja kuin sellaista himoa, jota ei voi pidätellä. Itse en kännissäkään kaikista muista hölmöilyistäni huolimatta ole pistänyt tuplajuustoa napaani, koska tiedostan ruokavalioni syyt aktiivisesti. Joko fleksaajilla ei ole samanlaisia eettisiä syitä kasvisruokavaliolle (eli he syövät kasviksia siksi, että ovat esimerkiksi terveellisiä) tai heitä ei oikeasti kiinnosta liialti nykypäivän lihatuotanto. Jos oikeasti joku vegaani sortuisi himoissaan maito- tai lihatuotteisiin, saattaisin katsoa kysyvästi mutta myös ymmärtävästi. Tässä tapauksessa lihaan sortuminen olisi vaikuttanut enemmän riippuvuussuhteelta.
Lihassa ei kuitenkaan ole riippuvuutta aiheuttavia ainesosia kuten sokeria tai rasvaa itsessään kovin paljoa. Lihansyönti on ennemminkin tapariippuvuus ja tottumuskysymys. Kuten aiemmin kirjoitin, niin nimenomaan ruokatarjonta vaikuttaa tällaiseen sortumiseen helposti: ruokakaupat, snägärit, ravintolat, kioskit, kahvilat yms. tarjoavat lähes poikkeuksetta vain maito- ja/tai lihatuotteita sisältäviä annoksia, joten eväisiin varautumattoman nälkäisen vegaanin asema tässä on aika paska. Onneksi kuitenkin Mäkkäriin voi mennä kännissä hakemaan vaikka ranskalaisia yöpalaksi, ei siihen hamppariin tarvitse sortua saadakseen jotain rasvaisen suolaista mättöä.
Olen siis aikoinani oikeasti syönyt hyvin lihapainotteisesti, eksäni oli keskieurooppalainen ja hänen lihapitoinen ruokavalionsa vaikutti vahvasti myös omaani. Ei voinut olla esimerkiksi pääruokaa ilman, jos siinä ei ollut lihaa jne. ja ihannoin itsekin tämän myötä lihan makua. Mutta liha on oikeasti pääosin hyvin mauton ruoka-aines jos ei lasketa lukuun muutamaa poikkeusta. Niitä maustetaan, marinoidaan, paistetaan, suolataan, kuivatetaan jne. saadakseen niistä makua esille. Itselleni ainakin nimenomaan sen tajuaminen, ettei liha itsessään oikein miltään maistu, vaan ne mausteet saavat sen maun aikaiseksi ruokaan. Täten olen ollutkin todella tyytyväinen nykyiseen ruokavaliooni, jonka olen kokenut maukkaaksi ja kylläisyyttä tuovaksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos polttaa tupakkaa vain kännissä, niin ei ole tupakoitsija? Mitä jos tää tyyppi joka polttaa vaan kännissä, juokin jopa 4xvk. Eikö hän silloinkaan ole tupakoitsija?
Mä en ole ikinä kuullut kasvissyöjästä, joka ikinä söis lihaa.. Ei se silloin kyllä ole kasvissyöjä, vaan sekasyöjä! Uskokaa vaan itse noita huonoja selityksiä, jos siitä tulee itelle parempi mieli :)
Miksi asiat pitää nähdä niin mustavalkoisesti? Jos polttaa tupakkaa 4xvk niin tottakai silloin on tupakoitsija. Kyse ei nyt ollut kuitenkaan näin säännöllisestä lihankäytöstä, vaan kerrasta per vuosi.
Inhimillisiä lipsahduksia sattuu kaikille, oli sitten kyse dieetistä, riippuvuudesta eroonpääsystä tai mistä vaan. Itseasiassa psykologiassa repsahdus katsotaan osaksi normaalia eroonpääsyprosessia. Syyttely ei siinä auta vaan juurikin kannustaminen.
Haluaisin vielä uudestaan painottaa rytäkässä henkilö, joka kiskoo vähän pekonia joka viikko salaatissa ei mielestäni ole kasvissyöjä. Henkilö, joka on päättänyt olla syömättä lihaa ja parhaansa mukaan pyrkii siihen mutta sattuu kerran vuodessa lipsahtamaan, jonka jälkeen tekee taas ryhtiliikkeen, voi jo hyvin sanoa kasvissyöjäksi. Rajaa on tosi vaikea vetää, ja sen takia jokainen saakin sen mielestäni tehdä itse. Sen kuitenkin soisin että ei mennä ensin ravintoloihin tms. mainostamaan omaa kasvissyöntiä ja sen jälkeen tilata lihaa, ettei termi liiaksi hämärry.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen polttaa kerran kuussa kännissä baarin pihalla yhden tupakin, onko hän mielestäsi tupakoitsija? Jos ihminen ei juo kuin kerran parissa kuussa, onko hän mieleatäsi alkoholisti?
No ei se ainakaan absolutisti ole. Asioille on tietyt nimekkeet annettu. Kasvissyöjä ei syö lihaa missään tilanteessa, ei edes harvoin. Jos sitä lihaa haluaa syödä kerran vuodessa, niin silloin ei ole kasvissyöjä. Piste.
Väärin. Kasvissyöjä SUOSII kasvistuotteita. Mikään laki ei kiellä kasvissyöjäksi itseään ilmoittanutta syömästä vaikka pakon edessä lihaa. Ihan turha vängätä, jokainen määrittelee itse mitä haluaa syödä ja milloin, eikä kenenkään persettä kutita sinun linjaukset ja "pisteet".
No selevä. Sitten minäkin olen neitsyt, absolutisti, vegaani ja himourheilija.
Tosin mulla on kaksi lasta, juon joskus saunaoluen ja ruoan kanssa viiniä, käytän maitotuotteita enkä harrasta yhtäkään urheilulajia. Mutta katsos kun SUOSIN kuitenkin mainitsemanilaistani elämäntyyliä. Mikään laki ei kiellä mua siis käyttämästä noita nimikkeitä, vaikka ne onkin selkeästi paskapuhetta.
Hahhahhaaaaa :))
Saitpa mut nauramaan oikein jalkapohjia myöten vaikka vegetaari olenkin, ja vaikka ehrottomasti olen muitten vegejen kanssa samaa mieltä tässä ajatustenvaihdossa.
Mutta siis, hyvä huumori on aina hyvää huumoria. :)
Minä olen lakto-ovo-pesco-vege, ja ruokavalioni on sama tilanteesta riippumatta. Usein sanon olevani ihan vain vege, koska se on helpompaa. Joku "vege" voi olla myös henkilö, joka välttää lihaa, mutta harvoin kuitenkin syö sitä. Eihän ihminen silloin täysin ole kasvissyöjä, mutta hänelle voi olla helpompaa sanoa niin, kun kysytään miksi pihvi tai makkara ei kelpaa.
Esimerkiksi, luokittelen exäni savuttomaksi, vaikka hän 2 kertaa vuodessa poltti yhden sikarin. Samoin heteroilla voi olla homoseksuaalisia fantasioita. Kaikki ei ole ihan justiinsa, ja sama se minulle on mitä ruokaa kukakin syö. Jokaisen oma asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muuten yksi asia...olen yhden ja toisen kerran mietiskellyt sitä että ehkä se ei edes olisi niin hyväkään jos maailman kaikki asukkaat muuttuisivat herbivooreiksi? Ehkä siitä(kin) syntyisi ongelmia? Ehkä on aivan hyvä että osa ihmisistä olisivat carnivooreja?
Mä olen varmaan just tällainen "kasvissyöjä". Syön enimmäkseen kasviproteiinia ja kalaa, lihaa syön muutaman kerran vuodessa sosiaalisista syistä esim. ulkomailla tai iäkkäiden, pula-ajan kokeneiden sukulaisteni luona.
Mikäli kertoisin olevani "sekasyöjä joka pyrkii syömään kasvispainotteisesti", saisinkohan ikinä esim. työpaikan tilaisuuksissa sellaista ruokaa, josta nautin, jota pidän eettisesti kestävänä valintana ja jota haluan syödä 360 päivää vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se yks vegaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"...tämä aiempi karnivoristi huomasikin, ettei kaipaa lihaa sitten lainkaan."
"...itseni on vähän vaikeaa ymmärtää lihaan "sortuvia". Itselleni hyvä ruoka on tärkeää ja koen saavani sen kiintiön täyteen eettisesti kasviskunnan tuotteilla. "
Olet onnekas, koska lihasta luopuminen oli sinulle helppoa etkä kaipaa lihan makua. Ymmärräthän kuitenkin, että makutottumuksia on erilaisia ja monille muille lihasta luopuminen voi olla vaikeampi ja pitkäaikaisempi prosessi. Kaikki eivät myöskään osaa tehdä hyvänmakuista kasvis-/vegaaniruokaa. Tietysti on helpompi luopua sellaisesta ruoka-aineesta, josta ei niin välitä. Minä en esim. himoitse leivonnaisia, karkkia, alkoholia tai tupakkaa, joten ilman niitä minun helppo elää. Silti tiedän, että moni muu pitää noista ja heille olisi vaikea niistä luopua kokonaan. Eli vielä kerran: ihmiset on erilaisia eikä muutos ole kaikille yhtä helppo kuin sinulle.
Ymmärrän, että joillekin harvoille on näin. Suurin osa näistä lipsumista oletan kuitenkin olevan ennemminkin välinpitämättömyyttä ja kuin sellaista himoa, jota ei voi pidätellä. Itse en kännissäkään kaikista muista hölmöilyistäni huolimatta ole pistänyt tuplajuustoa napaani, koska tiedostan ruokavalioni syyt aktiivisesti. Joko fleksaajilla ei ole samanlaisia eettisiä syitä kasvisruokavaliolle (eli he syövät kasviksia siksi, että ovat esimerkiksi terveellisiä) tai heitä ei oikeasti kiinnosta liialti nykypäivän lihatuotanto. Jos oikeasti joku vegaani sortuisi himoissaan maito- tai lihatuotteisiin, saattaisin katsoa kysyvästi mutta myös ymmärtävästi. Tässä tapauksessa lihaan sortuminen olisi vaikuttanut enemmän riippuvuussuhteelta.
Lihassa ei kuitenkaan ole riippuvuutta aiheuttavia ainesosia kuten sokeria tai rasvaa itsessään kovin paljoa. Lihansyönti on ennemminkin tapariippuvuus ja tottumuskysymys. Kuten aiemmin kirjoitin, niin nimenomaan ruokatarjonta vaikuttaa tällaiseen sortumiseen helposti: ruokakaupat, snägärit, ravintolat, kioskit, kahvilat yms. tarjoavat lähes poikkeuksetta vain maito- ja/tai lihatuotteita sisältäviä annoksia, joten eväisiin varautumattoman nälkäisen vegaanin asema tässä on aika paska. Onneksi kuitenkin Mäkkäriin voi mennä kännissä hakemaan vaikka ranskalaisia yöpalaksi, ei siihen hamppariin tarvitse sortua saadakseen jotain rasvaisen suolaista mättöä.
Olen siis aikoinani oikeasti syönyt hyvin lihapainotteisesti, eksäni oli keskieurooppalainen ja hänen lihapitoinen ruokavalionsa vaikutti vahvasti myös omaani. Ei voinut olla esimerkiksi pääruokaa ilman, jos siinä ei ollut lihaa jne. ja ihannoin itsekin tämän myötä lihan makua. Mutta liha on oikeasti pääosin hyvin mauton ruoka-aines jos ei lasketa lukuun muutamaa poikkeusta. Niitä maustetaan, marinoidaan, paistetaan, suolataan, kuivatetaan jne. saadakseen niistä makua esille. Itselleni ainakin nimenomaan sen tajuaminen, ettei liha itsessään oikein miltään maistu, vaan ne mausteet saavat sen maun aikaiseksi ruokaan. Täten olen ollutkin todella tyytyväinen nykyiseen ruokavaliooni, jonka olen kokenut maukkaaksi ja kylläisyyttä tuovaksi.
Olen eri mieltä. Kasvissyöjällä/vegaanilla voi hyvinkin olla taustalla eettiset syyt vaikka hän kerran vuodessa lihaan sortuisikin. Sillä jokainen vegaani tajuaa, että hänen vegaaniudellaan ei yksinään pelasteta maapalloa. On siis aivan naurettavaa kuvitella, että vain tiukan ehdottomasti veganismia noudattava välittäisi eläinten oloista ja ympäristön ongelmista. Minä esimerkiksi "sorrun" kerran vuodessa sukulaiseni tekemään hirvimakkaraan, hirven hän on itse kaatanut ja makkaran itse tehnyt. Paljon riistaa eettisempää lihaa ei voi saada.
Toisekseen, jos kerran on aivan ehdoton veganismissaan, pitäisi samalla logiikalla olla ehdoton muissakin asioissa. Lopettaa tykkänään lentokoneella lentäminen, muoviin pakattujen tuotteiden ostaminen, vaatteet pitäisi ommella itse itse kudotuista kankaista jne. Ymmärrätkö? Vaikka vegaani olisi kuinka ehdoton vegaaniudessaan, hänen elintapansa väistämässä kuormittaa ympäristöä, sille ei voi mitään (ellei muuta jonnekin sähköttömään viemärittömään mummonmökkiin maalle ja elä täysin omavaraisesti). Eli täysjärkinen vegaani kyllä ymmärtää, että hänen kerran vuodessa mieliteon takia nauttima kinkkupizza ei poista sitä faktaa, että 364 päivää vuodesta hän elää eettisemmin ja ekologisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään lihan mausta enemmän kuin esim. suklaasta tai seksistä.. Olen eettisistä syistä siirtynyt kasvissyöjäksi viime vuonna. En ole vielä "sortunut", mutta pelkään todella, että joku päivä teen sen. Lihanhimoni on valtava ja monissa ruokapaikoissa tuoksuu niin hyvältä, että tämä on kyllä vaikeaa. Ehkä joskus vielä helpottaa. Jos nyt kuitenkin käy niin, että ratkean himoissani syömään grillikanaa, joulukinkkua, kiinalaista härkäwokkia tai savustettua lohta, aion silti jatkaa kasvissyönnin linjalla. On parempi, että syö pääasiassa kasvisruokaa, mutta pari kertaa vuodessa lihaa kuin että söisi vuoden jokaisena päivänä lihaa.
Jos on noin kova lihanhimo niin mikset hanki esim. riistaa. On varmasti myös maahdollista saada hankittua lihaa joltain kotimaiselta pientilalta ym. mistä voi tietää, että eläimiä on kohdeltu hyvin. On tietysti luultavasti kalliimpaa, mutta jos sitä harvoin syö niin ei pitäis näkyä niin pahasti pussissa.
Tietysti ihmisillä on erilaiset eettiset näkemykset kasvisyöntiin. Itselle on tärkeintä, että eläimiä on kohdeltu hyvin / niillä on ollut ns. hyvä elämä. Tästä syystä syön esimerkiksi riistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muuten yksi asia...olen yhden ja toisen kerran mietiskellyt sitä että ehkä se ei edes olisi niin hyväkään jos maailman kaikki asukkaat muuttuisivat herbivooreiksi? Ehkä siitä(kin) syntyisi ongelmia? Ehkä on aivan hyvä että osa ihmisistä olisivat carnivooreja?
Voisitko perustella tämän? Minua kiinnostaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tykkään lihan mausta enemmän kuin esim. suklaasta tai seksistä.. Olen eettisistä syistä siirtynyt kasvissyöjäksi viime vuonna. En ole vielä "sortunut", mutta pelkään todella, että joku päivä teen sen. Lihanhimoni on valtava ja monissa ruokapaikoissa tuoksuu niin hyvältä, että tämä on kyllä vaikeaa. Ehkä joskus vielä helpottaa. Jos nyt kuitenkin käy niin, että ratkean himoissani syömään grillikanaa, joulukinkkua, kiinalaista härkäwokkia tai savustettua lohta, aion silti jatkaa kasvissyönnin linjalla. On parempi, että syö pääasiassa kasvisruokaa, mutta pari kertaa vuodessa lihaa kuin että söisi vuoden jokaisena päivänä lihaa.
Tietysti ihmisillä on erilaiset eettiset näkemykset kasvisyöntiin. Itselle on tärkeintä, että eläimiä on kohdeltu hyvin / niillä on ollut ns. hyvä elämä. Tästä syystä syön esimerkiksi riistaa.
Niin, mutta sinullahan ei sitä eettistä näkemystä kasvissyöntiin ole, koska et ole kasvissyöjä. Mutta tämähän oli itsestäänselvyys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fleksaajia, "suurin piirtein kasvissyöjiä", "kasvissyöjiä (enimmäkseen)"... Mihin tämä maailma on mennyt?
Ennenvanhaan, eli 1990-2000 -luvuilla, kasvissyöjä tarkoitti, että ei syö koskaan eläimen lihaa. Olin itse 10 vuotta tuolloin kasvissyöjä, ja kerran kun opiskelijabileissä söin vahingossa pizzaa, jossa oli kanaa, kävin sylkäisemässä pizzan wc-pönttöön ja itkien tilitin loppuyön kavereilleni, miten ahdistava kokemus se oli :D
Nykyään en enää ole kasvissyöjä enkä väitä olevani, vaikka syön kasvisruokaa viikon useimpina päivinä! Kerran, pari viikossa syön kalaa. Olen päätynyt tähän ruokavalioon sekä terveydellisistä että eettisistä syistä.
Siipikarjaa ja porsaanlihaa en osta ikinä vieläkään, eettisistä syistä. Ostan pelkästään luomukananmunia samasta syystä: siipikarjaa kohdellaan huonosti isoilla tehotiloilla Suomessakin.
Eläimen tappaminen ravinnoksi ei ole moraalisesti väärin, mutta huono ja kärsimyksiä aiheuttava kohtelu eläimen ollessa elossa on moraalisesti väärin.
No jaa. Olen Pesco-vege terveydellisistä syistä, ja aluksi minulle oli isoin ongelma se, mitä muut minusta ajattelevat. Ensinnäkin sai alati olla selittelemässä, miksi makkara ei kelpaa, ja sitten sai perustella sitä, miksi muka minun ruokavalioni olisi perinteistä terveellisempi. Siihen päälle sitten toisaalta se, miksi muka luulen voivani syödä kalaa, jos kerran en voi syödä lihaa. Tai että onko kermakakun syöminen nyt niin terveellistä kasvissyöntiä. Sitten luennot siitä, että mitä minä nyt sitten virallisesti saan syödä, ja missä kaikissa on liivatetta.
Nyttemmin olen päättänyt, että ennen kaikkea minä noudatan tätä ruokavaliotani itseäni ja minun terveyttäni ajatellen, en sitä, loukkaako se jonkun toisen logiikan- tai etiikantuntua. En ehkä ole "aito" kasvissyöjä, mutta toisaalta: jos minä vain suhtautuisin itseeni sekasyöjänä, joka syö 90 %:sesti kasvisruokaa, joutuisin varmaan yli puolet ajastani joustamaan, "kun ei se kerta nyt pahaa tee". Minä itse päätän, miten minä ruokavalioni määrittelen, ja mitä minä suuhuni pistän. Se ei anna minulle lupaa olla moukkamainen vieras, mutten toisaalta niele sitäkään, että minun ruokavalioni vuoksi joku vegaani jossakin joutuu alistumaan joustamisiin siksi, että joku muu jossakin joustaa enemmän. Emmeköhän me kaikki joudu itse rajamme vetämään. "Puhtaan aatteen" vaatiminen kaikilta on lähinnä puhdasta utopiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen tätä näkemystä, että jos haluaa ryhtyä kasvissyöjäksi, on oltava ehdoton puritanisti - siis niin sekasyöjien kuin vannoutuneiden kasvissyöjien mielestä. Kananmunaa syövä kasvissyöjä ei ole aito kasvissyöjä. Kalaa syövä kasvissyöjä ei ole aito kasvissyöjä. Kerran stressin vallassa mättöhamppariin sortunut kasvissyöjä ei ole aito kasvissyöjä. Itse asiassa kukaan, joka ei ole suoraan vegaani ja noudata aatetta puhtaasti niin pukeutumisessa, matkustelussa ja kaikessa, ei saa kutsua itseään kasvissyöjäksi. En tiedä, saanko tällaisia viboja enemmän kasvissyöjiltä vai sekasyöjiltä, jotka vain jostakin syystä haluavat etsiä kasvissyöjien syömätavoista epäloogisuuksia.
Mitä virkaa tällaisella lokeroimisella on? Okei: onhan se raivostuttavaa, jos joku satunnainen kasvissyöjä pitää hirveää ylemmyydentuntoista mekkalaa syömisistään, ja sitten tämän tästä syökin ihan tavallisen lihaa sisältävän mättöaterian kello neljän aamupuhteiksi. Mutta kai me, jotka emme tästä nyt mitään elämää suurempaa mekkalaa pidä, saamme toteuttaa ruokavaliotamme ihan rauhassa? Kenelle tässä nyt pitää todistella ja mitä?
Vierailija kirjoitti:
Se yks vegaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"...tämä aiempi karnivoristi huomasikin, ettei kaipaa lihaa sitten lainkaan."
"...itseni on vähän vaikeaa ymmärtää lihaan "sortuvia". Itselleni hyvä ruoka on tärkeää ja koen saavani sen kiintiön täyteen eettisesti kasviskunnan tuotteilla. "
Olet onnekas, koska lihasta luopuminen oli sinulle helppoa etkä kaipaa lihan makua. Ymmärräthän kuitenkin, että makutottumuksia on erilaisia ja monille muille lihasta luopuminen voi olla vaikeampi ja pitkäaikaisempi prosessi. Kaikki eivät myöskään osaa tehdä hyvänmakuista kasvis-/vegaaniruokaa. Tietysti on helpompi luopua sellaisesta ruoka-aineesta, josta ei niin välitä. Minä en esim. himoitse leivonnaisia, karkkia, alkoholia tai tupakkaa, joten ilman niitä minun helppo elää. Silti tiedän, että moni muu pitää noista ja heille olisi vaikea niistä luopua kokonaan. Eli vielä kerran: ihmiset on erilaisia eikä muutos ole kaikille yhtä helppo kuin sinulle.
Ymmärrän, että joillekin harvoille on näin. Suurin osa näistä lipsumista oletan kuitenkin olevan ennemminkin välinpitämättömyyttä ja kuin sellaista himoa, jota ei voi pidätellä. Itse en kännissäkään kaikista muista hölmöilyistäni huolimatta ole pistänyt tuplajuustoa napaani, koska tiedostan ruokavalioni syyt aktiivisesti. Joko fleksaajilla ei ole samanlaisia eettisiä syitä kasvisruokavaliolle (eli he syövät kasviksia siksi, että ovat esimerkiksi terveellisiä) tai heitä ei oikeasti kiinnosta liialti nykypäivän lihatuotanto. Jos oikeasti joku vegaani sortuisi himoissaan maito- tai lihatuotteisiin, saattaisin katsoa kysyvästi mutta myös ymmärtävästi. Tässä tapauksessa lihaan sortuminen olisi vaikuttanut enemmän riippuvuussuhteelta.
Lihassa ei kuitenkaan ole riippuvuutta aiheuttavia ainesosia kuten sokeria tai rasvaa itsessään kovin paljoa. Lihansyönti on ennemminkin tapariippuvuus ja tottumuskysymys. Kuten aiemmin kirjoitin, niin nimenomaan ruokatarjonta vaikuttaa tällaiseen sortumiseen helposti: ruokakaupat, snägärit, ravintolat, kioskit, kahvilat yms. tarjoavat lähes poikkeuksetta vain maito- ja/tai lihatuotteita sisältäviä annoksia, joten eväisiin varautumattoman nälkäisen vegaanin asema tässä on aika paska. Onneksi kuitenkin Mäkkäriin voi mennä kännissä hakemaan vaikka ranskalaisia yöpalaksi, ei siihen hamppariin tarvitse sortua saadakseen jotain rasvaisen suolaista mättöä.
Olen siis aikoinani oikeasti syönyt hyvin lihapainotteisesti, eksäni oli keskieurooppalainen ja hänen lihapitoinen ruokavalionsa vaikutti vahvasti myös omaani. Ei voinut olla esimerkiksi pääruokaa ilman, jos siinä ei ollut lihaa jne. ja ihannoin itsekin tämän myötä lihan makua. Mutta liha on oikeasti pääosin hyvin mauton ruoka-aines jos ei lasketa lukuun muutamaa poikkeusta. Niitä maustetaan, marinoidaan, paistetaan, suolataan, kuivatetaan jne. saadakseen niistä makua esille. Itselleni ainakin nimenomaan sen tajuaminen, ettei liha itsessään oikein miltään maistu, vaan ne mausteet saavat sen maun aikaiseksi ruokaan. Täten olen ollutkin todella tyytyväinen nykyiseen ruokavaliooni, jonka olen kokenut maukkaaksi ja kylläisyyttä tuovaksi.
Olen eri mieltä. Kasvissyöjällä/vegaanilla voi hyvinkin olla taustalla eettiset syyt vaikka hän kerran vuodessa lihaan sortuisikin. Sillä jokainen vegaani tajuaa, että hänen vegaaniudellaan ei yksinään pelasteta maapalloa. On siis aivan naurettavaa kuvitella, että vain tiukan ehdottomasti veganismia noudattava välittäisi eläinten oloista ja ympäristön ongelmista. Minä esimerkiksi "sorrun" kerran vuodessa sukulaiseni tekemään hirvimakkaraan, hirven hän on itse kaatanut ja makkaran itse tehnyt. Paljon riistaa eettisempää lihaa ei voi saada.
Toisekseen, jos kerran on aivan ehdoton veganismissaan, pitäisi samalla logiikalla olla ehdoton muissakin asioissa. Lopettaa tykkänään lentokoneella lentäminen, muoviin pakattujen tuotteiden ostaminen, vaatteet pitäisi ommella itse itse kudotuista kankaista jne. Ymmärrätkö? Vaikka vegaani olisi kuinka ehdoton vegaaniudessaan, hänen elintapansa väistämässä kuormittaa ympäristöä, sille ei voi mitään (ellei muuta jonnekin sähköttömään viemärittömään mummonmökkiin maalle ja elä täysin omavaraisesti). Eli täysjärkinen vegaani kyllä ymmärtää, että hänen kerran vuodessa mieliteon takia nauttima kinkkupizza ei poista sitä faktaa, että 364 päivää vuodesta hän elää eettisemmin ja ekologisemmin.
Ensimmäinen lainaaja jätti pois ensimmäisestä viestistäni sellaisen kohdan, jossa kerroin vegaaniuuteni eettisistä taustoista. Uudestaan siis: tappaminen ei ole mielestäni väärin (jonkun toisen vegaanin mielestä tämä olisi, minun ei) ja voisin periaatteessa syödä riistaa, koska se on eettistä, ekologista jne., mutta ei ole tehnyt mieli. En siis paheksu metsästäjiä, koska esimerkiksi hirvikannan kurissapitämisen tarve on fakta. Tähän sivuun voisin toki mainita, että riistaa ei ihmisille riittäisi tyydyttämään nykyistä lihankulutusta, joten maltti on valttia tässä ja näemmä sinunkin kohdalla.
Toiseksi ärsyttää tuo, että pitäisi olla sitten 100% jotain riippumatta omista eettisistä syistäni olla vegaani. Suomessa moni sanoo olevansa esimerkiksi kristitty, vaikkeivat 100% noudata Raamatun oppeja. Minulle tehotuotannossa tuotettujen eläintuotteiden käyttämättömyys on tärkeää ja siitä en tingi. Terveydelläni en kuitenkaan lähde pelleilemään, sillä monet lääkkeet sisältävät eläinperäisiä aineksia. Sen verran tiedostava kuluttaja kuitenkin olen, etten käytä kahlittujen orja-apinoiden keräämiä kookostuotteita (ostan vain tiettyjen brändien kookostuotteita todella harvoin, jotka todella välittävät kookoksensa alkuperästä) ja en käytä hunajaa. Tässä on tosin välillä vaikeaa löytää sitä täydellistä tietä, sillä esimerkiksi mehiläiset pakkopölyttävät esimerkiksi mantelipuiden hedelmiä, joten olen pyrkinyt välttämään manteleiden käyttöä. Toisaalta pakkopölyttämistä tapahtuu muidenkin tuotteiden kohdalla, mutta tällä hetkellä voin tehdä vain parhaani, koska minulla itselläni ei ole valtaa/rahaa/mahdollisuutta elää edes ruokavaliolla täydellistä vegaanielämää tässä globaalissa eläimiä järjestelmällisesti hyväksikäyttävässä yhteiskunnassa.
Rajasin myös ensimmäisessä viestissäni olevani ruokavalioltani vegaani. Minulla ei ole aikaa ommella ekologisesta puuvillasta tuotettuja vaatteita opiskeluideni ja työni ohessa ja siinä sivussa viljellä omaa maata jne. nykyisen yhteiskunnan mallin takia, enkä aio itseäni tästä syyttää. En myöskään aiemmassa viestissäni syyttänyt ketään lihansyönnistä, en edes puhu sekasyöjäkavereilleni mitään lihantuotannosta jne., koska uskon heidän tietävän kyllä siitä. Minusta on helppoa elää ruokavaliollisesti vegaanisti, mutta ymmärrän, jos se ei ole toiselle. Alaikäisen voi olla vaikeaa vaikuttaa ruokavalioonsa, jos perhe ei kasvissyöntiä hyväksy, tietyissä maissa/olosuhteissa elävät eivät välttämättä pysty vaikuttamaan ruokavalintoihinsa niin, ettei se uhkaisi heidän terveyttään jne. Suomessa on kuitenkin mielestäni helppoa olla ruokavalioltaan vegaani enkä koe tämän mitenkään rajoittavan elämääni. Usein kyläpaikassa on aina jotain sattumalta vegaanista syötävää ja jos ei ole, niin pärjään kyllä hetken ilmankin tai olen tuonut tarjottavia mukaani.
"Ymmärrätkö? Vaikka vegaani olisi kuinka ehdoton vegaaniudessaan, hänen elintapansa väistämässä kuormittaa ympäristöä, sille ei voi mitään": Mielestäni tämä argumentti on huono. Väistämättä olin sitten vegaani tai puhdas lihansyöjä kuormitan ympäristöäni. Minun vaikutuspiirissäni on kuitenkin mahdollisuus valita oman hiilijalanjälkeni koko ja tähän myös haluan vaikuttaa. Pyrin siihen, että pienennän hiilijalanjälkeäni niin pitkälle kuin se on tehty säällisen helposti toteutettavaksi ja näistä tehotuotannon eläintuotteiden käyttämättömyys on yksi helpoimpia.
Minusta on väärin, että vegaanien pitäisi olla joitain jeesuksia, jotta he voisivat puhua asiastaan. Jos joku sanoo pitävänsä ihmisoikeuksista kiinni ja kannattavansa niitä, ei kukaan tule telaamaan toista sanomalla, että sinun pitäisi olla vähintään äiti Teresa voidaksesi elää sanomasi mukaan. Jokainen pienikin teko on hyväksi maapallolle, mutta jokaisen tulisi ymmärtää, että mitä enenevissä määrin näitä tekoja tekee, sitä parempi se on. On hienoa, jos joku on jättänyt punaisen teholihan syömisen. On vielä hienompaa, jos on jättänyt kaikki tehoeläintuotteet. On vielä hienompaa, jos joku elää hieman askeettisemmin, jotta ei ylikuluttaisi maapallon varoja jne. Minä pyrin omassa elämässäni vähentämään hiilijalanjälkeäni askel askeleelta, jotta maapalloa säästyisi edes omalta osaltani tuleville sukupolville, eläimille, kasveille ja kaikenlaisille eliöille. Tiedän oman panokseni olevan hyvin mitätön, jos vertaa suurimpaan osaan muita ihmisiä, jotka ei näistä asioista välitä omien tottumuksiensa ja mukavuudenhalunsa tähden. Toivon kuitenkin, että ne ihmiset, jotka tekevät enenevissä määrin tietoisia ja kestäviä valintoja elämässään olisi joku päivä vielä enemmistö.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen tätä näkemystä, että jos haluaa ryhtyä kasvissyöjäksi, on oltava ehdoton puritanisti - siis niin sekasyöjien kuin vannoutuneiden kasvissyöjien mielestä. Kananmunaa syövä kasvissyöjä ei ole aito kasvissyöjä. Kalaa syövä kasvissyöjä ei ole aito kasvissyöjä. Kerran stressin vallassa mättöhamppariin sortunut kasvissyöjä ei ole aito kasvissyöjä. Itse asiassa kukaan, joka ei ole suoraan vegaani ja noudata aatetta puhtaasti niin pukeutumisessa, matkustelussa ja kaikessa, ei saa kutsua itseään kasvissyöjäksi. En tiedä, saanko tällaisia viboja enemmän kasvissyöjiltä vai sekasyöjiltä, jotka vain jostakin syystä haluavat etsiä kasvissyöjien syömätavoista epäloogisuuksia.
Mitä virkaa tällaisella lokeroimisella on? Okei: onhan se raivostuttavaa, jos joku satunnainen kasvissyöjä pitää hirveää ylemmyydentuntoista mekkalaa syömisistään, ja sitten tämän tästä syökin ihan tavallisen lihaa sisältävän mättöaterian kello neljän aamupuhteiksi. Mutta kai me, jotka emme tästä nyt mitään elämää suurempaa mekkalaa pidä, saamme toteuttaa ruokavaliotamme ihan rauhassa? Kenelle tässä nyt pitää todistella ja mitä?
No omasta mielestäni on hassua kutsua itseään KASVISsyöjäksi, jos kuitenkin vähän kalaa, nilviäisiä, kanamunia jne. tulee syötyä. Tällaista ruokavaliota voisi kutsua lakto-ovo-pescoruokavalioksi, eikä lakto-ovo-pescovegetaristiksi. Kyllähän kaikki muutenkin tietää, että kasvikset kuuluvat kaikkien perusruokavalioon ilman että sitä tarvitsee erikseen mainita. Esimerkiksi sekasyöjää ei kutsuta seka-vegetaristiksi, vaan ihan vaan sekasyöjäksi. Toisaalta on tässä ihmeellisessä maailmassa muitakin epäloogisuuksia, joten jatkakaa vain.
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen polttaa kerran kuussa kännissä baarin pihalla yhden tupakin, onko hän mielestäsi tupakoitsija? Jos ihminen ei juo kuin kerran parissa kuussa, onko hän mieleatäsi alkoholisti?
Tupakan kohdalla on vain joko tai. Eli polttaa tai ei sitten ollenkaan. Määrällä ei ole merkitystä.
Alkoholin kohdalla ei ole alkoholisti jos juo kerran tai pari kuukaudessa. Sana mitä tarkoitit lienee absolutisti. Absolutisti ei ole jos juo kerran vuodessa.
Ei myöskään ole vegaani jos ulkomailla ei syö vegaanista.
On itsensä suurta huijausta kutsua itseään tupakoimattomaksi jos tupakoi, absolutistiksi jos juo ja vegaaniksi jos syö lihaa.
Mukalihasta ja mukakalasta en tykkää
Tykkään oikeista kasviksista ja hedelmistä ja marjoista
Jos joku tässä maassa on urpo, niin se on kyllä lihansyöjö, sori nyt vaan :)