Lue keskustelun säännöt.
Sisarusten perhehelvetti
04.01.2016 |
Onko kukaan koskaan onnistuneesti puuttunut sisarustensa lastenkasvatukseen, vai tietääkö se aina suurta perheriitaa?
Minun sisarus puolisoineen terrorisoi lapsiaan, kaikkien sukulaisten mielestä. Kukaan vaan ei uskalla puuttua. Perusasiat on kyllä kunnossa, vaatteet, ruoka, siisteys, ei väkivaltaa.
Lapsille puhutaan kuitenkin vain huutamalla ja suorastaan vittuilemalla. Lapsille on tehty selväksi, että he ovat vain tiellä ja hankaloittavat elämää. Lapsille hoetaan, että he ovat huonoja ja tyhmiä. Rankaistaan kaikesta mahdollisesta, niin lasin kaatumisesta kuin jonkun asian unohtamisestakin, huutojen kera tietenkin.
Kouluikäisetkin ovat koko ajan varpaillaan ja pelokkaita ja toistavat vanhempiensa sanoja "en voi tehdä / mennä/ tietää koska olen niin tyhmä". Ja kaikki neljä ovat ihan normaaleja lapsia ja kenelläkään ei ole ongelmia koulussa tai muualla. Vielä. Välillä saattaa joku heistä sanoa, että ei halua olla kotona, kun pitää olla vain omassa huoneessa.
Vanhimmat lapset reagoivat jo selvästi, mutta rehellisesti sanottuna meiltä sukulaisilta puuttuu rohkeus puuttua. Todennäköisesti emme enää näkisi lapsia. Kokemuksia kenelläkään?
Kommentit (56)
En tiedä mitä sossut voisivat tehdä mutta aina voit kysyä.
Komppaan vahvasti sitä, että sinä ja muut sukulaiset voitte olla näille lapsille turvallisia aikuisia , joiden puoleen voi aina kääntyä. Pyydä lapset kylään ja kohtele heitä kunnioittavasti ja kerro kuinka hyviä he ovat. Oikeasti yksikin kunnollinen aikuiskontakti voi tehdä ihmeitä. Käytä lapsiin aikaa ja rohkaise myös sukulaisiakin. Ja ihan hyvin voit puolustaa lapsia sisaruksesi luonakin. Voi tuntua lapsista hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa puuttumisessa on se, että jos fyysistä laiminlyöntiä ei ole tapahtunut ja kaikki on ulkoisesti kunnossa, ei tuohon ulkopuoliset sossut puutu, varsinkaan jos vanhemmat tsi toinen heistä on yhtään narsistinen. Hän saa kyllä kaiken näyttämään tarvittaessa niin hyvältä ulospäin!
Jos sisar puuttuu rajusti asiaan, tämä katkaisee välit totaalisesti, eikä sisko tapaa enää lapsia. Tämähän on tietysti lasten kannalta vielä surkeampaa.
Vanhemman täytyy itse haluta apua. Silloin siitä on jotain hyötyä.
Yksi pelastus voisi olla avioero, jossa lapset olisivat yli 12 -vuotiaita.
Näitä narsisti vanhempia on kuulkaa paljon!
Alapeukuttaja ei ole ilmeisesti joutunut olemaan missään tekemisissä narsistivanhemman kanssa.
Lasu ei todellakaan ole ensimmäinen tapa auttaa. Olette aikuisia ihmisiä ja jonkun teistä on uskallettava puhua sisaruksellenne. Jos muutosta ei senkään jälkeen tule, ottakaa asia puheeksi uudestaan. Vasta sen jälkeen voi edes miettiä lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Lasu ei todellakaan ole ensimmäinen tapa auttaa. Olette aikuisia ihmisiä ja jonkun teistä on uskallettava puhua sisaruksellenne. Jos muutosta ei senkään jälkeen tule, ottakaa asia puheeksi uudestaan. Vasta sen jälkeen voi edes miettiä lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
Narsku osaa kyllä pelata sukulaiset ulos tilanteesta ja vieläpä niin, että saavat itsensä tuntemaan syyllisiksi koko asiaan.
Entäpä kun lapset aikuisena sanovat teille sukulaisille, että kunpa joku olisi puuttunut heidän kaltoinkohteluun heidän ollessa lapsia... Mitätöinnillä yms loppuelämän jäljet/arvet. Lapset pelkäävät aikuisia, aikuisilla puolestaan pitäisi olla rohkeutta/vastuuntuntoa puuttua asioihin. Etenkin kun vanhemmat hyvinkin tuttuja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa puuttumisessa on se, että jos fyysistä laiminlyöntiä ei ole tapahtunut ja kaikki on ulkoisesti kunnossa, ei tuohon ulkopuoliset sossut puutu, varsinkaan jos vanhemmat tsi toinen heistä on yhtään narsistinen. Hän saa kyllä kaiken näyttämään tarvittaessa niin hyvältä ulospäin!
Sitten kun ongelmat alkavat näkyä koulussa niin ruvetaan selvittämään mikä on vialla. Jos vanhemmat saavat kaiken näyttämään hyvältä niin silloin on ap:n tiedot ovat tarpeen.
Kyllä ne ongelmat näkyy päiväkodissa ja koulussa.
Tällaisista epävakaista oloista johtuu lasten tunne-elämän häiriöt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne ongelmat näkyy päiväkodissa ja koulussa.
Tällaisista epävakaista oloista johtuu lasten tunne-elämän häiriöt
Lasten tunne-elämän häiriöt eivät todellakaan aina johdu vanhemmista tai kotioloista vaan usein niillä on ihan neurologista taustaa. Vanhempia on vaan niin kiva syyttää aina kaikesta, etenkin äitiä. Jos mikä ikinä menee rlämässä pieleen niin kas, sehän on selvä koska äiti!
Onko tuo sisarus mies? Ei siis sisko.
Oma isäni piti koko perhettä varpaillaan koko lapsuuteni ajan. Hän oli jatkuvasti aggressiivinen ja löi täysin ennalta arvaamattomista syistä. Kauheinta oli silti jatkuva pelko. Kaikki haukkuminen ja mitätöinti tuntui vähäpätöiseltä sen fyysisen väkivallan pelon vuoksi. Hänen sisaruksensa tiesivät asiasta, mutta eivät uskaltaneet puuttua koska he - siis aikuiset - pelkäsivät omaa veljeään niin paljon. On vaikea edes sanoin kuvailla, miten nyt näin aikuisen silmistä suututtaa että meidät pienet lapset jätettiin niin oman onnemme nojaan. Älä tee samaa virhettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan mun lapsuudelta…nykyään olen masentunut, paniikkihäiriöinen, pelkään vähän kaikkea ja itseluottamus on täysin kateissa. Enkä enää ole edes nuori.
Jonkun siis pitäisi vähän "jututtaa" perhettä.
Ja idiootit yläpeukuttaa=rohkaisee "hullua".
Ei kannattaisi, voi sattua tuollainen katkera ihminen joskus omaan lähipiiriin ja se on sitten heipat omillekkin muksuille.
Veikkaan muuten, että pahimpia tuomitsijoita tässäkin ketjussa ovat ne, jotka itse harjoittavat henkistä väkivaltaa, mutta ihminen on tunnetusti sokea omille teoilleen.
Mä yritän olla asettumatta kenenkään puolelle tällaisissa, kun en tiedä, mitä on OIKEASTI tapahtunut!
Vierailija kirjoitti:
Onko tuo sisarus mies? Ei siis sisko.
Oma isäni piti koko perhettä varpaillaan koko lapsuuteni ajan. Hän oli jatkuvasti aggressiivinen ja löi täysin ennalta arvaamattomista syistä. Kauheinta oli silti jatkuva pelko. Kaikki haukkuminen ja mitätöinti tuntui vähäpätöiseltä sen fyysisen väkivallan pelon vuoksi. Hänen sisaruksensa tiesivät asiasta, mutta eivät uskaltaneet puuttua koska he - siis aikuiset - pelkäsivät omaa veljeään niin paljon. On vaikea edes sanoin kuvailla, miten nyt näin aikuisen silmistä suututtaa että meidät pienet lapset jätettiin niin oman onnemme nojaan. Älä tee samaa virhettä.
Niin siis a.p:n tapauksessa fyysistä väkivaltaa ei ollut.
Missä vaiheessa se kerkesi jo siksi muuttua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasu ei todellakaan ole ensimmäinen tapa auttaa. Olette aikuisia ihmisiä ja jonkun teistä on uskallettava puhua sisaruksellenne. Jos muutosta ei senkään jälkeen tule, ottakaa asia puheeksi uudestaan. Vasta sen jälkeen voi edes miettiä lastensuojeluilmoituksen tekemistä.
Narsku osaa kyllä pelata sukulaiset ulos tilanteesta ja vieläpä niin, että saavat itsensä tuntemaan syyllisiksi koko asiaan.
Mistä sä sitten tiedät, kuinka lapsia hoidetaan, jos sut on "pelattu ulos"?
Et mistään.
Katkerana vain mietit sopivaa tapaa kostaa, kun seurasi ei kelpaa. Mistäköhän syystä se ei kelpaa!?
"Kyllä narsisti keinot keksii".
Onneksi mä huomasin luonnehäiriösi ajoissa!
Mutta keksi keksi.. Ehkä sä vielä jonkun tavan keksitkin.
Mutta kaiken inhimillisyyden nimissä, jätä viaton lapsi ulos siitä!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee vaan mieleen, että taidatte itsekin pelätä näitä vanhempia. Itse yrittäisin kyllä sanoa jotakin vanhemmille, mutta jos se ei auttaisi tekisin lapsille ainakin selväksi, ettei ole oikein, että vanhemmat huutavat heille jatkuvasti ja jos jotakin todella pahaa tapahtuu aina voi kääntyä "minun puoleeni".
No voi että! Kuinka me kaikki muut voisimme olka kuten sinä?
Epäreilua että sinä saat olls noin erinomainen ja me kaikki muut joudumme olemaan näin neuvottomia.
:(
No otitko sä tuosta onkeesi vai jäikö tekstin sanoma taas vain vihantunteesi alle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näitä narsisti vanhempia on kuulkaa paljon![/quote]
Missä!? Eipä ole näkynyt näillä nurkilla!
Ja tunnistan kyllä narskun..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma tuossa puuttumisessa on se, että jos fyysistä laiminlyöntiä ei ole tapahtunut ja kaikki on ulkoisesti kunnossa, ei tuohon ulkopuoliset sossut puutu, varsinkaan jos vanhemmat tsi toinen heistä on yhtään narsistinen. Hän saa kyllä kaiken näyttämään tarvittaessa niin hyvältä ulospäin!
Sitten kun ongelmat alkavat näkyä koulussa niin ruvetaan selvittämään mikä on vialla. Jos vanhemmat saavat kaiken näyttämään hyvältä niin silloin on ap:n tiedot ovat tarpeen.
Sitä odotellessa?
Voin kertoa, että mitään ongelmia ei tule näkymään, valitan.
Vierailija kirjoitti:
Komppaan vahvasti sitä, että sinä ja muut sukulaiset voitte olla näille lapsille turvallisia aikuisia , joiden puoleen voi aina kääntyä. Pyydä lapset kylään ja kohtele heitä kunnioittavasti ja kerro kuinka hyviä he ovat. Oikeasti yksikin kunnollinen aikuiskontakti voi tehdä ihmeitä. Käytä lapsiin aikaa ja rohkaise myös sukulaisiakin. Ja ihan hyvin voit puolustaa lapsia sisaruksesi luonakin. Voi tuntua lapsista hyvältä.
Komppaan kovasti tätä. En tiedä, auttaako vanhempien kanssa keskustelu tai lasu mitään, mutta ainakin te voitte tarjota lapsille paljon korvaavia ja eheyttäviä kokemuksia. Kehukaa lapsia mahdollisimman usein ja paljon. Sitä he tarvitsevat jatkuvan latistamisen vastapainoksi. Jos vain suinkin mahdollista, ottakaa lapsia yökylään ilman vanhempia mahdollisimman usein. Kun lapset kasvavat, sanokaa heille suoraan, että mielestänne vanhemmat ovat väärässä, kun sanovat heitä tyhmiksi tms.
Vierailija kirjoitti:
Näitä narsisti vanhempia on kuulkaa paljon!
Missä!? Eipä ole näkynyt näillä nurkilla!
Ja tunnistan kyllä narskun..
Aha, no jos ei siellä niin ei kait sitten missään.
Urpo.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ne ongelmat näkyy päiväkodissa ja koulussa.
Tällaisista epävakaista oloista johtuu lasten tunne-elämän häiriöt
Kyllä, eli parempi antaa ammattilaisten tehdä arviot, sikäli mitään arvioitavaa edes olisi..
Voihan olla, että nuo a.p:n mainitsemat asiat ovat joko kertaluonteisia tai a.p:n mielikuvituksen tuotetta.
Kun on sitä aikaa mietiskellä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle tulee vaan mieleen, että taidatte itsekin pelätä näitä vanhempia. Itse yrittäisin kyllä sanoa jotakin vanhemmille, mutta jos se ei auttaisi tekisin lapsille ainakin selväksi, ettei ole oikein, että vanhemmat huutavat heille jatkuvasti ja jos jotakin todella pahaa tapahtuu aina voi kääntyä "minun puoleeni".
No voi että! Kuinka me kaikki muut voisimme olka kuten sinä?
Epäreilua että sinä saat olls noin erinomainen ja me kaikki muut joudumme olemaan näin neuvottomia.
:(No otitko sä tuosta onkeesi vai jäikö tekstin sanoma taas vain vihantunteesi alle?
Jäi. Sinä ihmeellisen erinomainen ihminen näet kyllä kaiken niin selvästi.
Olet varmasti jumala, tai ainakin siitä heti seuraava.
Ongelma tuossa puuttumisessa on se, että jos fyysistä laiminlyöntiä ei ole tapahtunut ja kaikki on ulkoisesti kunnossa, ei tuohon ulkopuoliset sossut puutu, varsinkaan jos vanhemmat tsi toinen heistä on yhtään narsistinen. Hän saa kyllä kaiken näyttämään tarvittaessa niin hyvältä ulospäin!
Jos sisar puuttuu rajusti asiaan, tämä katkaisee välit totaalisesti, eikä sisko tapaa enää lapsia. Tämähän on tietysti lasten kannalta vielä surkeampaa.
Vanhemman täytyy itse haluta apua. Silloin siitä on jotain hyötyä.
Yksi pelastus voisi olla avioero, jossa lapset olisivat yli 12 -vuotiaita.
Näitä narsisti vanhempia on kuulkaa paljon!