Miten korvata kiusaamilleni ihmisille tekoni?
Kiusasin nuorempana kahta oppilasta, toista ala-asteella ja toista yläasteella. Kiusaaminen oli fyysistä ja henkistä, en halua alkaa tarkemmin erottelemaan, mitä kaikkea tein.
Nykyään (olemme kaikki aikuisia) kadun aivan järjettömästi kiusaamistani, ja poden syyllisyyttä joka päivä. Tiedän, ettei mikään pyyhi pois kiusattujen kamalia muistoja, enkä saa tehtyä tekemättömäksi. Onko kuitenkaan MITÄÄN keinoa, millä voisin hyvittää tekoni entisille kiusaamilleni ihmisille?
Anteeksipyyntökin saattaisi nimittäin vaikuttaa oudolta (ja repiä haavat auki).
Kommentit (99)
Nämä "tapa itsesi ihmisperse"-viestit ovat todella oksettavia. Vähän eri asia olla epäkypsässä iässä hirveä, kuin myöhemmin syitä ja seurauksia tajuttuaan. Jokainen noin kirjoittanut sietäisi sulkea kaikkien yhteisöjen ulkopuolelle, te niitä ihmisperseitä olette.
Ap:lle sanoisin huomautuksen, että et ole enää sellainen, et sama ihminen. Suoraslekäinen anteeksipyyntö tuntuisi minusta reiluimmalta, sekä voisi olla avuksi sinun oloosikin.
Minuakin on kiusattu, mutta en silti pysty ymmärtämään näitä, jotka toivovat kiusaajilleen paskaa elämää ja hidasta kuolemaa kärsien. Varsinkaan, jos kiusaaja katuu. Lapset ja teinit on tyhmiä ja empatiataidottomia. Ne kiusaajat. Osa oppii siitä, ja heille soisin anteeksiannon. Ne jotka eivät aikuisenakaan tajua, saavat minunkin puolesta kärsiä.
Ehkä minua ei sitten kiusattu tarpeeksi? Vai olenko vain muuten tavallista anteeksiantavampaa sorttia?
Minulta entinen kiusaaja pyysi anteeksi fb:ssa. Arvostin elettä, vaikka en koskaan edes odottanut saavani anteeksipyyntöä. Enkä sitä edes kaivannut. Menneet oli menneitä.
Minä olen mennyt eteenpäin ja saanut paljon hyvää elämässäni.
Tiesin jo silloin ala- ja yläasteella tämän tytön olevan alkoholisti perheestä. Mitä lie joutunut kokemaan ja purki sitä muihin. Aikuistuessaan ajautui samalle työttömyyden ja alkoholismin tielle kuin vanhempansa. Lopulta joko menehtyi sairastamaansa sairauteen tai tappoi itsensä vuoden sisällä tästä anteeksipyynnöstä. Pitäisikö minun olla siitä iloinen? En todellakaan ole. Surullinen kohtalo kaiken kaikkiaan.
Vierailija kirjoitti:
Minuakin on kiusattu, mutta en silti pysty ymmärtämään näitä, jotka toivovat kiusaajilleen paskaa elämää ja hidasta kuolemaa kärsien. Varsinkaan, jos kiusaaja katuu. Lapset ja teinit on tyhmiä ja empatiataidottomia. Ne kiusaajat. Osa oppii siitä, ja heille soisin anteeksiannon. Ne jotka eivät aikuisenakaan tajua, saavat minunkin puolesta kärsiä.
Ehkä minua ei sitten kiusattu tarpeeksi? Vai olenko vain muuten tavallista anteeksiantavampaa sorttia?
Minulta entinen kiusaaja pyysi anteeksi fb:ssa. Arvostin elettä, vaikka en koskaan edes odottanut saavani anteeksipyyntöä. Enkä sitä edes kaivannut. Menneet oli menneitä.
Minä olen mennyt eteenpäin ja saanut paljon hyvää elämässäni.Tiesin jo silloin ala- ja yläasteella tämän tytön olevan alkoholisti perheestä. Mitä lie joutunut kokemaan ja purki sitä muihin. Aikuistuessaan ajautui samalle työttömyyden ja alkoholismin tielle kuin vanhempansa. Lopulta joko menehtyi sairastamaansa sairauteen tai tappoi itsensä vuoden sisällä tästä anteeksipyynnöstä. Pitäisikö minun olla siitä iloinen? En todellakaan ole. Surullinen kohtalo kaiken kaikkiaan.
Pitäisi, sai mitä ansaitsi. En usko karmaan, mutta melkeen tekisi mieli sanoa, että karma is a bitch. Hyvä vaan että kuoli, toivottavasti ei ehtinyt porsia ennen sitä.
Täällä alkaa kyllä miettiä että jotkut ovat ansainneet tulla kiusatuksi.... Kamalia ihmisiä, hyvä että vähän opetettu. En tarkoita kaikkia, hyviäkin ihmisiä on kirjoittanut, olen pahoillani teidän puolesta.
Mulle olisi iso ihme, jos kiusaajistani joku pyytäisi anteeksi. Olen yrittänyt antaa anteeksi, vaikka luulen etteivät mua kiusanneet kadu. Koska se viha haittaa eniten minua, ei heitä.
Yksi pahimmista kiusaajistani teki itsemurhan aikuisena ja tunsin surua, sekä hänen että hänen perheensä puolesta. Ei hän pyytänyt anteeksi eikä katunut ja mun kouluaika oli aika helvettiä hänene takiaan, mutta ei hän silti musta olisi mitään pahaa kohdalleen tarvinnut.
Eli reilu anteeksipyyntö ilman anteeksiantamisen vaatimusta, koska osa kiusatuista ei varmaan oikein pysty anteeksiantoon.
Ja hienoa että tajuat aikuisena tehneesi aikanaan väärin! Mä ainakin toivon sulle vilpittömästi hyvää ja toivon, että rohkaiset lapsiasi olemaan reiluja kavereita muille!
Ap, minusta on hienoa, että kadut syvästi, ymmärrät tekosi vakavuuden ja haluat hyvittää asian. Olet ollut lapsi ja epäkypsä kiusatessasi. Minusta on kaameaa luettavaa nämä solvaukset täällä. En vähättele tekojasi, enkä varsinkaan kiusattujen kärsimystä. Kosto, katkeruus ja viha eivät kuitenkaan ole hyväksi kenellekään. Voi olla, että kiusaamasi henkilöt eivät pysty antamaan anteeksi ja se heille suotakoon. Mutta kuten moni kiusattu täällä kirjoitti, kiusaajan anteeksipyyntö voi olla myös lohdullista ja puhdistavaa kiusatulle - he voivat vapautua vihasta ja katkeruudesta. Ja se onkin tässä tärkeämpää kuin sinun olosi helpottuminen ja syyllisyyden taakkasi keventyminen, mitä tietysti sinullekin toivoisin.
51, kiitos sinunkin viestistäsi (sekä kaikkien muidenkin asiallisten viesteistä).
Alkaa oikeasti itkettää, kun luen, mitä kaikkea teille kiusatuille (jotka nyt vastaavat minulle, ex-KIUSAAJALLE, näin ystävällisesti) on käynyt, ja mitä olette joutunut kokemaan. Toivon yli kaiken, että ex-kiusatuillani on kaikki nykyään hyvin. Haluaisin niin paljon palata ajassa taaksepäin, ja tehdä kaiken tekemättömäksi :/
ap
Olenko ainoa, joka on tehnyt huomion, että palstalla on alkanut hengailemaan enemmän surkimuksia, jotka perusteettomasti toivottelevat muille kuolemaa. Jos on eri mieltä, vois kehittää itseään ilmaisten mielipiteitään perustellen, ja kun on kehittynyt, tajuaa että kuoleman toivominen toiselle tekee kirjoittajasta juuri sellaisen idiootin, mitä hän havitteleekin, itseään ymmärtämättä. Perustelisi edes sillä, että itsellä niin heikko itsetunto ja itse hukassa, kotikasvatuksen myötä ja älyäisi siihen hakea apua. Jos ei muualta, niin täältä.
Kiusaaminen on perseestä mutta niin on tämä teidän suhtautuminenkin ap:n hienoa elettä kohtaan. Minuakin on kiusattu, mutten halua kostaa kenellekään sitä. Mikä järki siinä olisi, että aiheuttaisin jollekin tuskaa? Miten se auttaisi omaa tilannettani mitenkään? Silloin vain alentuisin samalle tasolle kiusaajan kanssa ja olisin samanlainen hirviö. Ja pitäisikö ap:n nyt mielestänne kärsiä koko loppuelämänsä, koska on tehnyt joskus virheitä? Ihan järkyttävää tekstiä täällä.
Arvostan sinua ap, olet selvästi kasvanut ja viisastunut sitten kouluaikojen. Toivon kaikkea hyvää sekä sinulle että kiusaamallesi henkilölle.
Vierailija kirjoitti:
51, kiitos sinunkin viestistäsi (sekä kaikkien muidenkin asiallisten viesteistä).
Alkaa oikeasti itkettää, kun luen, mitä kaikkea teille kiusatuille (jotka nyt vastaavat minulle, ex-KIUSAAJALLE, näin ystävällisesti) on käynyt, ja mitä olette joutunut kokemaan. Toivon yli kaiken, että ex-kiusatuillani on kaikki nykyään hyvin. Haluaisin niin paljon palata ajassa taaksepäin, ja tehdä kaiken tekemättömäksi :/ap
Mitään ex-kiusaajaa ei ole olemassa. Sama vastenmielinen paska olet vieläkin. Jos tietäisin kuka olet, hakkaisin sinut. Nyt vain ansaitset sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin on kiusattu, mutta en silti pysty ymmärtämään näitä, jotka toivovat kiusaajilleen paskaa elämää ja hidasta kuolemaa kärsien. Varsinkaan, jos kiusaaja katuu. Lapset ja teinit on tyhmiä ja empatiataidottomia. Ne kiusaajat. Osa oppii siitä, ja heille soisin anteeksiannon. Ne jotka eivät aikuisenakaan tajua, saavat minunkin puolesta kärsiä.
Ehkä minua ei sitten kiusattu tarpeeksi? Vai olenko vain muuten tavallista anteeksiantavampaa sorttia?
Minulta entinen kiusaaja pyysi anteeksi fb:ssa. Arvostin elettä, vaikka en koskaan edes odottanut saavani anteeksipyyntöä. Enkä sitä edes kaivannut. Menneet oli menneitä.
Minä olen mennyt eteenpäin ja saanut paljon hyvää elämässäni.Tiesin jo silloin ala- ja yläasteella tämän tytön olevan alkoholisti perheestä. Mitä lie joutunut kokemaan ja purki sitä muihin. Aikuistuessaan ajautui samalle työttömyyden ja alkoholismin tielle kuin vanhempansa. Lopulta joko menehtyi sairastamaansa sairauteen tai tappoi itsensä vuoden sisällä tästä anteeksipyynnöstä. Pitäisikö minun olla siitä iloinen? En todellakaan ole. Surullinen kohtalo kaiken kaikkiaan.
Pitäisi, sai mitä ansaitsi. En usko karmaan, mutta melkeen tekisi mieli sanoa, että karma is a bitch. Hyvä vaan että kuoli, toivottavasti ei ehtinyt porsia ennen sitä.
Mistä sä olet noin katkera, vaikka elämäs on ollut pumpulihöttöä!? Todella sairasta tekstiä kirjoituksesi. En varmasti ole ensimmäinen, joka näin sanoo..
Mitä jos kirjoittaisit hänelle kirjeen? :-) Sellaisen jossa käsittelisit asian perusteellisesti ja kertoisit kuinka pahoillasi olet, ja tarjoaisit apuasi, mikäli hän sitä tarvitsee. Olisi ihanaa saada kirje!
Vierailija kirjoitti:
Täällä alkaa kyllä miettiä että jotkut ovat ansainneet tulla kiusatuksi.... Kamalia ihmisiä, hyvä että vähän opetettu. En tarkoita kaikkia, hyviäkin ihmisiä on kirjoittanut, olen pahoillani teidän puolesta.
Niin.. Mä en tiedä..
Toisia kärsimys jalostaa, toisia ei.
En voi olla toteamatta, että tämä koko ketju haiskahtaa jonkun narsistisen henkilön sirkukselta. Epäaitous paistaa joka kohdasta ja pahasti, ja epäilemättä tuo on hetken päästä kiusaamassa ihmisiä täällä palstan muissa ketjuissa tai vaikka työpaikallaan, missä nyt tilaisuuksia tulee hänen aikuisen elämässään tuleekaan. :( Sori, mutta tämä aloitus haisee ja pahasti. Jos sä oikeasti haluaisit yhtään mitään muuta kuin huomiota ja suitsutusta tuosta feikistä "jaloudestasi", niin sä et jankuttaisi täällä sivutolkulla itsestäänselvyyksistä, vaan olisit jo tekemässä jotain hyvää asian eteen irl, ilman yllesi luomaa parannuksen tehneen sädekehää. Täysin epäaito koko ketju, miten te muut ette näe sitä?
maksa miljoona se hiukan lohduttaisi, muuten ei mikään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
51, kiitos sinunkin viestistäsi (sekä kaikkien muidenkin asiallisten viesteistä).
Alkaa oikeasti itkettää, kun luen, mitä kaikkea teille kiusatuille (jotka nyt vastaavat minulle, ex-KIUSAAJALLE, näin ystävällisesti) on käynyt, ja mitä olette joutunut kokemaan. Toivon yli kaiken, että ex-kiusatuillani on kaikki nykyään hyvin. Haluaisin niin paljon palata ajassa taaksepäin, ja tehdä kaiken tekemättömäksi :/ap
Mitään ex-kiusaajaa ei ole olemassa. Sama vastenmielinen paska olet vieläkin. Jos tietäisin kuka olet, hakkaisin sinut. Nyt vain ansaitset sen.
Menisitkö hoitoon, pliis!
Vie ne hampurilaisravintolaan syömään.
Miten voi joku toivoa toiselle ja vielä lapselle pahaa? Jos itse olet joutunut kohteeksi, niin paraneeko olosi, jos kohtalontovereita olisi vielä useampi.