Miten korvata kiusaamilleni ihmisille tekoni?

22 puhui itsensä ristiin, eli minä siis. Ensin sanon, että olen unohtanut ja lopussa, etten ole unohtanut. No ensimmäisessä lauseessa olisi pitänyt olla, että haluaisin vain unohtaa. 

tapa itsesi :))

Kustantaa minulle vapaata sen verran, miten monella välitunnilla ehdit kiusata.

Rukoile heidän puoleestaan. :)

Vierailija kirjoitti:

Eihän sitä tiedä vaikka ap voisikin auttaa. Riipuu tilanteesta. Voithan esim. ehkä edistää ex-kiusatun uraa jotenkin hänen edes tietämättään? Tai jos heillä on tiukka rahatilanne niin pistät vaikka nimettömänä ison paketin kaikkea kivaa ja lähettäjäksi vaikka "tonttu" tai "ihailija" tai "kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi toivova anonyymi".

Mulle pari ex-kiusaajaa ovat sanoneet olevansa todella pahoillaan siitä, että kiusasivat. Ja kyllä se mulle oli tärkeä juttu, että katuivat sitä. :) Olen antanut anteeksi, vaikka toki jäljet kiusaamisesta näkyy lopun elämää.

Minä taas en missään tapauksessa haluaisi, että kiusaaja alkaisi selän takana edistää uraani, saati että lähettäisi jotain kivaa anonyymisti. Suora ja rehellinen anteeksipyyntö, ei mitään kiemurteluja.

Nuole orgasmi, eiköhän se oo sillä kuitattu! 

Pyydä anteeksi. Kerro että kadut ja ymmärrät jos eivät halua antaa anteeksi jne. Se VOI olla kiusatulle tärkeä juttu että pyydät anteeksi. Ei voi tietää.

Mä pyysin anteeksi ihmiseltä jota olin kiusannut ja sain anteeksi. Se oli koskettava hetki molemmille. Ei anteeksipyyntö tee tehtyä tekemättömäksi, mutta se voi olla tärkeää sekä kiusatulle että kiusaajalle.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että tämä on väärin, mutta toivon todella että jokaisen koulukiusaaja lapsi joutuisi itse kiusatuksi ja ehkä sitten nämä ääliöt tajuavat minkälaisen helvetin se tekee ihmisen koko elämästä, miten lapsen kiusaaminen vaikuttaa koko perheeseen ja miten se voi mahdollisesti pysyvästi tuhota ihmisen koko elämän, mielenterveyden ja minäkuvan.

Sinähän hieno ihminen olet kun toivot että viaton lapsi laitetaan kärsimään vanhempansa jostain lapsuus/nuoruusaikaisista tekosista, olisit valmis tuhoamaan hänen koko elämänsä, mielenterveytensä ja minäkuvansa. Oksennus.

Voisin pyytääkin anteeksi (jos siitä siis oikeasti tulee kiusatulle jotenkin parempi mieli). Menenkö vain esim. sanomaan niin Facebookissa vai ihan kasvotusten, jos nään heitä kun vierailen kotikaupungissani?

ap

Vierailija kirjoitti:

Kiusasin nuorempana kahta oppilasta, toista ala-asteella ja toista yläasteella. Kiusaaminen oli fyysistä ja henkistä, en halua alkaa tarkemmin erottelemaan, mitä kaikkea tein.

Nykyään (olemme kaikki aikuisia) kadun aivan järjettömästi kiusaamistani, ja poden syyllisyyttä joka päivä. Tiedän, ettei mikään pyyhi pois kiusattujen kamalia muistoja, enkä saa tehtyä tekemättömäksi. Onko kuitenkaan MITÄÄN keinoa, millä voisin hyvittää tekoni entisille kiusaamilleni ihmisille?

Anteeksipyyntökin saattaisi nimittäin vaikuttaa oudolta (ja repiä haavat auki).

Jos et ole heidän kanssaan tekemisissä enää niin mitä jos antaisit olla. Tunnontuskissa tulet kärvistelemään koko ikäsi mutta tehtyä kun ei saa tekemättömäksi.

Minua ex-kiusattua autoit kirjoittamalla tänne, vaikket olekaan minua kiusannut. Tiedän, etteivät minua kiusanneet ääliöt tajua tehneensä mitään väärää saati välitä pyytää anteeksi, vaikka tajuaisivatkin. Mutta että joku tajuaa tehneensä väärin jollekin, se tuntuu hyvältä, vaikka ei vuosien traumoja poistakaan.

Jos sinulla on lapsia, pidä huoli, ettei heistä tule kiusaajia. Kiusaajan rooli periytyy siinä missä kiusatunkin.

Mitä sinä nyt jankutat ja teet itsestäsi numeron kuin joku ite johtaja. Mikä tai kuka sinä oikein luulet olevasi? :D Joku universumin keskipiste vai? Ennemminkin olet yksi universumin peräreijistä.

35, hyvä, jos pystyin tosiaankin auttamaan jotain kirjoittamalla tänne. Mutta huomautuksena, saatat yllättyä vielä joku päivä, jos kiusaajasi tuleekin pyytämään sinulta anteeksi :)

Ja lapsia minulla on kaksi, aion todellakin opettaa ettei saa kiusata ketään (tällä hetkellä vielä niin pieniä, etteivät ymmärtäisi selityksestäni mitään). Oma kasvatukseni kun oli aika puutteellinen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Voisin pyytääkin anteeksi (jos siitä siis oikeasti tulee kiusatulle jotenkin parempi mieli). Menenkö vain esim. sanomaan niin Facebookissa vai ihan kasvotusten, jos nään heitä kun vierailen kotikaupungissani?

ap

Kun kuvittelen itseni tilanteeseen niin musta mukavinta on lähestyä Facessa yksityisviestillä - kasvotusten lähtestyminen tavallaan velvottaisi anteeksiantoon, vaikkei sitä kokisi olevansa valmis tekemään. Facessa saat myös pitkästi kirjoitettua, voit kertoa siitä että sua joka päivä vaivaa ja kaduttaa, voit käyttää itsestäsi aika vahvastikin nimitystä ihmisperse ja kusipää jne, koska sellainen kiusatuille edelleen voit olla. Musta olisi myös hyvä korostaa että et odota anteeksiantoa tai yritä saada itsellesi parempaa oloa, vaan vilpittömästi toivoisit voivasi auttaa heitä. Se että tiedostat kuitenkin tekosi vääryyden aikuisiällä on oikeasti jo jotain, paljon parempaa kuin mitä kuulee niiden "no ei me ees kiusattu vähän vaa tönittii ja oltiin lapsia hei haloo :D" -tyyppien suusta.

Pystyt myös auttamaan siten että seuraavaa sukupolvea kasvattaessa puutut kiusaamiseen lujasti. Ja jos oikeasti sulla on esimerkiksi valtaa työssä tai elämässä muuten niin jonkinnäköinen pienimuotoinenkin kampanja tai tietoisku voisi auttaa myös. Sinä entisenä kiusaajana ymmärrät oikeasti kiusaajien mielenliikkeitä, joten pystyisit siihen ehkä jopa vaikuttamaan.

Vierailija kirjoitti:

35, hyvä, jos pystyin tosiaankin auttamaan jotain kirjoittamalla tänne. Mutta huomautuksena, saatat yllättyä vielä joku päivä, jos kiusaajasi tuleekin pyytämään sinulta anteeksi :)

Ja lapsia minulla on kaksi, aion todellakin opettaa ettei saa kiusata ketään (tällä hetkellä vielä niin pieniä, etteivät ymmärtäisi selityksestäni mitään). Oma kasvatukseni kun oli aika puutteellinen.

ap

Nyt vielä suuremmalla syyllä tapat itsesi, et ole kelpo ihminen kasvattamaan lapsia, niistä tulee samanlaisia vastenmielisiä ihmispaskoja kuin susta. Anna lapsillesi mahdollisuus.

Minkä ihmeen takia aloitusta alapeukutetaan, haloo. Se mitä elämässäni olen nähnyt, että kiusaajat ovat olleet sitä sorttia, ettei aivosoluja ole ikinä riittänyt edes ymmärtämään mitä ovat tehneet. Jos asiasta on maininnut, päälle tulee samaa tavaraa, kuin mitä on ongelma ollut. Kiusaaja: ota yhteyttä soveliaasti heihin, ketä olet kiusannut. Kirjoita, älä soita, äläkä pysäytä kadulla. Kirjoita nöyrimmät anteeksipyyntösi ja kerro siitä, miten itse ymmärrät miksi kiusasit. Älä ole marttyyri, silloin anteeksipyydölläsi ei ole mitään merkitystä. Olen katsellut yläasteella paljonkin kiusaamista, joka kohdistui luokan maalaismaisemista tulleisiin. Menin joskus väliin, jostain sain kerättyä ujona rohkeutta sanoa näille tietyille pojille päin naamaa puolinätisti, se kyllä auttoi, kukaan muu ei sanonut. Silti itsellekin sivustaseuraajana on jäänyt ikäviin muistoihin koulun välitunnit. Jos sivustaseuraajalla ja joskus tilanteisiin puuttuneella on näin shitti olo, niin voi kuvitella miltä heistä kiusatuista tuntuu. Varmaan loppuiän traumat. Tulikin tässä mieleen, että pyydä anteeksi samalla kaikilta, myös niiltä sivustaseuranneilta.

Äläkä enää ikinä kiusaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän, että tämä on väärin, mutta toivon todella että jokaisen koulukiusaaja lapsi joutuisi itse kiusatuksi ja ehkä sitten nämä ääliöt tajuavat minkälaisen helvetin se tekee ihmisen koko elämästä, miten lapsen kiusaaminen vaikuttaa koko perheeseen ja miten se voi mahdollisesti pysyvästi tuhota ihmisen koko elämän, mielenterveyden ja minäkuvan.

Sinähän hieno ihminen olet kun toivot että viaton lapsi laitetaan kärsimään vanhempansa jostain lapsuus/nuoruusaikaisista tekosista, olisit valmis tuhoamaan hänen koko elämänsä, mielenterveytensä ja minäkuvansa. Oksennus.

Ja kiinnostaisi tietää miksi alapeukut?

38, kiitos viestistäsi! Alan todellakin kallistua tuohon suuntaan, sittä lähetän anteeksipyynnön Facessa.

Kaiken lisäksi tuokin oli aivan LOISTAVA idea, että voisin pitää jonkun kampanjan tai sitten tietoiskun. En todellakaan halua kenellekään käyvän kuten minulle ja kiusatuilleni.

ap

Aika varmasti tiedän, että eivät tule. Mutta peukut hyvälle kasvatukselle! :)

T:35