Miten korvata kiusaamilleni ihmisille tekoni?
Kiusasin nuorempana kahta oppilasta, toista ala-asteella ja toista yläasteella. Kiusaaminen oli fyysistä ja henkistä, en halua alkaa tarkemmin erottelemaan, mitä kaikkea tein.
Nykyään (olemme kaikki aikuisia) kadun aivan järjettömästi kiusaamistani, ja poden syyllisyyttä joka päivä. Tiedän, ettei mikään pyyhi pois kiusattujen kamalia muistoja, enkä saa tehtyä tekemättömäksi. Onko kuitenkaan MITÄÄN keinoa, millä voisin hyvittää tekoni entisille kiusaamilleni ihmisille?
Anteeksipyyntökin saattaisi nimittäin vaikuttaa oudolta (ja repiä haavat auki).
Kommentit (99)
Anteeksipyyntö on ainoa keino. Ja kannattaa varautua siihen, ettet saa anteeksi. Minä en ainakaan antaisi.
Et pysty sitä mitenkään korvaamaan. Sinun ja heidän kannalta on parasta ettette ole enää missään tekemisissä keskenänne
Pilaa elämäsi. Ala alkoholistiksi tai hanki mt-ongelmia, lakkaa pitämästä yhteyttä kavereihisi ja eroa kumppanistasi, anna lapset adoptioon, jättäydy työttömäksi...
Anteeksipyynnöstä on hyvä aloittaa, vaikka se sinulle kiusallista onkin. Jos tosissaan haluat hyvittää, niin teet sen silti.
No, ilmeisesti ei sitten :/ Haluaisin kyllä jotenkin hyvittää tämän heille, ihan oikeasti. Olen potenut syyllisyyttä joka päivä, ja tiedän, että tämä on minulle ihan oikein. Tunnustan olevani ihmisperse.
Ja 5, ala-asteella kiusasin koska itselläni paska tilanne kotona, ja yläasteella koska jouduimme riitoihin tämän ihmisen kanssa (silloin ajattelin sen olevan vain puhdasta riitelyä kummaltakin puolelta, mutta nykyään tajuan olleeni paskamainen kiusaaja).
ap
Voit aloittaa maksamalla maksamalla mm. lääkkeeni ja terapiani, johon toimintasi minut ajoi. Teit peruuttamaton vahinkoa mielenterveydelleni, sitä et saa tekemättömäksi mutta ainakin voit korvata aiheuttamasi kulut.
Eikö riittänyt että aikaisemmin rääkkäsit heitä, nyt sinun pitäisi vielä päästä tunkeutumaan heidän aikuiselämäänsä syyllisyydentuntojesi ja anteeksipyyntöjesi kanssa. Eivät he halua sinua tavata ja joutua katselemaan miten ylennät itseäsi marttyroinnilla ja odotat heidän pyyhkivän pois lapsuusiän nöyryytykset, kyyneleet ja itsetuhoiset ajatukset jalolla anteeksiannolla. Jospa vihdoin ja viimein opettelisit miten jätetään toiset rauhaan?
10, voisin mielellani korvatakin kaikki terapiat ja lääkkeet (koska pakko myöntää, että olen menestynyt elämässäni - en olisi ansainnut tätä). En kuitenkaan edes tiedä, miten "ottaa yhteyttä".
ap
Järjestä kulissien takaa niin, että kiusatut saavat jonkun onnekkaan taloudellisen onnenpotkun. Ts. Lahjoita heille rahaa, mutta niin, että sitä ei voi jöljittää sinuun. Tämä korjaa osittain sitä, jos jeidän on kisaamisen takia ollut vaikea edetä työuralla kunnolla.
Järjestä kulissien takana myös niin, että heistä tulee suosittuja ihmisiä ja saavat kaveita. Köytännössä tehtävä niin, että kuiskit kaikille korvaan, että nämä ne ovat tosi mukavia ihmisiä ja kiinnostavia kun sitä sun tätä. Pidä huoli, että jutut ovat aina läpikotaisin mukavia ja miellyttäviä ja että näitäkään ei jäljitetä vain sun puheiksi, vaan olet aina "kuullut kaverilta" tai iste asiassa vt sanoa, että "niin sultahan mä kuulinkin, enkö kuullut..."
Miksi sun pahan olon pitäisi nyt kiinnostaa ketään? Sinä sinä sinä ja sinun syyllisyytesi, paha ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Voit aloittaa maksamalla maksamalla mm. lääkkeeni ja terapiani, johon toimintasi minut ajoi. Teit peruuttamaton vahinkoa mielenterveydelleni, sitä et saa tekemättömäksi mutta ainakin voit korvata aiheuttamasi kulut.
Kannatan tätä. Olen nyt käyttänyt jo vuosia psyykelääkkeitä selviytyäkseni edes jotenkin jokapäiväisestä ahdistuksesta ja sosiaalisesten tilanteiden pelosta. Olisi kiva jos ap osallistuisit aiheuttamasi sairauden hoitokustannuksiin.
En usko tarinaa. Kuitenkin joku minttu vettenranta taas haaveilee että kiusaaja tulis pyytää anteeksi.
Tiedän, että tämä on väärin, mutta toivon todella että jokaisen koulukiusaaja lapsi joutuisi itse kiusatuksi ja ehkä sitten nämä ääliöt tajuavat minkälaisen helvetin se tekee ihmisen koko elämästä, miten lapsen kiusaaminen vaikuttaa koko perheeseen ja miten se voi mahdollisesti pysyvästi tuhota ihmisen koko elämän, mielenterveyden ja minäkuvan.
Nro 13, tuo on minusta todella hyvä idea. Kiitos myös asiallisesta vastauksesta (ja kiitos myös muillekin, jotka vastasivat asiallisesti, vaikka tiedän ansainneeni paskaa niskaani).
ap
Vierailija kirjoitti:
10, voisin mielellani korvatakin kaikki terapiat ja lääkkeet (koska pakko myöntää, että olen menestynyt elämässäni - en olisi ansainnut tätä). En kuitenkaan edes tiedä, miten "ottaa yhteyttä".
ap
Pilaa menestynyt elämäsi jollain näyttävällä tavalla. Vahingonilo on laiha lohtu, mutta ainakin kaikille selviäisi että olet paska ihminen.
Eihän sitä tiedä vaikka ap voisikin auttaa. Riipuu tilanteesta. Voithan esim. ehkä edistää ex-kiusatun uraa jotenkin hänen edes tietämättään? Tai jos heillä on tiukka rahatilanne niin pistät vaikka nimettömänä ison paketin kaikkea kivaa ja lähettäjäksi vaikka "tonttu" tai "ihailija" tai "kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi toivova anonyymi".
Mulle pari ex-kiusaajaa ovat sanoneet olevansa todella pahoillaan siitä, että kiusasivat. Ja kyllä se mulle oli tärkeä juttu, että katuivat sitä. :) Olen antanut anteeksi, vaikka toki jäljet kiusaamisesta näkyy lopun elämää.
16, en kaipaakaan sinun uskomistasi. En kuitenkaan ymmärrä, miksei kiusaajakin voisi katua tekoaan. Minulla oli itsellänikin paska lapsuus ja "kostin" sitä kiusaamalla viatonta oppilasta. Nuoruus meni vähän paremmin, mutta olin silti täysin idiootti. Kadun oikeasti tekojani yli kaiken.
ap
Nämä on niin yksilöllisiä. Minä olen asian unohtanut ja mennyt eteenpäin, enkä toivo pahaa kiusaajillekaan. En välittäisi, että he tulisivat asiasta puhumaankaan anteeksipyynnön tai missään muussakaan muodossa. Minulla ei ole edes suuria mt-ongelmia, epäluuloisuutta ja varautuneisuutta useita uusi ihmisiä kohtaan, lukuunottamatta.
Sekä jos joku sanoo, että kiusaamiseni oli vähäistä, miten sen ottaa. Se alkoi ekalta luokalta, jatkui yläasteen loppuun ja alempien luokkien pojat jatkoivat sitä yhdistetyllä yläaste-lukiossa vielä lukioaikana. Kiusaajia oli parhaillaan kymmeniä kerralla. Mutta se oli "vain" huutamista, nimittelyä ja syrjään jättämistä sekä vähättelyä. Kiusaamisen alkuperä ei johtunut juurikaan minusta itsestäni, vaan kotioloistani. Sitten kun se laajeni, massa kiusasi tietämättä edes, miksi kiusataan, meni vain lauman mukana. En minä unohtanut ole, mutta haluaisin unohtaa.
Mä voin vetää sua turpaan.
T. kiusattu