Miten voikin suomenruotsalainen proffa olla noin lapsellinen?

"– Suomessa pitää siis opiskella ensin kiinaa, sitten hindiä, sitten englantia ja sitten espanjaa"

- Onpa tyhmä proffa kun ei osaa laittaa puhujia edes oikeaan järjestykseen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ruotsin kieli on kansainvälisesti isompi?

Siten että jos sitä osaa, niin sitten ymmärtää myös norjaa ja tanskaa. Merkitys on kuitenkin edelleen sen verran vähäinen, että pakkoruotsi on huonosti perusteltu. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa olisi kyllä työpaikkoja suomalaisille, että vapaaehtoisesti opiskeltuna ei huonokaan idea Suomen huonoa työtilannetta ajatellen.

Edes natiivit suomenruotsalaiset eivät ymmärrä tanskaa. Käytännössä vain norjaa voi jonkin verran osata ruotsin pohjalta.

Norja palkkaa porukkaa monesta eri maasta ja työkieleksi kelpaa englantikin.

Nykyisen Suomen valtion alue kuului Ruotsin valtakuntaan 1100–1300-luvuilta vuoteen 1809 asti. Valtion hallintokielenä toimi yleensä ruotsi, vaikka keskiajalla käytettiin myös latinaa ja unionikautena jossain määrin myös tanskaa.

Suomen kirjakieli syntyi uskonpuhdistuksen myötä 1500-luvulla.

Vasta vuoden 1964 koulu-uudistuksen yhteydessä saattoi kansakoulu ottaa pysyviksi oppiaineikseen kaksi vierasta kieltä, joista toinen oli laissa mainittu niin sanottu toinen kotimainen kieli eli suomenkielisille ruotsi ja ruotsinkielisille vastaavasti suomi.

Sotienjälkeisenä aikana ovat myös muiden kielivähemmistöjen oikeudet nousseet kielipolitiikassa esiin. Nykyinen lainsäädäntö ottaa huomioon saamen kielen, karjalan[2], viittomakielen ja romanin erityisaseman maassa. Muita perinteisiä vähemmistökieliä Suomessa ovat venäjä ja tataari.[3]. 1990-luvulta eteenpäin maahanmuutto on nostanut esiin myös muiden kielten puhujien oikeuden säilyttää oman kielensä ja kulttuurinsa sekä toisaalta heidän tarpeensa saada opetusta maan kansalliskielissä kotouttamisen edistämiseksi [4].

Suomen peruskoulun opetussuunnitelmasta muodostui kansainvälisesti poikkeuksellisen kielipainotteinen, ja päätös kahdesta pakollisesta vieraasta kielestä aiheutti paljon arvostelua. 1990-luvulla kuitenkin yleiseurooppalainen suuntaus on seurannut Suomen mallia, jossa oppivelvollisuusikäisille opetetaan kahta vierasta kieltä. Euroopan komission asettama tavoite on, että jokainen Euroopan unionin kansalainen pystyisi viestimään vähintään kahdella vieraalla kielellä oman äidinkielensä lisäksi.[16] Suomessa ilmenee kiinnostusta ruotsiin koulukielenä myös suomenkielisten piirissä ja jotkut vanhemmat ovat halunneet tarjota lapsilleen ruotsinkielisen koulutuksen. Tämän vuoksi koko 1990-luvun ajan ruotsinkielisten koulupaikkojen kysyntä on ylittänyt 10 prosentilla ruotsinkielisiksi rekisteröityjen lasten ikäluokan[17].

minusta ruotsinkieli voisi olla vapaaehtoista. Moni silti valitsisi sen ainakin eteläsuomessa ja sellaisille lapsille, joilla lukupäätä on, kun monen kielen hallinnasta on aina etua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ruotsin kieli on kansainvälisesti isompi?

Siten että jos sitä osaa, niin sitten ymmärtää myös norjaa ja tanskaa. Merkitys on kuitenkin edelleen sen verran vähäinen, että pakkoruotsi on huonosti perusteltu. Ruotsissa ja varsinkin Norjassa olisi kyllä työpaikkoja suomalaisille, että vapaaehtoisesti opiskeltuna ei huonokaan idea Suomen huonoa työtilannetta ajatellen.

Ei kyllä toimi näin. Olen opiskellut Ruotsissa ja Tanskassa. Tanskalaiset eivät ymmärrä ruotsia eivätkä suostu sitä käyttämään. Yhteinen pohjoismainen kieli on englanti. Se on itsestäänselvyys ruotsalaisille ja tanskalaisille. Ruotsalaiset eivät edes ymmärrä suomenruotsia. Suomenruotsi ei anna valmiuksia mihinkään muuhun kuin Suomessa olevien suomenruotsalaisten kanssa kommunikointiin. Missään muualla maailmassa sitä ei tarvitse eikä siitä ole mitään hyötyä. Ja kyllä, olen asunut, opiskellut ja ollut töissä seitsemässä maassa kolmella mantereella. Osaan seitsemää kieltä.

Tuo Rehn on kyllä tunnettu yli kielirajojen. Osaa tuoda itsensä julki ja onnistui taas. Teitä vedätetääm. Pointti taisi olla, että sekä suomi että ruotsi ovat naurettavan pieniä kieliä. Pääosa jutuista koski suomalaisten kielitaitoa kansainvälisessä liike-elämässä.

Onko toi proffa vähän vajaa kun tosissaan ehdottaa tuollaista. Lukiko toi toope edes Soininvaaran kritiikkiä jossa hän sanoo että Suomi antaa tasoitusta juuri siksi että joudutaan opettelamaan enemmän vieraita kieliä kuin muut maat.