Lue keskustelun säännöt.
Törpöt vieraat ruokapöydässä - vertaistukiketju
Pakko päästä purkamaan kiukutusta ja mielellään kuulisin myös samankaltaisia kertomuksia hieman pölvästeistä ruokavieraista? Kuka kaatoi punaviinipullon pitkin perintötuukia ilman anteeksipyyntöä, kuka antoi lapsensa närppiä koristeet kakun päältä, kuka tyhjensi suolapurkin lautaselleen ennen maistamista? Kaikki mehevimmät ja vähemmänkin mehevät tarinat jakoon vain!
Minun tämänpäiväinen vierasärsytykseni syntyi serkkuni perheen vierailtua meillä ohikulkumatkallaan. Tapaaminen oli sovittu ja olin myös kysellyt etukäteen, onko jotain ruokarajoitteita tai erityismieltymyksiä. Ei kuulemma ole. No minä sitten tein keittiöremontin keskellä (lue liesi vaatehuoneessa, jääkaappi olohuoneessa yms.) mahdollisimman helppoa eli perheemme suosikkilaatikkoruokaa janssoninkiusausta ja mahdollisista mieltymyseroista johtuen myös kinkkukiusausta tarjolle. Salaatti ja muut lisukkeet päälle.
Janssoninkiusaus oli lastemme herkkua. Ei kuulemma ole enää. Syynä ei varmaan ole laisinkaan se, että vähän vanhemmat (lastemme ihailemat) pikkuserkut yököttelivät koko ruokailun ajan tarjoiluille. Eikä siinä vielä mitään, mutta heidän vanhempansa ei kertaakaan sanoneet, ettei ole kovin sopivaa yökötellä tarjotulle ruualle, etenkään, kun itse ei ollut pakko olla inhokkiaan metriä lähempänä.
Kommentit (1143)
KIELIPOLIISI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden vuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomista ja toivat myös kavereita (ilman tuomisia) mukana. Paitsi että ruokaa oli alunperinkin liian vähän, nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisinä täyteen yhtään ajattelematta vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruuan tuoneille jäi jaettavaksi suunnilleen vain parin sentin siivu pizzaa kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa ja jättää muita täysin ilman.
Uudenvuoden nyyttärit on yhteen, sillä uusivuosi tarkoittaa sitä juhlaa, kun taas uusi vuosi tarkoittaa uutta vuotta. Tässä versio oikein kirjoitettuna. Ole hyvä :-) "Uudenvuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomisia, ja toivat myös kavereita, joilla ei myöskään ollut tuomisia mukana. Ruokaa oli alun perinkin liian vähän. Nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisenä täyteen, yhtään ajattelematta muiden vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruoan tuoneille jäi jaettavaksi suunilleen vain sentin siivu pitsaa, kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa, ja jättää muita täysin ilman mitään."
Olipa kuitenkin ikävä tarina. Mutta ehkä ensi kerralla nämä tarinan sankarit tuovat enemmän ruokaa teidän juhliin.
IHANA KOMMENTTI, TÄMÄ KIELIPOLIISIN KOMMENTTI! ON TÄRKEÄÄ, ETTÄ PIDETÄÄN HUOLTA KIELIOPISTA!! :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerran eräs kaverini tuli meille, hänellä oli kova nälkä ja avasi jääkaappimme ja söi lähestulkoon kaiken ruoan. Tämän jälkeen hän sotki pöydän ja lähtiessään vielä totesi, että olipas tylsää ja harmi kun ei saanut syödä omaa lempiruokaansa.
Mulla olisi exästäni ja hänen törppöilyistään tarina jos toinenkin mutta tässä nyt vähän esimakua. Mut on kasvatettu jotenkin edes hitusen kohteliaaksi ja siihen, että ruokaa kunnioitetaan. Ei esim. sanota, että jokin on pahaa tai arvostella kokin taitoja. No exälle tämä on ihan vierasta, saattaa siis todeta ilman maistamista että en syö tai arvostella ruokaa, että oudolta näyttää. Ravintolakäynnit oli ihan tuskaa. Kerran oltiin laivalla, ei siinä buffassa vaan raflassa. Alkuruoka oli seisovasta pöydästä, siinä oli ihan perussalaatit, kalaa, jotain lihaa yms.aika montaa lajia. No herra ilmoitti, että siinä ei ole hänelle mitään. Mä yritin maanitella, että syö pliis mun kanssa jotain, tosi tylsää yksin syödä ja toinen tuijottaa vaan merta. Mutta ei edes tomaatti maistunut. Se oli positiivista kuitenkin, että tällä kertaa ei kaivanut kännykkäänsä esille ja alkanut lukea iltasanomaa. Tämänkin olen ravintolassa kokenut, eli mä syön ja toinen lukee mulle ääneen iltiksen otsikoita.
Yksi ystävänpäivä olin yllätykseksi jättänyt hänelle ison lautasellisen erilaisia suklaasydämiä kun aamulla lähdin töihin. Illalla suklaat odotti koskemattomina ja herra ilmoitti, että ei tykkää niistä. Siis suklaa hänelle kyllä maistuu, mutta nyt mikään näistä suklaista ei ollut hänen makuunsa. Tiesi maistamatta. Puhumattakaan että olisi mitenkään ilmaissut, että kiitos kuitenkin.
Kerran ei meinannut suostua syömään pullia kun näki, että ne oli tehty laktoosittomasta maidosta. Eli kun siinä purkissa lukee maitojuoma eikä maito oli este tälle. Siinä sitten selitä sille ääliölle, että sitä ei saa nimittää maidoksi, koska laktoosi suodatettu pois.
Eron jälkeen jostain syystä, ilmeisesti säälistä kun tiesin että sillä ei oo rahaa ruokaan kun elättäjä muutti pois, niin lupasin tehdä hänelle jotain ruokaa ja kutsua uuteen kotiini. No hän toivoi sitten pihviä. Erehdyin ostamaan entrecotea, jossa siis on mukana niitä välijuttuja. Osaan kyllä paistaa pihvin ihan hyvin. No siinä sitten tuijotan kun ex sylkee pihvinpalasia lautaselle. Olin vain äärettömän onnellinen, että hän oli vain käymässä.
Pöytätavathan opitaan kotona ja omena ei todellakaan ollut tässä tapauksessa pudonnut kauas puusta. Tämän sain todeta kun ensimmäistä kertaa kahvitin meidän molempien vanhempia. Ex-anoppi ei luonnollisesti edes maistanut kaikkea ja antoi paremmat ohjeet pariinkin leipomukseeni. Mun vanhemmat veti hyvällä halulla ja muisti jopa kehua.
Anteeksi pitkä viesti. Nyt en osannut tiivistää. :)
IHME VALITUSTA, JOKAISESSA ASIASSA ON JOTAIN KAUNISTA JA KIVAA.
Vierailija kirjoitti:
Kerran eräs kaverini tuli meille, hänellä oli kova nälkä ja avasi jääkaappimme ja söi lähestulkoon kaiken ruoan. Tämän jälkeen hän sotki pöydän ja lähtiessään vielä totesi, että olipas tylsää ja harmi kun ei saanut syödä omaa lempiruokaansa.
Aivan kamala "ystävä"!!! En tykkää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
IHME VALITUSTA, JOKAISESSA ASIASSA ON JOTAIN KAUNISTA JA KIVAA.
Totta!! olen ollut pitkään samaa mieltä, että valitus ei kanna mihinkään. Sen sijaan positiivinen asenne ja ystävälisyys kantaa aina.
Vierailija kirjoitti:
IHME VALITUSTA, JOKAISESSA ASIASSA ON JOTAIN KAUNISTA JA KIVAA.
Komppaan täysin! Suomalaiset, te olette valittajakansaa! Lisää positiivisuutta kiitos ! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran eräs kaverini tuli meille, hänellä oli kova nälkä ja avasi jääkaappimme ja söi lähestulkoon kaiken ruoan. Tämän jälkeen hän sotki pöydän ja lähtiessään vielä totesi, että olipas tylsää ja harmi kun ei saanut syödä omaa lempiruokaansa.
Aivan kamala "ystävä"!!! En tykkää
Aivan, mietin tismalleen samaa!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IHME VALITUSTA, JOKAISESSA ASIASSA ON JOTAIN KAUNISTA JA KIVAA.
Komppaan täysin! Suomalaiset, te olette valittajakansaa! Lisää positiivisuutta kiitos ! <3
Dislike. yleistit, että kaikki suomalaiset. EI vaan ymmärsin pointtisi. Samaa mieltä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
KIELIPOLIISI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden vuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomista ja toivat myös kavereita (ilman tuomisia) mukana. Paitsi että ruokaa oli alunperinkin liian vähän, nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisinä täyteen yhtään ajattelematta vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruuan tuoneille jäi jaettavaksi suunnilleen vain parin sentin siivu pizzaa kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa ja jättää muita täysin ilman.
Uudenvuoden nyyttärit on yhteen, sillä uusivuosi tarkoittaa sitä juhlaa, kun taas uusi vuosi tarkoittaa uutta vuotta. Tässä versio oikein kirjoitettuna. Ole hyvä :-) "Uudenvuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomisia, ja toivat myös kavereita, joilla ei myöskään ollut tuomisia mukana. Ruokaa oli alun perinkin liian vähän. Nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisenä täyteen, yhtään ajattelematta muiden vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruoan tuoneille jäi jaettavaksi suunilleen vain sentin siivu pitsaa, kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa, ja jättää muita täysin ilman mitään."
Olipa kuitenkin ikävä tarina. Mutta ehkä ensi kerralla nämä tarinan sankarit tuovat enemmän ruokaa teidän juhliin.
*SuunNilleen
Olen aina suvun juhlissa kummastellut vanhempaa serkunmiestä , jonka periaate on että hän ei jonota, neuvostoliitossa jonotettiin ja hän ei ole kommunisti. Eli 300 hengen häissä, jossa mies on sulhasen pikkuserkun miehen statuksella hän marssii seisovaan pöytään heti hääparin jälkeen. Tämä on tapahtunut kaikissa juhlissa, hän mättää lautasen täyteen tai enemmän kuin täyteen lihaa mitä on tarjolla, kerralla on otettava kaikki koska hänhän ei jonota.
Syötyään hän kohteliaana miehenä siirtyy ikkunapaikalla ja avaa ikkunan ettei kaikkien tarvitse kärsiä tupakansavusta.
No, viime kesän sukujuhlissa tuo 50v mies oli jo siinä kunnossa että vaimon piti jonottaa hänelle ruokaa, jalat eivät kantaneet 160kg ruhoa ruokapöytään asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jatkan vielä vuodatusta exästäni. :)
Kalaa meillä ei pystynyt syömään ollenkaan, ei allergian takia vaan sen takia, että ex ei voinut sietää sen hajua. Ja minä puolestani en voinut sietää nalkutusta kalan hajusta. Yhtenä jouluna sitten rohkaistuin ja päätin haluta joulupöytään graavi- ja kylmäsavulohta. Tätä ennen jouduin pyytämään exältäni, että hän ei kommentoisi mitään ikävää kalasta tai sen hajusta. Kuitenkin kyse ruoasta ja olisi mukava syödä ilman mitään ikävää kommentointia. Olin joutunut aikaisemmin kokemaan kun aikuinen mies pitelee nenäänsä kun ruokapöydässä on kalaa. No se joulu menikin ihan mukavasti. Tosin ruokaa jäi tosi paljon yli kun ex söi pelkästään kinkkua. Jotenkin olin ajatellut, että kai hän nyt maistaa laatikoita tai edes pari hernettä tai vaikka palan leipää. Rosollia tai muuta tällaista eksoottista en edes kuvitellut hänen laittavan suuhunsa. Mutta tosiaan vain kinkku kelpasi. Meni myös hämilleen kun katoin pöydän ja laitoin viinilasit. Shokkina minulle ei tullut, että punkku ei kelpaa mutta taas naisen päässäni kuvittelin, että voihan niistä juhlan kunniaksi muutakin juoda. Tai ihan varovaisesti sitä punaviiniä maistaa. Tortuista hän kyllä piti, kunhan oli toipunut alkujärkytyksestä, että luumuhillon tilalle voi laittaa muutakin hilloa. Sitä en muista miten joskus aikoinaan sain hänet maistamaan joulutorttuja mansikkahillolla.
Mun avopuoliso! Syö vaan tuttua ja turvallista, kieltäytyy jos jotain tarjotaan, ronkkii rusinat pullasta ja lohet leivän päältä, syö hillomunkin niin että jää vaan hillo lautaselle. Hävettää ja tästä on saatu kyllä aikaan useampikin riita. Ei juuri käydä kylässä muualla kun entisillä lukiokavereilla kylässä, ne osaa varata perusdominoita ja rusinatonta pulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi kielikyttä kirjoitti:
KIELIPOLIISI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden vuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomista ja toivat myös kavereita (ilman tuomisia) mukana. Paitsi että ruokaa oli alunperinkin liian vähän, nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisinä täyteen yhtään ajattelematta vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruuan tuoneille jäi jaettavaksi suunnilleen vain parin sentin siivu pizzaa kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa ja jättää muita täysin ilman.
Uudenvuoden nyyttärit on yhteen, sillä uusivuosi tarkoittaa sitä juhlaa, kun taas uusi vuosi tarkoittaa uutta vuotta. Tässä versio oikein kirjoitettuna. Ole hyvä :-) "Uudenvuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomisia, ja toivat myös kavereita, joilla ei myöskään ollut tuomisia mukana. Ruokaa oli alun perinkin liian vähän. Nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisenä täyteen, yhtään ajattelematta muiden vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruoan tuoneille jäi jaettavaksi suunilleen vain sentin siivu pitsaa, kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa, ja jättää muita täysin ilman mitään."
Olipa kuitenkin ikävä tarina. Mutta ehkä ensi kerralla nämä tarinan sankarit tuovat enemmän ruokaa teidän juhliin.
*SuunNilleen
HANKIKKAA ELÄMÄ. MIKÄ TEIJÄ ONGELMA ON KU KORJAILETTE TOISTEN KIRJOTUSVIRHEITÄ. VISSII VÄHÄ TYLSÄÄ...
Vierailija kirjoitti:
Parempi kielikyttä kirjoitti:
KIELIPOLIISI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden vuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomista ja toivat myös kavereita (ilman tuomisia) mukana. Paitsi että ruokaa oli alunperinkin liian vähän, nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisinä täyteen yhtään ajattelematta vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruuan tuoneille jäi jaettavaksi suunnilleen vain parin sentin siivu pizzaa kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa ja jättää muita täysin ilman.
Uudenvuoden nyyttärit on yhteen, sillä uusivuosi tarkoittaa sitä juhlaa, kun taas uusi vuosi tarkoittaa uutta vuotta. Tässä versio oikein kirjoitettuna. Ole hyvä :-) "Uudenvuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomisia, ja toivat myös kavereita, joilla ei myöskään ollut tuomisia mukana. Ruokaa oli alun perinkin liian vähän. Nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisenä täyteen, yhtään ajattelematta muiden vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruoan tuoneille jäi jaettavaksi suunilleen vain sentin siivu pitsaa, kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa, ja jättää muita täysin ilman mitään."
Olipa kuitenkin ikävä tarina. Mutta ehkä ensi kerralla nämä tarinan sankarit tuovat enemmän ruokaa teidän juhliin.
*SuunNilleen
HANKIKKAA ELÄMÄ. MIKÄ TEIJÄ ONGELMA ON KU KORJAILETTE TOISTEN KIRJOTUSVIRHEITÄ. VISSII VÄHÄ TYLSÄÄ...
Elä huua!
Vierailija kirjoitti:
Parempi kielikyttä kirjoitti:
KIELIPOLIISI kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uuden vuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomista ja toivat myös kavereita (ilman tuomisia) mukana. Paitsi että ruokaa oli alunperinkin liian vähän, nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisinä täyteen yhtään ajattelematta vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruuan tuoneille jäi jaettavaksi suunnilleen vain parin sentin siivu pizzaa kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa ja jättää muita täysin ilman.
Uudenvuoden nyyttärit on yhteen, sillä uusivuosi tarkoittaa sitä juhlaa, kun taas uusi vuosi tarkoittaa uutta vuotta. Tässä versio oikein kirjoitettuna. Ole hyvä :-) "Uudenvuoden nyyttäreissä puolet tulivat ilman tuomisia, ja toivat myös kavereita, joilla ei myöskään ollut tuomisia mukana. Ruokaa oli alun perinkin liian vähän. Nämä sankarit lastasivat lautasensa ensimmäisenä täyteen, yhtään ajattelematta muiden vieraiden lukumäärää suhteutettuna tarjoiluihin. Ruoan tuoneille jäi jaettavaksi suunilleen vain sentin siivu pitsaa, kun kukaan ei raaskinut sitä ottaa, ja jättää muita täysin ilman mitään."
Olipa kuitenkin ikävä tarina. Mutta ehkä ensi kerralla nämä tarinan sankarit tuovat enemmän ruokaa teidän juhliin.
*SuunNilleen
HANKIKKAA ELÄMÄ. MIKÄ TEIJÄ ONGELMA ON KU KORJAILETTE TOISTEN KIRJOTUSVIRHEITÄ. VISSII VÄHÄ TYLSÄÄ...
Eiköhän tuo suunNilleen-kommentti ollut lähinnä irvailua kielipoliisille.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös tapana kaveriporukassa järjestää illanistujaiset nyyttärimeiningillä. Viime aikoina on alkanut nyppimään, kun yksi pariskunta ei vaivaudu osallistumaan, ei vaikka heille hienovaraisesti (tai ihan suoraan) kertoisi, mitä voisi tuoda. Erityisesti tämä ärsyttää, koska kyse on työssäkäyvästä pariskunnasta, kun me muut (sinkut) olemme köyhiä opiskelijoita.
Viimeksi ehdotettiin, että pariskunta X voisi tuoda skumppapullon porukalle jaettavaksi. Vastauksena oli, että tuovat yhden mangon. Siis yhteisenä kahdelta henkilöltä. Muut tuomme esimerkiksi piirakoita, juustoja itsetehtyjen keksien kera tai leivonnaisia yms. No, lopulta se mangokin unohtui tuoda. Tarjoilut kyllä maistuvat. Hauskuutta tässä lisää se, että he illanvieton jo alettua laittoivat viestin, että myöhästyvät vähän. Juovat ensin yhteisen skumppapullonsa loppuun ja tulevat sitten.
meillä oli vst perhe. Tulivat yhden kerran ilman tuomisia, oli siis sovittu mitä kukin tuo. Ai me unohdettiin ja muiden ruokien kimppuun . Seuraavalla kerralla sanoin muistakaa sitten, kun viimeksi tulitte tyhjin käsin, joo joo. Ja tulivat toisenkin kerran tyhjin käsin. Mä olin silloin TOSI pa ja otti ihan helvetisti päähän. Me pidetään nämä kekkerit aina meillä, koska meillä on mm lapsiystävällinen koti, ei liikaa taidetta jne, sijainti hyvä ja musta juhlat ovat kivoja. Kun tämä perhe tuli, avasin oven ja kysyin ovella toitko nyt juuston mitä piti tulla. Toinen sanoi kun ei me saatu parkkipaikkaa kaupan edestä, sanoin menkää kokeilemaan uudestaan, toiste ette tule pummilla sisään ja laitoin oven kiinni. Lapset olivat ihan että häh. Soittivat ja sanoivat älä nyt ole tollanen, pysyin tiukkana ja sanoin te ootte niin pummeja, 2 työssä käyvää aikuista ja kehtaatte tulla toistamiseen syömään ilmaiseksi toisten ruokia. Jos haluatte osallistua, menkää kauppaan. Jos ette, menkään kotiin ja he lähtivät. Eivätkä tulleet takaisin.
Laitettiin kaikki mukana olevat ihan törkeesi kuvia fb.hen , mm herkkupöydästä. Lapset ovat yli 10v eli taatusti tajusivat mitä vanhemmat tekivät. Ei ollut eka kerta.
Seuraavalla kerralla, ehkä puolen vuoden päästä osallistuivat ja silloinkin toivat sen mitä pidettiin. Tällöinkin kerroin selkeät ohjeet, esim 500 g juustoa. Ja laitoin jos ei ole tätä kokoa, tuo isompi, ei pienempää, juustosta pitää jäädä kaikille.
Unohtui vielä sanoa, ekoissa juhlissa isä ja lapset rohmusivat tosi paljon ja isä valitti kun joku loppui, silloin sanoin missäs ne teidän tuomiset ovat, tais jäädä sinne omaan jääkaappiin. älä valita jos et ole osallistunut yhtään tuomisiin.
Nykypäivän lasten rohmuaminen ja nirsoilu on jotain käsittämätöntä. Kutsunkin lapsiperheitä vain kahville, kunnon ruoan syömistä en uskalla edes ajatella. Ei kysytä lupaa ottaa, syödään viimeiseen asti, juodaan monta lasia ja pissataan housuun kun ei huvita mennä vessaan, otetaan liikaa lautaselle ja jätetään kaikki, ruikutetaan kun ei tykätä, hosutaan ja heilutaan niin että muki varmasti kaatuu, juostaan välillä pois pöydästä tai salakuljetetaan keksejä muihin huoneisiin, pudotellaan suusta limaisia mällättyjä karkkeja mihin sattuu, liimataan purkkaa pöytien ja tuolien alle, sotketaan ruokia mössöksi joka jätetään syömättä... Kaikki tämä vanhempien silmien alla! Puhumattakaan synttäreistä, joissa lapset ovat ilman vanhempia. Herkkuja ja juomaa on varattava monikymmenkertaisesti pienellekin lapsijoukolle, kun mikään ei riitä ja lopulta suurin osa menee sotkettuna roskiin. Jokainen näistä asioista on tapahtunut meillä vain viime vuoden aikana. Tuttavapiiriimme taitaa kuulua peräti kaksi normaalia lapsiperhettä, loput ovat tätä luokkaa.
Esimerkki 1: Ystäväni kahden lapsensa kanssa. Toinen menee suoraan olkkariin mököttämään käytyään katsastamassa tarjottavat: mikään ei kelpaa, josta suuttuu. Äiti ei reagoi. Viisivuotias jää äidin kanssa pöytään ja toheltaa niin etten tahdo ehtiä kattaa äidille kuppia, kun pitää siirrellä maitopurkkia hosujan tieltä pois ja nostella keksivatia sivummalle ettei se putoa, (muovi)pöytäliina on jo puoliksi lattialla. Saan äidille teekupin ja lapselle mehun, mehu kaatuu kahdesti jonka onneksi osasin ennakoida laittamalla hyvin pienen määrän. Lasta kiinnostaa enemmän äidin teepussi kuin oma syömisensä. Äiti antaakin lapsen ottaa teepussin likoamaan mehumukiin ja lapsi keksii pudotella sekaan piparin paloja sekoittaen sotkua lusikalla. Äiti ei sano mitään mutta maitoa hän ei anna lapsen kysyessä enää sekaan kaataa. Lapsi ottaa lautaselleen kahta eri kakkua ja kahta keksiä kaksi kumpaakin, syö toisesta kakusta puolet ja sotkee loppuja mössöksi. Lapsi kaapaisee sormillaan koristeet kakun päältä ja nauraa päälle. Äiti jatkaa iloisena juttuaan eikä näe lapsensa tekemisissä mitään erikoista.
Esimerkki 2: Sukulaispariskunta 3 lapsen kanssa. Lapset ovat erittäin nirsoja. Syntymäpäivillä on pöytään katettu sen seitsemää sorttia ja enemmänkin mutta nämä eivät tahdo löytää mitään syömistä. Juomaksi kelpaa maito kun mikään kolmesta mehusta ja limusta ei ole oikeaa, maitokin jää lopulta juomatta kun se onkin sinistä eikä punaista. Yksi lapsi istuu viisi sekuntia pöydässä irvistellen, jolloin sanon että voit kyllä mennä leikkimään jos et halua ottaa mitään. Toinen uskaltaa ottaa palan omenapiirakkaa lautaselleen. Nuorin tunkee suunsa täyteen karkkeja, jotka aikansa pureksittuaan ja kuola suupielistä valuen pudottaa mömmön isänsä tarjoamaan lautasliinaan. Omenapiirakan syöjä on saanut piirakan leviteltyä muruiksi lautaselleen ja laittaa pienen palan suuhunsa. Hän yökkii ja lopulta oksentaa päälleen, oksennusta on pöydän lisäksi tuolilla ja lattialla, ja sitä seuraa hirveä itku. Minä siivoan, lohdutan ja etsin lapselle lainavaatteet vanhempien jatkaessa seurustelua muiden vieraiden kanssa.
Esimerkki 3: Ystäväni kahden lapsen kanssa. Näitä vieraita varten pitää varata herkkuja moninkertaisesti, koska lapset syövät oksennukseen saakka ja jatkavat senkin jälkeen, ei mitään rajaa. Katoin 10:lle hengelle 40 keksiä, nämä lapset söivät ne yksin ennen kuin vieraat pääsivät pöytään. Samoin oli tyhjätty karkkikuppi, jossa oli 1,5 isohkoa pussia karkkia. Huomasin asian vasta siirtyessämme keittiöön. Olin lapsille hieman vihainen mutta äiti vain naureskeli, että tämmöisiä nämä nyt vaan ovat. Sitten lapset istuvat muiden joukkoon pöytään ja aloittavat "oikean" syömisen, vielä mahtui kakkua ja limpparia. Syömisen jälkeen pöytä, tuoli ja pöydän alusta ovat molempien lasten jäljiltä täynnä sotkua.
Miehen veli ja tämän vaimo ovat välillä aika rasittavia. Molemmat perheet majoituimme anoppilaan, koska olimme menossa sukulaisten häihin. Ajoimme anoppilaan perjantaina töiden jälkeen. Anoppilassa ei ollut meidän perheelle mitään syömistä, kun miehen veli oli syönyt meillekin varatut ruuat. Tai ainakin makkarat, vaimonsa ei ilmeisesti yleensä makkara syö, ainakaan muiden nähden.
Okei, olimme vähän törppöjä itsekin, kun emme käyneet välillä syömässä tai selvittäneet ruokatilannetta.
Lähdimme miehen kanssa kauppaan, ostimme salaattia ja naudan ulkofilettä grillattavaksi koko porukalle ( 6 aikuista ja 4 lasta). Miehen veljen vaimolle ei kelvannut ruoka, sillä hän ei voi syödä soijaa, paukautti huoneen oven kiinni ja mökötti illan huoneessa vauvan kanssa. Karjui välillä meidän pojalle, että tämä pitää liikaa meteliä, vaikka oma poikansa (ja miehensä!) mekasti paljon isommalla äänellä.
Ihmettelen suuresti, että mistä hän koko soijan edes keksi - liekö siitä, että appi on joskus käyttänyt marinadissa soijakastiketta? Joka tapauksessa lihat grillattiin marinaditta. Heidän lapselleen ei ruoka kelvannut, joten mieheni söi sitten lihan, jota lapsi ei suostunut edes maistamaan. Siitä kyseinen rouva muisti mainita, kuinka mieheni "syö ruuan lapselta", eli kuitenkin oven läpi kuunteli mitä puhuttiin :D
Seuraavalle päivälle anopin oli tarkoitus tehdä keittoa, joten kävimme miehen kanssa vielä yöllä huoltoasemalta hakemassa tarvikkeet keittoon. Ennen häitä kävimme anopin kanssa kampaajalla, joten sillä aikaa muut olivat santsanneet keittoa reilusti, joten söimme anopin kanssa sitten vähän leipää kun emme keitolle kerenneet, vaikka sitä iso kattilallinen olikin.
Tämän jälkeen emme ole enää majoittuneet anoppilaan yhtä aikaa miehen veljen perheen kanssa. Mielummin menen hotelliin. Lisäksi kyseinen rouva yhä edelleen hän karjuu herkästi meidän pojalle. Esim. oma lapsensa jätti portaikon portin auki, meidän pojalle karjuttiin "kuinka vauva voi kuolla jos tippuu portaista". Samoin poikamme makasi sohvalla ja heidän lapsi kiipesi pojan päälle ja tippui sohvalta -> sekin oli meidän pojan vika. Sanomattakin selvää, että poikamme pahoitti mielensä syytöksistä. Sinänsä harmi, kun serkukset kuitenkin olisivat mielellään yhdessä.
ONPA IHANA KOMMENTTI! HIENOA, ETTÄ JOKU PITÄÄ HUOLTA OIKEINKIRJOITUKSESTA!