Alanko tätiytyä väistämättä? Katselin ajeltuja sääriäni ja ajattelin

Vaihdevuosien aikana mulla on osa takasäären karv. poissa. Kadonneet, niitä ei ole. En tiedä mitä on tapahtunut. Muussa osassa on.

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuosien aikana mulla on osa takasäären karv. poissa. Kadonneet, niitä ei ole. En tiedä mitä on tapahtunut. Muussa osassa on.

Jotain hyvää vaihdevuosissakin!

Mä oon 32 v eli toivottavasti ne ei ala täällä ihan vielä.

Ap

Ismo Alanko?

Mä ajelen kainalokarvat pois ympäri vuoden. Säärikarvat kesäksi. En ajatellut luopua siitä niin kauan kuin höylä pysyy kädessä.

Minusta se on perussiisteyttä, enkä aio luopua siitä.

Vierailija kirjoitti:

Mä ajelen kainalokarvat pois ympäri vuoden. Säärikarvat kesäksi. En ajatellut luopua siitä niin kauan kuin höylä pysyy kädessä.

Minusta se on perussiisteyttä, enkä aio luopua siitä.

Kainalokarvat ajelen minäkin, se tuntuu järkevältä ihan jo deodorantin käytön kannalta.

Sääret saavat varmaan jatkossa jäädä naturelleiksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ajelen kainalokarvat pois ympäri vuoden. Säärikarvat kesäksi. En ajatellut luopua siitä niin kauan kuin höylä pysyy kädessä.

Minusta se on perussiisteyttä, enkä aio luopua siitä.

 

Kainalokarvat ajelen minäkin, se tuntuu järkevältä ihan jo deodorantin käytön kannalta.

Sääret saavat varmaan jatkossa jäädä naturelleiksi.

 

Ap

Mä en aio jättää. Muutama harva ja pitkä tumma karva näyttää vielä tyhmemmältä kuin se entinen turkki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ajelen kainalokarvat pois ympäri vuoden. Säärikarvat kesäksi. En ajatellut luopua siitä niin kauan kuin höylä pysyy kädessä.

Minusta se on perussiisteyttä, enkä aio luopua siitä.

 

Kainalokarvat ajelen minäkin, se tuntuu järkevältä ihan jo deodorantin käytön kannalta.

Sääret saavat varmaan jatkossa jäädä naturelleiksi.

 

Ap

 

Mä en aio jättää. Muutama harva ja pitkä tumma karva näyttää vielä tyhmemmältä kuin se entinen turkki.

Mulla on tasaisesti vaaleaa ja huomaamatonta karvaa. Nyt kun mietin niin en tiedä miksi olen niitä tähän asti sheivannut.

Ap

Mikä tässä nyt on sen ongelma? Että säärikarvat ei häiritse?

Minä en pahemmin talvisin viitsi ajella mitään karvoja kun ei ne vaatteiden alta näy. Minua ne karvaiset sääret ei häiritse, mutta jos olen menossa jonnekin ihmisten ilmoille missä sääret tai kainalot näkyy niin ajelen lähinnä muiden vuoksi pois ettei ketään muuta ällötä ne karvat. Tässä on kyse ihan vain laiskuudesta ja olen tehnyt näin jo ties kuinka kauan. Nykyään ehkä olen jo täti-ihminen iältä ja asenteilta, mutta samalla tavalla olen ollut ajamatta karvoja jo silloin kun olin vielä nuori ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tässä nyt on sen ongelma? Että säärikarvat ei häiritse?

Minä en pahemmin talvisin viitsi ajella mitään karvoja kun ei ne vaatteiden alta näy. Minua ne karvaiset sääret ei häiritse, mutta jos olen menossa jonnekin ihmisten ilmoille missä sääret tai kainalot näkyy niin ajelen lähinnä muiden vuoksi pois ettei ketään muuta ällötä ne karvat. Tässä on kyse ihan vain laiskuudesta ja olen tehnyt näin jo ties kuinka kauan. Nykyään ehkä olen jo täti-ihminen iältä ja asenteilta, mutta samalla tavalla olen ollut ajamatta karvoja jo silloin kun olin vielä nuori ihminen.

Ei ole ongelmaa, havainnointia vain. Vielä 10 vuotta sitten ei olisi tullut pieneen mieleenkään että sääret voi jättää myös ajelematta. Nyt koko touhu tuntuu ajan haaskaukselta.

En minäkään talvisin ole ajellut jalkoja muuta kuin eritystilanteita varten (esim. nyt ne paljukekkerit).

Ap

Suuret on ongelmat. Hoh hoijaa. 

Miksi mä en saa mitään vaaleaa ja huomaamatonta? Säärikarvat ovat edelleen kuin tummaa teräsvillaa, kulmakarvat kasvavat mihin sattuu vuosikymmenten nyppimisestä huolimatta ja nykyään missä sattuu on myös leuassa ja reisissä. Moniteholasien kanssa ei aina edes huomaa.

Hmph. Luulisi tukan olevan muhkea, mutta se on perisuomalainen liru. Ei ole sentään uskaltanut harventua, vielä.

Mulla on tätireidet, pieniä katkenneita pintaverisuonia.

N45

Vierailija kirjoitti:

Suuret on ongelmat. Hoh hoijaa. 

Ei ole minkäänlaista ongelmaa.

Ap

Minulla kasvaa tummat säärikarvat. Sheivailen kesäisin säännöllisesti mutta talvella vain silloin tällöin. En jaksa välittää. T. 4-kymppinen nainen

Mitä vähemmän miellyttämisenhalua sitä suurempaa on henkinen kasvu ollut. Hyvä hygienia, siistit kauniit vaatteet ja terveet elintavat riittää tätä nykyä, vaikka onhan se laittautuminenkin välillä kivaa. Mutta se on nimenomaan kivaa, ei sellaista pakonomaista "kääk en voi tehdä sitä ja tätä kun en ole ajellut säärikarvoja ja meikannut"

Vierailija kirjoitti:

Mä ajelen kainalokarvat pois ympäri vuoden. Säärikarvat kesäksi. En ajatellut luopua siitä niin kauan kuin höylä pysyy kädessä.

Minusta se on perussiisteyttä, enkä aio luopua siitä.

Mulla taas on tullut ihan erilainen suhde ihokarvoihin. En pidä niitä epäsiisteinä. Kainalokarvoja oon pitänyt jo 20 vuotta, ajelen aina, kun kasvavat liian pitkäksi.

Vierailija kirjoitti:

Miksi mä en saa mitään vaaleaa ja huomaamatonta? Säärikarvat ovat edelleen kuin tummaa teräsvillaa, kulmakarvat kasvavat mihin sattuu vuosikymmenten nyppimisestä huolimatta ja nykyään missä sattuu on myös leuassa ja reisissä. Moniteholasien kanssa ei aina edes huomaa.

Hmph. Luulisi tukan olevan muhkea, mutta se on perisuomalainen liru. Ei ole sentään uskaltanut harventua, vielä.

Mulla on tätireidet, pieniä katkenneita pintaverisuonia.

N45

Karvoissakin on tosiaan suomalaisten keskenkin hirvittävät erot. Tiedän yhden ihan perisuomalaisen naisen jonka säärikarvat ovat pikimustat, kihartuvat ja niin tuuheat että ihoa ei alta oikein edes näy.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitä vähemmän miellyttämisenhalua sitä suurempaa on henkinen kasvu ollut. Hyvä hygienia, siistit kauniit vaatteet ja terveet elintavat riittää tätä nykyä, vaikka onhan se laittautuminenkin välillä kivaa. Mutta se on nimenomaan kivaa, ei sellaista pakonomaista "kääk en voi tehdä sitä ja tätä kun en ole ajellut säärikarvoja ja meikannut"

Totta. Samalta alkanut tuntua täällä.

Mietin eilen itsekin että ajellako vai ei. Tiesin jo etukäteen että kys. kinkereissä moni naisista ei aja edes kainaloitaan, joten mitään ryhmäpainetta ei ollut. Ehkä ajattelin että tulee enemmän juhlafiilis kun sheivaa. Ei se mitään fiilistä kylläkään muuttanut.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ajelen kainalokarvat pois ympäri vuoden. Säärikarvat kesäksi. En ajatellut luopua siitä niin kauan kuin höylä pysyy kädessä.

Minusta se on perussiisteyttä, enkä aio luopua siitä.

Mulla taas on tullut ihan erilainen suhde ihokarvoihin. En pidä niitä epäsiisteinä. Kainalokarvoja oon pitänyt jo 20 vuotta, ajelen aina, kun kasvavat liian pitkäksi.

Ei ne ole likaiset eikä sillä tavalla epäsiistit, vaan rumat. Epäesteettiset. En halua katsella itsessäni mitään epäesteettistä minkä voin helpolla poistaa.

Enkä kyllä halua katsella muidenkaan kainalo- ja säärikarvoja. Jos ei niitä viitsi ajaa pois, niin peittää vaatteilla sitten. Se on vähän sama kuin kulkisi likaisin hiuksin ihmisten ilmoilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ajelen kainalokarvat pois ympäri vuoden. Säärikarvat kesäksi. En ajatellut luopua siitä niin kauan kuin höylä pysyy kädessä.

Minusta se on perussiisteyttä, enkä aio luopua siitä.

Mulla taas on tullut ihan erilainen suhde ihokarvoihin. En pidä niitä epäsiisteinä. Kainalokarvoja oon pitänyt jo 20 vuotta, ajelen aina, kun kasvavat liian pitkäksi.

 

Ei ne ole likaiset eikä sillä tavalla epäsiistit, vaan rumat. Epäesteettiset. En halua katsella itsessäni mitään epäesteettistä minkä voin helpolla poistaa.

Enkä kyllä halua katsella muidenkaan kainalo- ja säärikarvoja. Jos ei niitä viitsi ajaa pois, niin peittää vaatteilla sitten. Se on vähän sama kuin kulkisi likaisin hiuksin ihmisten ilmoilla.

Eihän se ole ollenkaan sama.

Mikä muiden karvoissa ärsyttää?

Ap

Mä katson tätiytymisen alkaneen kolmestaviidestä. Vuoden sisällä luovuin korkeista koroista, jotka sentään siihen saakka olivat aina, ja stringeistä. Ensimmäiset alkoivat yhtäkkiä aiheuttaa mieletöntä kipua kävellessä ja toiset, no, sain jonkun ahaa-elämyksen, kun pyykkiä ripustaessa sanoin joskus miehelle, etteivät miehet ikipäivänä suostuisi käyttämään narua persvaossa. "Eivät tietenkään", kuului hölmistynyt vastaus.

Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään äkkinäistä. Ehkä homma etenee nykäyksittäin. Tosin nykyään olen henkisesti jo syvällä, tänään olen syönyt kaksi laskiaispullaa ja pullakrapulassa katsellut youtubesta sekä hydrauliprässiä että kissavideoita.