Luetellaan ikisinkkujen tyypillisimpiä piirteitä.
Kaikilla on varmaan niitä kavereita, jotka eivät löydä sitä oikeaa ja jokainen on varmaan huomannut sellaisia piirteitä näissä ihmisissä, joka edesauttaa sinkkuna pysymiseen. Minä aloitan:
- liian analysoiva (takertuu kaikkiin pikkuseikkoihin ja näkee niissä jotain "piiloviestintää"
- neuroottisuus (esim. ylisiisti, ylihuolehtiva)
- rutiinit tärkeitä (ei uskalla heittäytyä elämän vietäväksi)
- kaikkititäväisyys (varsinkin miessinkuilla)
Saa jatkaa!!
Kommentit (192)
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on varmaan niitä kavereita, jotka eivät löydä sitä oikeaa ja jokainen on varmaan huomannut sellaisia piirteitä näissä ihmisissä, joka edesauttaa sinkkuna pysymiseen. Minä aloitan:
- liian analysoiva (takertuu kaikkiin pikkuseikkoihin ja näkee niissä jotain "piiloviestintää"
- neuroottisuus (esim. ylisiisti, ylihuolehtiva)
- rutiinit tärkeitä (ei uskalla heittäytyä elämän vietäväksi)
- kaikkititäväisyys (varsinkin miessinkuilla)
Saa jatkaa!!
Mä en tunne kun kaksi ikisinkkua, molemmat miehiä, kumpikin tällä hetkellä yli 10v sinkkuna jotain kuukauden säätöjä lukuunottamatta. Eikä yksikään mainitsemistasi kohdista päde kumpaankaan. Rupesin oikein pohtimaan asiaa, yhteistä heille on liiallinen heittäytyminen elämän vietäväksi, runsas baareilu (no toisaalta, mikäs siinä poikamiehenä mennessä), sarkastinen huumorintaju ja komea naama. Että piparia piisaa kyllä, siitä ei ole kyse.
Toinen näistä miehistä on paras ystäväni, ja olen tullut siihen tulokseen, että se on oikeasti toivoton romantikko. Odottaa Sitä Oikeaa, joka vie jalat alta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa yleistämistä. Olen kyllä huomannut vain pariutuneissa mammoissa tuota ylisiisteysneuroosia, paskan analysointia, rutiineja ja kaikkitietävyyttä. Itse olen sinkkuna siksi, että en vain luota miehiin. Olen nähnyt liian paljon pettämistä parisuhteessa ja ollessani tietämättäni toisena naisena. T: Vanha piika
Naiset katkeroituvat miehistä, koska sekaantuvat eriasteisiin jännämiehiin.
Sitten nämä naiset yleistävät kokemuksensa kaikkiin miehiin. Vain pieni osa miehistä on "jänniä" ja hässii ympäriinsä - tai edes yrittää. Eikä se ole edes ulkonäkö- tai statuskysymys, vaan riippuu miehen luonteesta.
Naisten kapeasta miesmausta 'kärsii' paitsi miehet, myös naiset itse. Jättäkää nyt ihmeessä jännämiehet jännänaisille: Esko Eerikäinen Martinalle jne :D
Huoh, ei niistä kaikki ole olleet ensivaikutelmaltaan tyypillisiä jännäkakkoja, enkä esim. baarista koskaan etsi seuraa tai netistä. Olen ollut esim. ihan parin perus insinörtin, historian opiskelijan, amanuenssin ja humanistihipin kanssa, mutta loppujen lopuksi ihan samanlaisia munansa vietävissä olevia otuksia hekin olivat.
Hyvä tavaton. Olen harvinainen poikkeus sinkkujen joukossa!
T. Omasta rauhasta tykkäävä, terve, kiva, ystävällinen ja nätti nainen :)
30v naispuolinen ulkonäöltään keskinkertainen ikisinkku-tuttuni julisti eräissä juhlissa: "Mä haluun sellaisen miehen jota voin katsoa ylöspäin. Miehen pitää olla komea sekä älykkäämpi ja menestyneempi kuin minä."
Yllätys, yllätys, sinkkuus jatkuu vuodesta toiseen.
Miellän ikisinkku-termin vähän sellaiseksi että sillä viitataan vasten tahtoaan sinkkuina oleviin. Minä tunnen sellaisia naisia kaksi, ja he ovat muuten kuin yö ja päivä - toinen on kovin "hieno nainen" joka halveksii ihmisiä ties millä perusteilla, toinen sellainen todella likaista huumoria viljelevä tyyppi jonka imago on "maalaistollo" - mutta yksi asia heitä yhdistää. Kumpikin etsii hyvin tarkkaan määriteltyä miestä täyttämään tietynlaisen roolin elämässä. Miehiä ei nähdä yksilöinä joilla on tunteet, vaan uskotaan että kaikki miehet ovat pohjimmiltaan täysin samanlaisia, ja ainoa kriteeri miehelle on että vastaa tiettyjä speksejä (ulkonäkö, työpaikka, vaatetyyli, harrastukset).
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on varmaan niitä kavereita, jotka eivät löydä sitä oikeaa ja jokainen on varmaan huomannut sellaisia piirteitä näissä ihmisissä, joka edesauttaa sinkkuna pysymiseen. Minä aloitan:
- liian analysoiva (takertuu kaikkiin pikkuseikkoihin ja näkee niissä jotain "piiloviestintää"
- neuroottisuus (esim. ylisiisti, ylihuolehtiva)
- rutiinit tärkeitä (ei uskalla heittäytyä elämän vietäväksi)
- kaikkititäväisyys (varsinkin miessinkuilla)
Saa jatkaa!!
Minä olin ikisinkku 42-vuotiaaksi asti. Olin läheisyyskammoinen ja sitoutumiskammoinen. En halunnut päästää ketään lähelleni. Olen luonteeltani todella erakko ja viihdyn yksin, joten en voinut kuvitella asumista yhdessä toisen ihmisen kanssa. Lopulta yksi sitkeä mies onnistui murtautumaan läpi noista muureistani, mutta yhdessä asuminen on edelleen vaikeaa. Onneksi hän on niin joustava, että ymmärtää, että tarvitsen joka päivä paljon omaa aikaa. Hän lähtee mielelläänkin omiin harrastuksiinsa, jotta saan olla yksin kotona.
Olin osittain ikisinkku myös siksi, että luulin olevani aseksuaali, ettei seksi kiinnstaisi minua. Ajatus parisuhteesta, jossa olisi pakko harrastaa seksiä säännölliseti, tuntui vastenmieliseltä. Vasta vanhemmiten tajusin, että minulla on ikäänkuin fetissi, sellainen seksuaalisuus, joka ei ole ihan valtavirtaa. Siksi suurin osa miehistä ei sytyttänyt millään lailla, vaan vasta sellainen, joka osui juuri siihen erikoiseen mieltymykseeni.
Nämä kommenttina ap:lle, joka tuntuu haluavan lietsoa ajatusta, että kaikki ikisinkut muka etsisivät suhdetta ja olisivat onnettomia yksin. Suurin osa lienee yksin omasta tahdostaan.
lihava
asuu 40v. äitinsä kanssa
hikinen
ruma
ei huolehdi ulkonäöstään
rumat vaatteet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on varmaan niitä kavereita, jotka eivät löydä sitä oikeaa ja jokainen on varmaan huomannut sellaisia piirteitä näissä ihmisissä, joka edesauttaa sinkkuna pysymiseen. Minä aloitan:
- liian analysoiva (takertuu kaikkiin pikkuseikkoihin ja näkee niissä jotain "piiloviestintää"
- neuroottisuus (esim. ylisiisti, ylihuolehtiva)
- rutiinit tärkeitä (ei uskalla heittäytyä elämän vietäväksi)
- kaikkititäväisyys (varsinkin miessinkuilla)
Saa jatkaa!!Mä en tunne kun kaksi ikisinkkua, molemmat miehiä, kumpikin tällä hetkellä yli 10v sinkkuna jotain kuukauden säätöjä lukuunottamatta. Eikä yksikään mainitsemistasi kohdista päde kumpaankaan. Rupesin oikein pohtimaan asiaa, yhteistä heille on liiallinen heittäytyminen elämän vietäväksi, runsas baareilu (no toisaalta, mikäs siinä poikamiehenä mennessä), sarkastinen huumorintaju ja komea naama. Että piparia piisaa kyllä, siitä ei ole kyse.
Toinen näistä miehistä on paras ystäväni, ja olen tullut siihen tulokseen, että se on oikeasti toivoton romantikko. Odottaa Sitä Oikeaa, joka vie jalat alta.
Romantikko on väärä sana kuvaamaan miestä, joka odottaa missinaista viemään jalat alta.
Vierailija kirjoitti:
- pieni muna.
- ruma
- läski
Minulla on kaikki nuo ominaisuudet enkä ole sinkkuna ollut juuri koskaan :D
Kaikki eivät edes halua parisuhdetta. Inhottaa kun aina etsitään vikoja ja syitä miksi joku on sinkku eikä koskaan löydä ketään. Kaikki eivät tosiaan halua asua parisuhteessa ja viihtyvät yksinkin.
Joidenkin kohdalla sellainen ehdottomuus esim. virheille, eivät osaa asettua toisten asemaan. Sosiaalisten taitojen puute, tarve vähätellä muiden sanomisia ja tekemisiä. Toinen vaihto ehto miespuolisissa ikisinkuissa on, että tyytyvät olemaan aina se kaveri (ehkeivät muuta kaipaakaan).
Vierailija kirjoitti:
lihava
asuu 40v. äitinsä kanssa
hikinen
ruma
ei huolehdi ulkonäöstään
rumat vaatteet
No jos äiti on 40v, niin ei tuo sinkku vielä kovin vanha ole, eli ei juuri voi luokitella ikisinkuksi.
Mitäpä jos nämä ikisinkut yksinkertaisesti vain nauttivat yksinolostaan ja vapaudestaan. Sekös sitten yh-äitejä ja perhehelvetissä eläviä kismittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikilla on varmaan niitä kavereita, jotka eivät löydä sitä oikeaa ja jokainen on varmaan huomannut sellaisia piirteitä näissä ihmisissä, joka edesauttaa sinkkuna pysymiseen. Minä aloitan:
- liian analysoiva (takertuu kaikkiin pikkuseikkoihin ja näkee niissä jotain "piiloviestintää"
- neuroottisuus (esim. ylisiisti, ylihuolehtiva)
- rutiinit tärkeitä (ei uskalla heittäytyä elämän vietäväksi)
- kaikkititäväisyys (varsinkin miessinkuilla)
Saa jatkaa!!Mä en tunne kun kaksi ikisinkkua, molemmat miehiä, kumpikin tällä hetkellä yli 10v sinkkuna jotain kuukauden säätöjä lukuunottamatta. Eikä yksikään mainitsemistasi kohdista päde kumpaankaan. Rupesin oikein pohtimaan asiaa, yhteistä heille on liiallinen heittäytyminen elämän vietäväksi, runsas baareilu (no toisaalta, mikäs siinä poikamiehenä mennessä), sarkastinen huumorintaju ja komea naama. Että piparia piisaa kyllä, siitä ei ole kyse.
Toinen näistä miehistä on paras ystäväni, ja olen tullut siihen tulokseen, että se on oikeasti toivoton romantikko. Odottaa Sitä Oikeaa, joka vie jalat alta.
Kyllä fiksut naiset kiertää nämä kuppakullit kaukaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä tavaton. Olen harvinainen poikkeus sinkkujen joukossa!
T. Omasta rauhasta tykkäävä, terve, kiva, ystävällinen ja nätti nainen :)
Niin omasta mielestäsi. Tuo on juuri minun tuntemien sinkkujen suurin ongelma, näkee itsensä täysin eri tavalla kun muut näkevät. Ehkä se johtuu juuri siitä sinkkudesta, ei ole toista ihmistä antamassa kritiikkiä ja perspektiiviä elämään. Käsitys itsestä on epärealistinen. En toki syytä tästä sinkkuja, hehän ovat tilanteensa uhreja.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nämä ikisinkut yksinkertaisesti vain nauttivat yksinolostaan ja vapaudestaan. Sekös sitten yh-äitejä ja perhehelvetissä eläviä kismittää.
Usein kuulee tätä että oikeasti sinkut ovat hauskempia, parempia ja itsenäisempiä ihmisiä. Mietityttää että jos on onnellinen noin, miksi pitää haukkua toisten elämänvalintoja tuolla tavalla?
Ja ei, itse en hauku sinkkuja. Kuten kirjoitin, koen että tällaisiin keskusteluihin on järkevämpi kirjoittaa niistä jotka haluaisivat suhteen mutta eivät saa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät edes halua parisuhdetta. Inhottaa kun aina etsitään vikoja ja syitä miksi joku on sinkku eikä koskaan löydä ketään. Kaikki eivät tosiaan halua asua parisuhteessa ja viihtyvät yksinkin.
No lähinnä tämä ketju olikin tarkoitettu avuksi niille sinkuille, jotka EIVÄT halua olla yksin. Harva varmaan kehtaa sanoa sinkkuystävälleen, joka itkee yksinäisyyttään, että "kuule sä olet liian analysoiva ja neuroottinen, ettei kukaan jaksa tuollaista naista". Itselläni kolme ystävätärtä, jotka jatkuvasti pohtivat syytä yksinäisyydelleen, eikä minulla ainakaan ole sydäntä sanoa faktoja. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät edes halua parisuhdetta. Inhottaa kun aina etsitään vikoja ja syitä miksi joku on sinkku eikä koskaan löydä ketään. Kaikki eivät tosiaan halua asua parisuhteessa ja viihtyvät yksinkin.
No lähinnä tämä ketju olikin tarkoitettu avuksi niille sinkuille, jotka EIVÄT halua olla yksin. Harva varmaan kehtaa sanoa sinkkuystävälleen, joka itkee yksinäisyyttään, että "kuule sä olet liian analysoiva ja neuroottinen, ettei kukaan jaksa tuollaista naista". Itselläni kolme ystävätärtä, jotka jatkuvasti pohtivat syytä yksinäisyydelleen, eikä minulla ainakaan ole sydäntä sanoa faktoja. Ap
Outo lähestymistapa auttaa tuo pilkkaaminen. Miksi kukaan haluaisi sun apuas? Ja miksi luulet noin hyvin tietäväsi syyn kenenkään sinkkuudelle? Se, että olet vierestä seurannut ja päästäsi kehittänyt syyn ei riitä. Ei kovinkaan luotettavaa eikä faktoiksi laskettavia nämä sun syyt välttämättä. Parisuhde ei tee kenestäkään asiantuntijaa näissä asioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät edes halua parisuhdetta. Inhottaa kun aina etsitään vikoja ja syitä miksi joku on sinkku eikä koskaan löydä ketään. Kaikki eivät tosiaan halua asua parisuhteessa ja viihtyvät yksinkin.
No lähinnä tämä ketju olikin tarkoitettu avuksi niille sinkuille, jotka EIVÄT halua olla yksin. Harva varmaan kehtaa sanoa sinkkuystävälleen, joka itkee yksinäisyyttään, että "kuule sä olet liian analysoiva ja neuroottinen, ettei kukaan jaksa tuollaista naista". Itselläni kolme ystävätärtä, jotka jatkuvasti pohtivat syytä yksinäisyydelleen, eikä minulla ainakaan ole sydäntä sanoa faktoja. Ap
No olisitko ap sitten itse aidosti iloinen, jos nyt joku näistä sinun liian analysoivaksi ja neuroottisiksi luokittelemistasi naisista löytäisikin itselleen ihanan kumppanin. Koska eihän kai heille voi olla oikeaa kumppania kun ovat (mielestäsi) vääränlaisia. Ja toisaalta voit miettiä millainen itse olisit, jos olisit ollut kauan yksin. Ellet sitten ole sellainen kylmä tyyppi, joka on aina jonkun kanssa suhteessa ihan vaan käytännön etujen takia. Rakastatko puolisoasi, kuvitteletko että hänet on helppo välittömästi korvata uudella jos jäätkin yksin.
Ehkä näin, mutta toisaalta voi miettiä mikä on syy ja mikä on seuraus. Jatkuvat pettymykset tuskin tuovat parasta esiin kenestäkään. Vaikka pitäisi tietenkin aina yrittää olla positiivinen ja uskoa tulevaisuuteen, niin se on vaikeaa jos on paljon huonoja kokemuksia. Miksi sitten osalla ihmisistä niitä huonoja kokemuksia kertyy nuoresta asti enemmän, sitä en tiedä, mutta kukaan ei huomioideni mukaan ole immuuni.
On ihmisiä, joilla on ensin mennyt kaikki ns. putkeen: kavereita, kiva ulkonäkö, seurustelut, työt, talot ym. He saattavat kuitenkin romahtaa ensimmäisestä vastoinkäymisestä ja seota ihan täysin. Sellainen pettymystä kestämään oppinut sitten yrittää pakertaa eteen päin rutiiniensa ja lemmikkinsä kanssa ja sitä on helppo tietenkin pilkata. Mutta todellisia asiantuntijoita ovat vain ne, jotka ovat vaikeuksista huolimatta saaneet elämänsä suunnan käännettyä.