Miten vääränlainen olet AV-oppien mukaan?

Oon 

- 24vuotias

- Inhoan lapsia

- Keskivaikea masennus ja sosiaalisten tilanteiden pelko

- Ei ammattia, ei töitä

- 5kg ylipainoinen

- Syön paljon suklaata ja sipsejä

- Mieheni käy töissä ja asumme yhdessä, joten AV mammojen mukaan olen pelkkä lompakkoloinen, hyi hyi

- Omistamme 3 koiraa

- Kesäisin käyn postilaatikolla crocsit jaloissa. Ja mikä pahinta, naapurin mummo on nähnyt!

Vierailija kirjoitti:

Olen nainen 33v

Tuotantotalouden diplomi-insinööri

Naimisissa, ei lapsia, mutta ehkä tulevaisuudessa sellainenkin. Yhdessä olemme olleet 7 vuotta.

Urakeskeinen, tällä hetkellä asiantuntijatyössä, myös alaisia. Olen pidetty esimies, arvostan alaisiani ja heidän osaamistaan, ovat minua taitavampia, onneksi. Työ kansainvälisessä kiinteistösijoitusalan yrityksessä.

Talouden vuositulot viime verovuonna 140 000

Matkustelemme melko paljon, olen käynyt yli 40 maassa, monessa näistä monia monia kertoja. Kaikilla muilla mantereilla olen käynyt paitsi Etelänavalla. Kohteina sekä luksuskohteita (Seychellit, Malediivit jne) että pidempiä reppureissuja (Malesia, Vietnam, Aussit, Uusi-Seelanti) ja aktiivilomia (sukellusta, laskettelua, pyöräilyä, patikointia)

Seuraan muotia ja minua kehutaan usein tyylikkääksi.

Asun omistusasunnossa Helsingin Eirassa, asunnossa on yli 100 neliötä. Velkaa asunnosta on noin 35%.

Sisustustamme kehutaan paljon ja minulta pyydetään sisustusvinkkejä ja mielipiteitä, koska makuani pidetään hyvänä

Harrastan pitkän matkan juoksua, kilparatsastusta, purjehdusta (vene on), golfia sekä laskettelua (Alpeilla, ei Suomessa)

Olen asunut ja  työskennellyt ulkomailla, ja nykyisessäkin työssäni teen jaksoja ulkomailla projektien niin vaatiessa

Keräämme viinejä ja harrastamme ruuanlaittoa, teemme ruokaa hyvistä raaka-aineista. Taloudessamme ei ole koskaan eineksiä. Jos on kiire / ei jaksa / ei ole tarvikkeita, tilaamme sushia

Minulla on ihana ystäväporukka "tyttöjä" opiskeluajoilta, joiden kanssa teemme kerran vuodessa reissun ulkomaille yhdessä, koska asumme eri maissa. Muutoin näemme eri kokoonpanoilla silloin kun olemme samassa paikassa, lähinnä Suomessa.

 

Arvostan kaikkia ihmisiä ja ammatteja, tajuan olevani etuoikeutettu. Autan muita osaamallani tavalla, esimerkiksi ostamalla nuorkauppakamarin joululahjakeräykseen teinitytöille lahjakortteja vaatekauppoihin. Olen hyvin empaattinen ja luotettava ystävä. Olen onnekas, koska minulla on paljon erilaisia ystäviä erilaisista taustoista ja erilaisilla kokemuksilla.

Mikä tässä siis oli vääränlaista? Tällaisiahan me kaikki av-mammat olemme!

-Miespuolinen

Olen yli kolmekymppisenä molemmat lapseni mainiosti menneillä pelkosektioilla saanut hoikka, ylimpään ansiotulokymmenykseen kuuluva uraäiti, joka vei esikoisen yksityiseen kokopäivähoitoon yksivuotiaana, piti hänet siellä kokopäiväisesti toisen synnyttyä ja nuorempikin aloitti samassa hoidossa yksivuotiaana. He eivät ole sairastelleet oikeastaan ollenkaan ja mitään allergioita ei ole. Käyn joka toinen päivä salilla ja lapset ovat sen aikaa isänsä kanssa - näin ihan heidän syntymästään saakka. Kuntoilin ahkerasti raskausajat ja katsoin mitä ja miten paljon söin. Minulla ei ole raskausarpia enkä pitäisi niitä minään "kunniamerkkeinä" jos niitä olisi, saati kantaisi niitä ylpeydellä. Imetin molempia alle 10kk, saivat myös vastiketta. Syövät myös einesruokia (mm. lohipuikkoja ja perunavalmisteita) silloin tällöin. Kumpikaan ei ole koskaan nukkunut päiväunia ulkona vaunuissa, en käynyt myöskään vaunulenkeillä vaan kuntoilin tehokkaammin personal trainerin ohjauksessa. Emme käyneet ikinä muskarissa tai muissa mamma-/perhekerhoissa, tavattiin ystäviä muissa merkeissä. En jaksa jauhaa lapsistani muiden kanssa ja kilpailla heidän etevyydestään, säästän sen mieheni kanssa tehtävään ihailuun mainioista geeniyhdistelmistämme. Rakastan työtäni enkä ole missään vaiheessa kaivannut kotiin - mieheni piti ison osan vanhempainvapaata ja minä menin töihin. Mieheni on 100% tasavertainen vanhempi taidoiltaan ja vastuiltaan kanssani. Pidän kotiäitiyttä aika tylsänä asiana ja minusta "lapsen paras paikka on kotona 3-vuotiaaksi asti" on tyhjä fraasi, jolla omaa työpaikkaansa inhoavat kotiäidit selittävät itselleen kotonaolon. Pidän synnyttämisstooreillaan ja repeämisillään retostelevia naisia ressukoina, joiden elämän ainoa saavutus on se synnytys. Luomu- ja kotisynnyttäjiä pidän suorastaan hulluina.

Rakastan kuitenkin lapsiani eniten maailmassa ja teen kaikkeni, että heidtä tulisi onnellisia ja hyviä ihmisiä, joista on iloa muille.

Näin epäsopiva Vauvalle:

- vela

- "harrastan" pariakin miestä ja rakastan seksiä; pidän pornofilmeistä, suihin otosta, spermasta muuallakin kuin vain kotipesässä...

- asun vuokralla

- en omista autoa

- en lue blogeja (siis näitä täällä seurattuja)

- ei kiinnosta muoti tai merkkilaukut, korut...

- en laihduta tai seuraa painoani edes joulun jälkeen

- en tarkkaile naapureitani

- en vahdi muiden ostoksia

- en lue naistenlehtiä

- en seuraa viihdeohjelmia

- en taida tietää muita julkkiksia kuin Johanna Tukiaisen (eikä hänkään kiinnosta)

- teen sekä ammatikseni että huvikseni "miesten töitä"

- äänestän vihreitä/demareita henkilöstä riippuen

- syön lihaa vain juhlapäivinä, muuten melko vege

- pidän enemmän salmiakista ja lakritsista kuin suklaasta, ja juustovoileipä on mielestäni maittavampi kuin makea leivos

- en pidä romanttisista elokuvista tai kirjoista

- en pelkää mamuja tai matuja

- en vastusta pakkoruotsia enkä vihaa hurreja

- pidän tieteistä, taiteista, luonnosta ja seuraan aktiivisesti niihin liittyviä tapahtumia ja uutisointia

- poltan satunnaisesti ja tissuttelen usein

- kuuntelen mieluiten klassista musiikkia, mutta eilen soitin täysillä Motörheadia

- en usko horoskooppeihin, ennustajiin, homeopatiaan, tunneälyyn tai muuhun huuhaahan, mutta kirkkoon kuulun periaattellisista syistä

- en siivoa kuin pakosta, mutta mankeloin aina lakanani

- syön ihan hyvällä ruokahalulla "parasta ennen" päivämäärän yli menneitä elintarvikkeita

- en kärsi mistään allergioista tai ole mitenkään erityisherkkä

- vihaan lentämistä - joten ei tarvitse tuhota maailmaa vierailemalla turhissa turistirysissä

- en ole siis erityisen perusnaisellinen - enkä edes tunne sellaisia

34: Kuulostaa ihanalta! Itse joudun tyytymään yli 40-vuotiaan akateemisen yh-äidin elämään. Olen uskovainen ja maahanmuuttokriittinen ja harrastan fitnessiä. Käytän Converseja ja pillifarkkuja kesät talvet. Repikää siitä!

Olen hirveän lihava, sain lapseni yli kolmikyppisenä, juon viiniä myös lasten nähden, en meikkaa juuri koskaan

Miksi velat määrittelevät olevansa epäsopivia av:lle? Täällähän nimenomaan ihannoidaan vapaaehtoista lapsettomuutta ja miinuspeukkuja sataa, jos sanoo, ettei kadu lastenhankintaansa vaan että lapset ovat rikastuttaneet elämää tavalla, jota ei usko mahdolliseksi ilman lapsia.

Paitsi palstanimen valossa ambivalenttia suhtautumista lapsenhankintaan, av ihmetyttää minua ainoastaan suhtautumisessaan pornoon ja kimppaseksiin. Molempia nimittäin peukutusten perusteella pidetään suotavina asioina, mikä ajattelu on minulle vierasta.

Muuten ymmärrän kodin siivoamisen tärkeyden (vaikka omani on aina sotkussa) ja muut alemman keskiluokan porvarillisten arvojen ihannoinnin. Säästääkään en osaa vaan olen velkaantunut ja persaukinen, mutta ymmärrän kyllä säästäväisyyden ihanteen sinänsä järkevänä.

Minulla on mustaksi värjätty tukka, ylipainoa +10kg ja tupakoin. Eiköhän tämä riitä luokittelemaan minut epäihmiseksi. :D

Olen 36-vuotias ja vasta haaveilen esikoisesta eli ihan armoton mummoäiti, jos nyt vielä näin eläkeiän kynnyksellä onnistun lisääntymään. Lisäksi olen ajokortiton eli siis käytännössä elinkelvoton, koulutukseltani medianomi ja kaupan päälle vielä mamu.

Olen akateeminen, siis täysin ylimielinen kusipää joka ei ymmärrä oikeasta elämästä yhtään mitään. Lisäksi olen kasvissyöjä, feministi, vapaaehtoisesti lapseton ja harrastan paljon liikuntaa. Kaiken lisäksi olen aikuinen gootti, joten kuuntelen käsittämätön mölinää, ja mulla on musta tukka joka on tietysti tosi WT.

Teemu Keskisarja on mielestäni Suomen ihanin mies!!!

Ja paljon muitakin epä-avmammamaisia ajatuksia minulta löytyy.

Olen lääkäri, joten tietysti minua ei ole olemassakaan, ainakaan tällä palstalla, teeskentelen vain... :D ja jos olisinkin olemassa, olisin kusipäinen paskiainen kultalusikka suussa syntynyt ja upporikas tekemättä mitään järkevää :D

Olen kahden aikuisen lapsen äiti ja kahden aikuisen lapsen äitipuoli. Olen siis se paska eksä jollekin ja sitten se paska nyksä jollekin... mitäs muuta. Minulla on kaksivärinen kananpersetukka, liian pienet tissit ja luultavasti useimman mielestä ihan liian likainen keittiö (paitsi niiden joiden mielestä olen hysteerinen siivousintoilija...)

Varmaan muutakin on...

- Olen alle kolmekymppinen nainen

- opiskelen päätoimisesti, mutta olen aika laiska ja opinnot etenevät hitaasti

-minulla on keskivaikea aivovamma

-asun isossa omistusasunnossa Helsingissä mieheni kanssa

- en usko, että haluan lapsia vielä 10 vuoteen

- olen kaunis ja normaalipainoinen, urheilen säännöllisesti

- rakastan luontoa ja siellä patikointia

- tykkään kalliista laukuista ja koruista, ja keräilenkin niitä

- en omista autoa, liikun taksilla, julkisilla ja kävelemällä

- en pysty katsomaan ulkomaisia uutiskanavia, koska minulle tulee niin paha mieli maailman pahuudesta

-teen muutaman tunnin kuukaudessa vapaaehtoistyötä

- olen kiitollinen helpohkosta elämästäni, mutta koen empaatia esim. lapsiperheitä kohtaan kenellä on vaikeaa

Olen laitoshuoltaja joka on lähdössä opiskelemaan lähäriksi. Mulla on lievää ylipainoa, pari tatuointia, kasvolävistys ja lyhyet hiukset. Eli menetetty tapaus :D

Olen ahvenanmaalainen.

Olen vähän lihava (170/61), yksinhuoltaja, tatuointi löytyy piilosta, minulla oli väkivaltainen mies joten kynnysmattoainesta. Ainiin, minulla on KOIRA.

Vierailija kirjoitti:

Olen ahvenanmaalainen.

Herranen aika! Tää oli paha!

😄

T. turkulainen

Vierailija kirjoitti:

Ehkä huonosti muotoiltu otsikko, mutta kun aaveella inhotaan ja ihmetellään sitä sun tätä, niin montako ihmetyksen/inhotuksen/vihastuksen aihetta edustat?

Aloitan:

Olen suomenruotsalainen, tatuoitu, lähihoitaja jolla on kolme lasta. Vauva-ikäisilleolen antanut purkkiruokaa (paitsi ekalle). Isompina ovat saaneet eineksiä vähintään kerran viikossa.

En äänestä, mutta taivun vihersuvakkien puolelle.

On ollut mielenterveyden kanssa ongelmia nuoruudessa.

Mieheni on ensimmäinen pidempi suhde (loppuelämäksi), sitä ennen paljon seksisuhteita.

Olen lievästi ylipainoinen.

Miten muut? =)

Niinjoo, ap lisää että asuu Turussa ja sanoo ketä eikä kuka =D

En vahdi toisten ihmisten syömisiä, pukeutumista, ostoksia, karvoitusta, ruuanlaitto- tai liikkumistapoja enkä tee niistä aloituksia av:lle.