En vaan tajua, miten jotkut osaavat säveltää musiikkia...
Siis.
Tämä on kiusannut minua niin pitkään kuin muistan.
Miten ihmiset osaavat säveltää? Jos ajattelee, että maailma on täynnä musiikkia ja ne suosituimmat tsipaleet on jotakin radiosoitossa olevia neljän minuutin juttuja, niin....eikö kaikki periaatteessa ole jo ns. tehty ja sävelletty?
Miten koko prosessi tapahtuu? Itse jos koetan tapailla jotakin "uutta", huomaan, että noin viidessä sekunnissa se on muuttunut jonkun ajankohtaisen poikabändin humpaksi.
Vielä vähemmän ymmärrän klassisen musiikin tekijöitä.
En osaa edes kunnolla asettaa kysymystä. Mutta; miten sävelletään? Onko se jotakin mind map -hommaa vai sitä, että alitajunta työstää yön aikana jotakin ja aamulla heräät sävelmä päässäsi...vai onko se ihan vaan sitä, että otetaan palasia sieltä ja toisia täältä, yhdistellään vanhoja kappaleita ja voila?
Pliis kertokaa.
Kommentit (85)
Haloo. Jos huomaat että melodia on jo keksitty, muuta sitä.
Jos ei ole lahjoja ei varmaan saa kovin hyvää aikaiseksi.
Eihän kukaan voi alkaa kirjaakaan kirjoittamaan ja ihmetellä että teksti kuulostaa Seitsemältä veljekseltä. Silloin pitää lopettaa saman toistaminen ja muuttaa kirjoittamaansa.
Vierailija kirjoitti:
Haloo. Jos huomaat että melodia on jo keksitty, muuta sitä.
Jos ei ole lahjoja ei varmaan saa kovin hyvää aikaiseksi.
Eihän kukaan voi alkaa kirjaakaan kirjoittamaan ja ihmetellä että teksti kuulostaa Seitsemältä veljekseltä. Silloin pitää lopettaa saman toistaminen ja muuttaa kirjoittamaansa.
Kirjan kirjoittaminen on eri asia. Yleensä se tapahtuu loogisesti. Siinä alkupiste ja päätepiste. Toki kirjailijat saattavat kirjoittaa lukuja sieltä sun täältä. Musiikissa ei ole näin. Se voi olla mitä vain.
Tarkoitus on saada omituinen kaaos aikaiseksi, joka elää töissä. Ei kaaosta omaan elämään, ei mieleen. Prosessin pitää olla tarpeeksi pitkä ja tavallaan ihmisen ulkopuolella. Kun tiedostaa, että yhtenä päivänä saa vain hyvin vähän aikaiseksi, niin se ei ole ahdistavaa. Lisätään, poistetaan, lisätään, poistetaan.
Jos ei ole lahjoja ei varmaan saa kovin hyvää aikaiseksi.
Väärin. Lopulta, aina lopulta saa jotain aikaiseksi. Prosessin pitää antaa viedä mukanaan. Ihan täysin. Teos valmistuu itsekseen sellaiseksi kuin se haluaa olla.
Kaikenlainen pakottaminen pois. Lapsia katsoessa näkee luovuutta. He piirtävät tai laulavat tekemisen ilosta. Ei heillä ole siinä mitään päämäärää. Siksi he ovatkin niin luovia.
Lisäksenä tuohon edelliseen metodiin. Niin työtämistä pitää vain jatkaa. Joskus jopa kymmenen kertaa. Siis päälle uusia rytmejä ja sävelkuvioita. Ja sitten vedetään taas kammalla puhtaaksi. Joskus jää vain jotain rippeitä jäljelle. Mutta ne ohjaa uuteen. Ei tarvitse tuntea luomisen tuskaa ollenkaan, koska prosessi on pitkä ja on hämmentävän monia uusia töitä tulossa, jotka valmistuvat omaan tahtiin. Säännöllisesti vain palaa sorvin ääreen. Ei tarvitse tuntea pettymystä tai paineita. Asiat kulkevat itsekseen sopivaan suuntaan.
Ei tule mielenterveysongelmia.