En vaan tajua, miten jotkut osaavat säveltää musiikkia...

Musiikin pitää olla ensiksi pään sisällä valmiina niin kuin taulukin, sitten se vain siirretään paperille.

Vierailija kirjoitti:

Musiikin pitää olla ensiksi pään sisällä valmiina niin kuin taulukin, sitten se vain siirretään paperille.

Onko tämä ainoa keino kaikessa tekemisessä?

Aijaa, mä usein sanotan tuntemuksiani omilla "biiseillä", joku fiilis vaan lähtee päästä, sanat ensin, mutta äkkiä siihen tulee myös monipolvinen sävel. Samoin lapsilla. Joskus improvisoidaan yhdessä ja se vaan lähtee soimaan ja liikkuun se runo ja sävel.

Joskus oon kysynyt, että mistä keksit tuon hauskan jutun lapsiltani, että onko se jostain vaikka netistä? Ei, vaan ihan omasta päästä, vastaavat harmistuneena. Suvussani on aina harrastettu ihaillen musiikkia, että nautimme siitä. Se ei ole kenenkään ammatti kuitenkaan, mutta intohimon kohde. Myöskin runous.

Se vaan tulee jostain. Alitajunnasta. Ehkä jostain rajattomuudesta, että ei tartte asettaa esteitä, eikä arvostella, vaan saa olla luova. Äitini, kuka on melko silleen kaavoihin kangistunut tavallaan, aina tanssi kanssani keittiössä. Sai tanssia, mitä hölmömmin, sen parempi. Hassuteltiin ja se oli hauskaa. Olen jatkanut samaa omien lasteni kanssa, että voi vasn antaa mennä ja nauttia musiikista ja mielikuvituksesta. 

Moni iso tähti ei ole osannut lukea nuotteja. Esim. Jimi Hendrix 

Minä istun pianon ääreen ja improvisoin. Joskus homma lähtee laukalle ja siitä lähtee kehittymään hiljalleen uusi kappale. Mutta yleensä käy niin, että mitään mielenkiintoista ei synny. Silloin tehdään jotain ihan muuta, luen kirjaa, lähden kävelylle yms. Kävely luonnossa saa minulla sisäisen orkesterin soimaan, ja joskus yritän sitten kotiin tullessa muistella, miten se kappale menikään. Aina omaa tehdessä on pelko persiessä, että jos tämä onkin jonkun jo tekemä kappale. 

Amok kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hei nelonen,

niinpä. Helppo sun sanoa noin, mutta mitä ne ovat ne musiikin lainalaisuudet? Ja sovitut musiikin säännöt?

Vastauksesi ei ole mikään oikea vastaus.

Itselläni yön aikana, sellaisessa tokkuratilassa, pyörii päässä sävelkulkuja, jotka itse tulkitsen sillä hetkellä ja heti heräämisen jälkeen kohtuu originaaleiksi, mutta unohtuvat saman tien.

Kuuntelen todella paljon musiikkia mutta en ole itse yrittänyt ikinä säveltää. En osaa edes nuotteja. AP

 

No tytustu asiaan. Ne lainalaisuudet ovat sellaiset että opeteltuasi yhden asteikon ja neljä sointua voit soitella tunnistettavasti 90 % koskaan tehdystä musiikista.

Haluaisitko ottaa kantaa myös alkuperäiseen kysymykseen?

Samaa olen minäkin aina ihmetellyt, myös sitä eri soittimien sointukulkujen yhteensovittamisen taitoa yhtye- ja orkesterisoitossa. Itselläni soi päässä vain toisten valmiit aikaansaannokset, usein moniäänisinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

itselläni on ihan nauhuri olemassa johon hymisen ideat välittömästi kun ne tulee päähän (tuo: http://www.thomann.de/fi/tascam_dr05.htm?ref=search_rslt_tascam_262604_1 ).

-m35

 

En tajua näitä erillisiä sanelunauhureita, kun jokaisessa älypuhelimessa on nauhoitusominaisuus.

Mikrofonien laatu. Kännykällä saa tallennettua ihan ok laatuista puhetta, mutta ei ne kelpaa bändin tallentamiseen. Paremmissa tallentimissa on paikat ulkoisille mikeille. 200 eurolla saa ihan ok mikin. Tonnilla huippumikin.

Tää olikin aloitettu jo yhdeksän vuotta sitten. Ilmankos on harvinaisen asiallista keskustelua.

Vierailija kirjoitti:

Moni iso tähti ei ole osannut lukea nuotteja. Esim. Jimi Hendrix 

Hendrix soitti useita tunteja päivässä ja nauhoitti paljon, myöhemmin hän saattoi palata nauhoitusten kautta johonkin kiinnostavaan teemaan. Hendrixille musiikki oli koko elämä. Hän soitti tunteensa ja soitti ympäristön ääniä, mies jopa nukkui kitaran kanssa.

En ole yhtään musiikillisesti lahjakas, mutta tykkään kyllä muuten kuunnella musiikkia.

Olin aluksi samaa mieltä aloittajan kanssa lukiessani aloituksen, etten osaa edes kuvitella miten homma etenee.

Mutta sitten joku kommentoi päässään soineen jonkun viidakkoteemaisen musiikin. Aloin heti kuvittelemaan millainen se olisi. Minulta vain puuttuu kaikki osaaminen miten kirjataan ylös nuotteja sun muita.

Kun olen ajatuksissani, pyörii siellä kaikkea muuta kuin musiikillisia juttuja. Eniten pidän päässäni luentoja mielikuvitusyleisölle esimerkiksi erilaisista luonnonilmiöistä ja miten tehdään asia x. Harrastan piirtämistä ja vähän maalaamista ja kiinnitän huomiota ympäristössä kiinnostaviin muotoihin ja väreihin.

Jos kaikki tämä menisi musiikin opetteluun ja ajatteluun, osaisin varmaan säveltääkin jotain. Onneksi voin nauttia muiden tuotannosta.

Mielenkiintoinen ketju, täytyy palata myöhemmin tähän.

Moni kuvittelee osaavansa säveltää mutta se ei ole sävellystä nähnytkään vaan on lähinnä varsinaista sävellystä.

Saisiko aiheeseen tietoa?

Kaikkeen tekemiseen on olemassa metodi, jonka voi opetella. Lisäksi tarvitaan luovuutta ja aloitekykyä.

Koskaan en ole säveltänyt. Mutta teen kuvataidetta. Voin kuvitella prosessin olevan aika samanlainen.

Jos säveltäisin, niin ensiksi, varaisin aikaa. 

Kun teen kuvataidetta, teen sitä palasista koostettuihin pohjiin. Pohjat ovat tietyn muotoisia, niitä on yleensä noin 5-10 kpl. Kappaletta säveltäessä valitsisin noin kuusi rytmipohjaa. Minun tarvitsisi varmaan visualisoida ne jotenkin tulostaisin erivärisille papereille ja laittaisin seinälle. (Ottaisin kaikkiin eri pohjan, mitä nyt on erilaisia rytmejä, sambaa, valssia, tangoa...)

Sitten noihin ns. soluihin, eri rytmipohjiin alkaisin miettimään melodioita. Jostain melodiapankista esim. Kappale on noin 3 min. pitkä, joten jokaiseen soluun pitäisi saada ääntä vaihtelevasti. Koittaisin etsiä jostain tunnetuista kappeleista tai kansanlauluista, jotka miellyttävät minua.

Nyt meillä on kolme minuuttia ja kuusi erilaista rytmilajia ja niihin melodiaa upotettuina. Tämä on tapahtunut täysin intuitiivisesti miettimättä yhtään kokonaisuutta

Koska kappaleen tulee olla yhtenäinen, eikä erillisistä paloista koostuva, niin kappaletta pitää yksinkertaistaa tosi paljon. Siitä pitää tulla yhtenäinen pötkö. Jollakin navikalla varmaan saa vedettyä puolet äänistä pois. 

Nyt on yhtenäinen pötkö. Nyt pitää saada eri pötkylöihin väriä. Tässä vaiheessa unohdamme alkupohjat. Mitä tarkoitetaan äänen värillä? Duuria, molleja.. Niitä upotetaan noin kymmeneen kohtaan randomisti ja fiilispohjalta.  Nyt on kappaleella muoto (rytmikuvio) ja sävelkuviot alkaa hahmottua. 

Taas otan navikalla puolet pois. Yhtenäistän. Palat eivät saa olla liian irtonaisia. 

Nyt alkaa yksityiskohtien upottaminen, ns. koristelu. Noin 100 erilaista pientä hauskaa äänikuviota. Upotetaan nämä pötkylöihin. 

Pötkylällä tarkoitan isoa linjaa.

Siinä se alkais olemaan.

Miltä kuulostaa? 

Prosessiin kuuluu, että teen useita kappaleita samaan aikaan, noin viittä ja tähän menee monta kuukautta. Haudutan asiaa. Otan toisista kappaleita vaikutteita toisiin ja myös elämän tapahtumista.

Tuolla ylläkuvaamallani metodilla tulee täysin omaperäistä musiikkia. Ei kopioita. Lisäksi ollaan hyvin ajan hermoilla, koska postmodernismi lainaa palasia sieltä sun täältä.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla ylläkuvaamallani metodilla tulee täysin omaperäistä musiikkia. Ei kopioita. Lisäksi ollaan hyvin ajan hermoilla, koska postmodernismi lainaa palasia sieltä sun täältä.

Jossain alla, kaukana kuuluu rytmipohja, alkulähde. Se tekee kiinnostavan. Ehkä aluksi lainaisin rytmejä tuntemattomista lähteistä, kuten luonnonheimojen rumpumusiikista. Joku voisi olla ihan luonnonääniä kuten jostain tippukiviluolasta veden putoaminen maahan. Tämä menisi kyllä enemmän koristelun piikkiin.

Kassu Halonen sen tietäisi. Tulee vahingossa hyvä laulu ja sitten pitää Kirka pakottaa laulamaan se (Surun pyyhit silmistäni pois). Tai Vexi sanoo, tehdään Irwinille joku ja Kassu säveltää Rentun ruusun. Ja Kalevi Keihänen sanoo, tehkää mainoslaulu, Vexi sanoittaa, Irwin säveltaa Las Palmas. Säveltäminen onnistuu joillakin, mutta harvoilla.

Vierailija kirjoitti:

Kassu Halonen sen tietäisi. Tulee vahingossa hyvä laulu ja sitten pitää Kirka pakottaa laulamaan se (Surun pyyhit silmistäni pois). Tai Vexi sanoo, tehdään Irwinille joku ja Kassu säveltää Rentun ruusun. Ja Kalevi Keihänen sanoo, tehkää mainoslaulu, Vexi sanoittaa, Irwin säveltaa Las Palmas. Säveltäminen onnistuu joillakin, mutta harvoilla.

He ovat olleet luonnostaan lahjakkaita. Nyt ehdotetaan metodeja, joilla lahjattomat saavat kappaleen aikaiseksi. Toisaalta maailmaan on myös muuttunut. Internet on muuttanut ajankuvaa niin, että materiaalia on saatavissa mistä päin maailmaa vain. Ei ole pelkästään se maailma, mikä meillä on ympärillä.