Miksi kaikki raskaana olevat leikkuuttaa hiuksensa?
Olen pohtinut pitkään. Ei tietenkään kaikki, mutta iso osa!
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Tämä ns. äititukka :-D Itsekin olen miettinyt samaa ilmiötä!
Minulle kampaaja sanoi suoraan ettei minulla ole aikaa äitinä huolehtia pitkästä tukasta.
Itse leikkasin vauvan syntymän jälkeen lyhyemmän mallin. Long bob on nyt. Olin miettinyt asiaa jo vuosia ja nyt kun vauva syntyi niin sain hyvän "syyn" leikata että taapero ei enää pysty repimään tukkoja päästä ja saan huonot latvat kunnolla pois. Nyt olin vapaa ja uskalsin tehdä muutoksen hiuksiini.
Vastaan mielikuvalla mustavalkoisesta Suomi filmistä. Koska ei tartte enää juoksennella hiukset hulmuten kukkakedolla juhannusyössä. Se on vaihtunut äitiyteen eli maatalon emännän pönäkkään keskivartaloon, naamaryppyihin ja Justiinamaisuuteen.
Voisitko jo lopettaa? Nyt on aika monta kertaa tullut nuo sun jutut tässä ketjussa kerrattua.
Vierailija kirjoitti:
Voisitko jo lopettaa? Nyt on aika monta kertaa tullut nuo sun jutut tässä ketjussa kerrattua.
Saanko minä kommentoida kuitenkin kun en ole vielä tehnyt sitä?
Mää olen samaa mieltä siitä että jokin tietty äitiytyminen siinä on taustalla, eletään vain lasta varten, oikein valmistaudutaan siihen ehkä alitajuisestikin.
Mää en ymmärrä miten joku sanoo lyhyttä tukkaa helpoksi? Jos ajatellaan niin lyhyttä mitä ei saa kiinni. Sehän vasta vaikee onkin, ja harvoin näyttää hyvältä laittamattomana. Pitkä/pitkähkö tukka on just helppo, kun saa nopeasti nutturalle, ponnarille, letille..
...miksihän ss ei ole leikannut. huonot latvat, ruiluksi ihan mennyt.
Vierailija kirjoitti:
Mää en ymmärrä miten joku sanoo lyhyttä tukkaa helpoksi? Jos ajatellaan niin lyhyttä mitä ei saa kiinni. Sehän vasta vaikee onkin, ja harvoin näyttää hyvältä laittamattomana. Pitkä/pitkähkö tukka on just helppo, kun saa nopeasti nutturalle, ponnarille, letille..
Mietin ihan samaa. Minulla on pitkät hiukset ilman otsatukkaa ja tukkani on usein kiinni jollain tapaa. Tämä on itselläni ollut mailman helpoin malli. Minulla on ollut myös lyhyet hiukset otsatukalla ja se vasta ärsyttävä olikin kun kaikki hiukset eivät ylettyneet kiinni + otsatukka piti pestä päivittäin koska se rasvoittui niin nopsaan. Sitten kun se tukka oli auki, niin pakko sille oli jotain muotoilurautaa näyttää, oli niin karmea kypärä muuten (piikkisuorat ja paksut), näytti lähinnä Aasialaisen pikkupojan pottapolkalta. Semmoinen kypärä. :D nojoo meni vähän off topic.
Mun pää varmaan täyttyi jo ekan raskauden aikaan katkerista marttyyritantta-ajatuksista niin täpötäyteen, että hiukset tippuivat päästä tukuittain.
En kuitenkaan leikannut hiuksia raskausaikana, enkä edes toisenkaan lapsen kohdalla. Ei ollut voimia eikä rohkeutta, pidin vaan sitä hiirenhäntäponnariani, kun ajattelin etten halua äitiyden muuttavan identiteettiäni. Ja olihan se helppo laittaa, sitoi ponnarin vaan aamulla uudestaan. Mulla ehti olla pitkät hiukset noin 35 vuotta.
Kun sitten selvisin siitä pikkuvauvasumusta, leikkautin lopultakin sen vähän, mitä leikattavaa enää oli. Nyt lyhyet hiukset, enkä näytä enää syöpäpotilaalta.
Itse leikkasin lyhyemmiksi koska hiuksia alkoi tippua niin paljon hormonimuutoksen takia, ei sellainen pitkä naru ollu kiva ja nyt hiukset jaksaa kasvaa paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Hormonitoiminta voi olla niin sekasin, että tukkaa lähtee irti.. kukaan ei halua pitää pitkää ohutta lettiä, joten lyhentää sitten. Toiset taas kokee sen olevan tiellä ja leikkaa.
Olet väärässä. Karvat todellakin kasvaa tyypillisesti paremmin raskaushormonien vaikutuksesta eli hiuksista tulee tuuheammat. Tähän perustuu yleinen harhaluulo, että imetys vie hiukset: todellisuudessa raskauden aikaansaama tuuheus vain katoaa...
Ja logiikka siinä, että tämän paremman karvan kasvun vuoksi leikkaa hiuksensa, on tietenkin siinä, että tarve tulee nopeammin...
Lapsi siis ei voi tarttua polkka- tai olkapäämittaisiin hiuksiin, mutta repii nutturalle tai ponnarille sitaistut pitkät hiukset päästä?
Jokin tässä nyt vaan ei ihan minulle aukene...
Jaa. Mä en oo leikannu vaik oon 7 kuulla. Johtuu siitä ettei oo rahaa. Eikä kyllä kiinnosta paskaakaan, on tärkeäpää ajateltavaa ku ulkonäkö.
Mulla meni ainakin päänahka tosi huonoon kuntoon raskausaikana! Hiuksia irtoi ja niistä tuli kuivat käppyrät joten siksi itse leikkasin hiuksia lyhyemmiksi. Ei kaikilla kasva ja voi hiukset hyvin raskausaikana.
Ennen, siis 20 vuotta sitten sitä suositeltiin neuvolassa, niissä ohjekirjasissa, että kannattaa pienen lapsen äitinä leikkauttaa helppohoitoinen lyhyt hiusmalli :) Mulla oli silloin kyllä pitkät hiukset, mutta mulla on tosi paksu hiuslaatu, ja olin värjännyt hiukset just ennen kun menin synnyttämään, ja kun kotona menin suihkuun oli aika järkky kattoo ku niitä pitkiä punasia hiuksia meni kauheet määrät viemäriin veden mukana. No ei se mitään, mulla on hiuksia niin paljon että en kaljuuntunu.
Leikkautin sitten hiukset kyllä taas (myös teininä leikkautin) kun lapsi oli vielä pieni, en todellakaa jaksanu enää niitä pitkiä hiuksia, painavat, kuumat eikä mitenkään voinut laittaa, kiharat ei pysy, ponnarillakaan ei voinu pitää kun päänahka tulee järkyttävän kipeeksi. Silloinen mies tykkäs pitkistä hiuksista, mutta siinä ne vaan roikku, todella tylsää. Nykyinen mies tykkää lyhyistä, joten olen lyhentänyt hiusmalliani entisestään helppohoitoisemmaksi, ei oo ku pese ja mene.
Olis kevyt olo ees jossain kohdassa kehoa. Siksi.