Kadutko opiskelualavalintaasi?

Hauskaa kun DI siellä on huolissaan meistä ulkomailla tutkintonsa hankkivista lääkäreistä. Kuule itse tuhlaat itse suomalaisten verorahoja kahteen kalliiseen tutkintoon, itsellä sentään Ruotsi maksaa tämän toisen. ;) Ja älä huoli, en välttämättä palaa viemään palkkaasi.

-se Ruotsiin lähtevä sh, nyt lääketieteen yo

Minulla on vielä opinnot kesken ja välillä vähän kuumottelee... että pitäisikö hakea lääkikseen, vaikka se ei koskaan aiemmin ole ollut kutsumus. Jos motivaationa on vain varma työpaikka, niin ehkä ei? Jokin lääkekehitys voisi kiinnostaa, potilastyö ei. Eläinlääkis voisi olla tosin kivuttomampi. DI olen tällä hetkellä. Tiedekunnastakaan en ole varma.

Kyllä, opiskelin ensin kauppatieteiden maisteriksi ja huomasin, ettei mun juttu. Sitten opiskelin maa- ja metsätieteiden maisteriksi. Nyt olen unelma-ammatissani. Ikää 27v.

Vierailija kirjoitti:

Hauskaa kun DI siellä on huolissaan meistä ulkomailla tutkintonsa hankkivista lääkäreistä. Kuule itse tuhlaat itse suomalaisten verorahoja kahteen kalliiseen tutkintoon, itsellä sentään Ruotsi maksaa tämän toisen. ;) Ja älä huoli, en välttämättä palaa viemään palkkaasi.

-se Ruotsiin lähtevä sh, nyt lääketieteen yo

Eikö ole ihan fiksua miettiä myös palkkausta, jos on vielä mahdollisuus vaihtaa suuntaa? En kuitenkaan todellakaan tullut lääkikseen varsinaisesti rahan takia. Enkä todellakaan syyllistä ketään ulkomailla opiskelevia, lähellä oli etten itsekin lähtenyt. Totesin aikaisemmassa viestissä vain, mikä on tilanne.

Ylipäätään en ole varma, tuleeko lääkärin ammatti välttämättä olemaan satavarma työllistäjä tulevaisuudessa, vaikka näin tuntuu lähes kaikki ajattelevan...

-se lääk. yo / DI

Opiskelin oikiksessa, mutta päädyin jo ennen valmistumista markkinointialan yrittäjäksi. Ei töitä tutkinnolla tehdä, ja jos on kyennyt suorittamaan yhden tutkinnon hyvin, niin kykenee varmasti omaksumaan tietoa töissäkin. En näe juurikaan järkeä sen enempää yksilön kuin kansantalouden kannalta siinä, että tehdään tutkintoa toisensa perään ja tumput suorina ihmetellään, kun töitä ei löydy ja palkka on kehno.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vielä opinnot kesken ja välillä vähän kuumottelee... että pitäisikö hakea lääkikseen, vaikka se ei koskaan aiemmin ole ollut kutsumus. Jos motivaationa on vain varma työpaikka, niin ehkä ei? Jokin lääkekehitys voisi kiinnostaa, potilastyö ei. Eläinlääkis voisi olla tosin kivuttomampi. DI olen tällä hetkellä. Tiedekunnastakaan en ole varma.

Mitä ihmettä, DI voi tehdä vaikka minkälaista työtä ja erinomaista liksaa on saatavissa. Miksi menisit tässä tilanteessa lääkikseen, jos se ei edes kiinnosta sinua?

En. Hyvä työ. Helppo työ. Lyhyet päivät. Pitkät lomat. Julkisella sektorilla eläkevirka. Yliopistokoulutus.

Minä olen nyt kiipulassa :) Puutarhuriksi opiskelen :) minä pääsin sinne kun se on vammais koulu ja minä olen kehitysvammainen ja meille tämä on tarkoitettu. siellä on on ihan kivaa ja uusia kavereita on paljon mutta puutarha ala ei kiinnosta yhtään :(

Vierailija kirjoitti:

Kadun. Sh.

Ei ole mahdollisutta uuteen vaihtaa. Biokemia farmakologia kiinnostaisi.

Ihan sama mulla.

Mun on pakko myöntää olevani teille opiskelupaikkaa korkeakouluissa vaihtaneille siinä mielessä kateellisia, että olette päässeet opiskelemaan muutamankinkerran mitä haluatte.

Itse en ole päässyt vielä kertaakaan amk:hon sotealalle, vaikka hakukertoja on takana neljä. Nyt aionkin seuraavaksi tähdätä yliopistoon. Vaikeahan sinnekin on päästä, mutta ainakin sinne pääseminen riippuu omasta menestymisestä pääsykoeluvuissa, kun taas amk:n sotealan kokeissa ei riitä kirjallisissa pärjääminen jos haastattelija on sitä mieltä ettei me tota tänne haluta.

Vierailija kirjoitti:

AMK insinööri. Se tunne kun tyyliin suoraan yläasteella tulevat pojanklopit saa ne teknillisen alan kesätyöpaikat mitä haet.. En ole päässyt yhteenkään alani työhaastatteluun. Olen lähetellyt hakemuksia ympäri Suomen ja ulkomaillekin. Ei kesätöitä, ei harjoittelupaikkaa, ei opinnäytetyöpaikkaa. Että todella loistavalta näyttää työllisyystilanne kun ensi kesänä valmistun!

En suosittele ketään naista valitsemaan miesvaltaista alaa. Täällä jos jossakin sukupuolisyrjintä oikein kukoistaa!

Noh, pistänkin ensi keväänä tuulemaan ja haen lääkikseen. On ainakin töitä ja palkkaakin maksetaan. Ongelma vaan on se etten saa enää opintotukea, kun piti kuluttaa ne tämmöseen paskakoulutukseen, mutta eiköhän sitä jotain keksi..

N24

Minäkin olen tuon huomannut. Tytöttelyä saa todistaa jopa koulussa. Juuri saatiin isosta ryhmätyöstä numerot. Porukan miesjäsen sai arvosanaksi 5, me kaksi tyttöä 4. Samasta työstä siis. En aio silti luovuttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on vielä opinnot kesken ja välillä vähän kuumottelee... että pitäisikö hakea lääkikseen, vaikka se ei koskaan aiemmin ole ollut kutsumus. Jos motivaationa on vain varma työpaikka, niin ehkä ei? Jokin lääkekehitys voisi kiinnostaa, potilastyö ei. Eläinlääkis voisi olla tosin kivuttomampi. DI olen tällä hetkellä. Tiedekunnastakaan en ole varma.

Mitä ihmettä, DI voi tehdä vaikka minkälaista työtä ja erinomaista liksaa on saatavissa. Miksi menisit tässä tilanteessa lääkikseen, jos se ei edes kiinnosta sinua?

Työllisyys huolettaa eikä DI automaattisesti nosta korkeaa liksaa. Miesvaltaisuus tuo omat haasteensa myös ja se voi olla raskasta.

Sh kanssa täällä ja ei enää sh:n työ kiinnosta. Lääketiede kiinnostaisi kyllä mutten usko, että saisin kaikkea pääsykoetietoa omaksuttua töiden ohella. Ehkäpä sitten farmasialle.